3-v. ei halua pukea,tarhaan viltin sisällä

Parin viikon ajan on 2 v. 8 kk ikäisen poikani tarhaan lähtö ollut painajaista. Hän ei halua nousta sängystä, ei anna pukea ja kaikin puolin on voimakastahtoinen. Tänään vein viltin sisällä autoon ja tarhaan ja siellä pukeminen oli ok. Mutta.... se punainen auto joka oli mukana. Tarhan tätit eivät anna tuoda omia leleuja ja siitähän huuto syntyi kun auto oli jätettävä eteisen lokeroon. Soitin äsken ja kuulin että pikku mies karjuu siellä yhä. Siis yli puoli tuntia.
Onko vastaavaa, mikä neuvoksi?

 

periksiantamattomuus...
eli älä ota suotta sinne tarhaan niitä leluja mukana, kun niitä ei saa sinne viedä. itse puin väkisin muutaman kerran, viimein ymmärsi, että näin vain on tehtävä!

 

Silloin kun oma lapseni oli samanikäinen, puin hänet väkisin ulkovaatteisiin kaksi kertaa päivässä. Ei auta muu kuin tiukka linja. Jos alat neuvottelemaan, joudut alakynteen.

 

meillä lähti neiti 3v muutaman kerran ulos ilman vaatteita, niin johan alkoi pukeminen sujua... tais tulla kylmä.

 

Meillä ei enää kolmevuotiasta onnistunut pukemaan väkisin, mutta kun pari kertaa nostin alasti ulos koittamaan minkälainen ilma siellä oli niin vaatteet menivät vaivatta päälle. Tytär oli sitkeämpi ja antoi pukea vasta kun uhkasin laittaa tytön uudelleen pakkaseen. Siis rauhallisesti suhtauduin ja sanoin että jos ei suostu pukemaan niin minun on pakko viedä ulos alasti. Ensin toki siis vein parvekkeelle tytön lumihankeen seisomaan että tunsi kuinka kylmä ulkona on. Sen jälkeen ei ole ollut ongelmia. Konkretisoitui tuo pukemisen tarpeellisuus.

Ja lelut jättäisin suosiosta kotiin. On ikävä olla kurja äiti, mutta vielä ikävämpää lapsen on kokea että kyllä äiti periksi antaa, mutta nuo tarhan tädit ovat kurjia. Kun olet samalla linjalla tätien kanssa lelu asiassa niin lapsen on helpompi hyväksyä asia. Eli kotiin kaikki lelut ja vain lelupäivänä saa sen lelun ottaa mukaan. Poika selvästikin kokeilee kuinka äiti suhtautuu itkuun ja vastentahtoisuuteen. Anna huutaa ja tee niin kuin olet suunnitellutkin. Toimi rauhallisesti ja johdonmukaisesti. Käykää heti aamulla sängystä noustua ulkona katsomassa kuinka kylmä on ja mitä täytyy pukea ettei palele. Ja muista sanoa että tarhaan on pakko mennä koska sinun on pakko mennä töihin. Kyllä se siitä alkaa luistamaan. Tsemppiä.

 

Helpottavaa kuulla että muillakin on samanlaisia hankaluuksia. Sitkeys ja kärsivällisyys kannattanee ja lelut jätetään kotiin. Auto tuli ihan vahingossa mukaan. Tämä aamu meni mukavasti , ei mitään vaikeuksia! Jospa "viltti-kuuri" tepsi.

 

Meillä kans on kerran mennyt nuorempi neideistä hoitoon pelkät ulkohaalarit päällä, siis oli muuten nakuna vai liekö ollut t-paita päällä, kun ei vaatteet kerta muuten pysyneet päällä.

 

Olinpa ihan äimänä luettuani nuo pari kommenttia, joissa periksi siis oli annettu ja lapsi viety nakuna hoitoon! Ja hoitajilleko taas vastuu siitä, että kyllä he sitten pukevat kun äiti tai isä ei siihen pysty?! Vai oliko tarkoitus että lapsi saa halutessaan olla nakuna vaikka koko päivän? Huh huH! Mutta kyllähän siellä pk: ssa ulkoillaankin, mitäs sitten jos tädit ovat yhtä lepsuja ja lapsi viedään ulkoilemaankin ilman vaatteita....hih!

 

Niin vaan oli annettu periksi ja viety lapsi ilman vaatteita kun hän ei kerran halunnut pukea.... Kyllä meilläkin on tapeltu ulkovaatteitten kans ja ne vaatteet on joka kerta laitettu päälle mitä olen sanonut ennen kuin ovesta on menty ulos, silläkin uhalla että myöhästytään töistä/tms. Meillä kun ei kiukuttelulla saavuteta mitään.

 

\

Olinpa ihan äimänä luettuani nuo pari kommenttia, joissa periksi siis oli annettu ja lapsi viety nakuna hoitoon! Ja hoitajilleko taas vastuu siitä, että kyllä he sitten pukevat kun äiti tai isä ei siihen pysty?! Vai oliko tarkoitus että lapsi saa halutessaan olla nakuna vaikka koko päivän? Huh huH! Mutta kyllähän siellä pk: ssa ulkoillaankin, mitäs sitten jos tädit ovat yhtä lepsuja ja lapsi viedään ulkoilemaankin ilman vaatteita....hih!

Ja tulihan sieltä taas tuo pakollinen ilkeä taivasteleva kommenttikin. Uhmaikäisten lasten kanssa kun saattaa joutua välillä sellaisiin tilanteisiin, että neuvot ovat vähissä. Ja se, mikä onnistuu yhden lapsen kanssa, ei välttämättä onnistu toisen kanssa. Yksi omista lapsistani oli uhmaiässä sellainen, että häntäpä ei vaan väkisin puettu. Tilanne saattoi mennä aivan hillittömäksi, ja kolmevuotiaallakin saattaa olla aikaimoiset voimat ja aikamoinen taistelutahto.

 

Jo 2 vuotiaalla voi olla vahva oma tahto ja voimaa hangotella vastaan. Minusta ihan hyvä että on, se on terveen lapsen merkki.
Lapsi, joka pukee mitä käsketään.. no. Onko käynyt turhan usein niin, ettei hänen mielipidettään ole kuunneltu ja on lopulta oppinut että turha sanoa mitään, minun mielipiteellä ja ajatuksilla ja toiveilla ei ole mitään väliä.

On tilanteita jolloin puen väkisellä. Niittaan tenavan polvien väliin ja puen. Esim. juhlat. Silloin pannaan se juhlavaate mitä määrään.
Lapsi inhoaa kauluspaitoja, etenkin jos ollaan päiväkotiin menossa, ja esim. joulukirkkoon haluan siistimpää. Kotona vapaa-ajalla näiden parempien vaatteiden kanssa ei ole näin kovaa vastustusta.

Collari-trikoovaatteista ei aina huoli ehdottamaani. On lempparipaitoja. En jaksa aamulla tapella, ihan turhaa huudattaa jonkun puseron takia. Emme kuitenkaan käy koko vaatekaappia läpi, ehdotan jotain toista, markkinoin sen niin että menee läpi, tai otetaan se nallepaita minkä haluaa... En näe mitään järkeä pukea väkisellä huutavalle lapselle, myöhästyä töistä vain siksi, että pakotan pukemaan "ruman" tai "väärän" vaatteen, sehän on pelkkä vaate!
Omaa tahtoa, omaa mielipidettä on lapsenkin kohdalla kunnioitettava! Ihan täysin ei saa latistaa. Pienistä asioista alkaa se oman tahdon opettelu; se, että minulla on mielipide, ja kunnioittaako sitä kukaan.

Se ei kuitenkaan tarkoita että periksi saisi aina ja kaiken, kultainen keskilinja, raja on veteen piirettu viiva, olemassa mutta vaikea määritellä.

 

[/quote]

Ja tulihan sieltä taas tuo pakollinen ilkeä taivasteleva kommenttikin. Uhmaikäisten lasten kanssa kun saattaa joutua välillä sellaisiin tilanteisiin, että neuvot ovat vähissä. Ja se, mikä onnistuu yhden lapsen kanssa, ei välttämättä onnistu toisen kanssa. Yksi omista lapsistani oli uhmaiässä sellainen, että häntäpä ei vaan väkisin puettu. Tilanne saattoi mennä aivan hillittömäksi, ja kolmevuotiaallakin saattaa olla aikaimoiset voimat ja aikamoinen taistelutahto.
[/quote]
No eihän niiden kanssa voimalla pärjääkään eikä pakottamalla! vaan konstit on monet. Vai miten oikeasti luulit siellä pk:ssakin toimittavan. ettäkö hiki päässä puetaan kaikkia kolme v lapsosia jotka ei just sillon haluais pukea? Kolmevuotiian taistelutahto voi olla kova, mutta kyllä sentään aikuisen on pärjättävä hänelle. Ja aikuisen tehtävä on pitää huolta että tilanne ei mene hillittömäksi.
Mä en tarkotuksella ilkeillyt, mutta miettikääpä vähän tilannetta! :wave:
Mitä keinoja aiot käyttää kymmenen vuoden päästä, jos ne jo nyt ovat lopussa?

 

Lapsella on todella paljon voimaa, jos haluaa. En yksinkertaisesti saa väkisellä vaatteita päälle ,jos poikani oikein heittäytyy hankalaksi. Kahdellakin aikuisella on tekeminen sen asian kanssa. Lapset on erilaisia - tyttäreni ei koskaan hangoitellut samalla tavalla ja voimaakin oli vähemmän. Arvostelevan vieraan lapset ovat olleet varmaan heikkovoimaisempi...

 

No itse lähinnä ajattelin et lapsella on kaksi vaihtoehtoa mennä puettuna hoitoon tai sitten alasti ja neiti valitsi jälkimmäisen vaihtoehdon. Eiköhän ne lapset itsekkin hoksaa et on mukavampi olla hoidossa puettuna joten tuskin hoitajien on asiasta tarvinnut kummia neuvotteluja edes käydä. Ja meillä ainakin tuo oli tepsivä konsti eipä ole sen jälkeen tarvinnut tapella suuremmin pukemisesta. Tai on joskus väärä paita tms. mutta vaatteet kuitenkin pysyvät päällä.

 

En myöskään usko, että ihmettelevä olisi ollut ilkeä. Kyllä minä päiväkodin tätinä (siis jos olisin pk täti) alkaisin seuraamaan tarkemmin perhettä, jonka lapsi tuodaan viltissä päiväkotiin, kun vaatteita ei ole päälle saatu kotona!!. Tarvittaessa, jos syntyisi kuva, että äiti ei tosiaankaan pärjää lapsensa kanssa tekisin virkavelvollisuutenani lastensuojeluilmoituksen.
Kyllä se on totinen tosi, että 3v täytyy pystyä pukemaan jollain konstilla tai muuten ollaan tosi vaikeuksissa muutaman vuoden päästä.
Pienissä asioissa voidaan kysyä lapsen mielipidettä, mutta ei siinä, että lähdetäänkö hoitoon vaatteet päällä vai ilman. Itse olen välillä pukenut lapseni väkisin, vaikka sitä voimaa lapselta löytyykin. Tarvittaessa pidetään lapsesta kiinni (houldataan) sen aikaa, että pahin kiukku tasoittuu ja puertaan sitten. Ei noin pieni kovin kauaa jaksa rimpuilla vastaan.

AP:lle! hakeutukaa nyt ihmeessä kasvatus ja perheneuvolaan apua saamaan, kun vielä voidaan jotain tehdä asialle. Murrosiässä on jo liian myöhäistä.
Ja tämä viesti on täysin ilman sarvia ja hampaita.

 

Miten naisihminen pystyy tarvittaessa kantamaan autosta sisälle kerralla 2-3kpl about kymmenen kilon kauppakasseja... mutta ei saa pari-kolmevuotiasta puettua? Että on tenavalla liikaa voimaa?!

En tarkoita, että pitäisi väkivaltaiseksi ryhtyä, mutta senverran luulisi papua riittävän, että lapsen saa pidettyä aloillaan.

Meillä on vastaavia tilanteita ollut harvoin.
Jos aletaan takkuilla ja kinastella vaatteiden kanssa ja on kiire, niin MINÄ YKSINKERTAISESTI PUEN. Lapsi kiinni ja vaatteita ylle. Sanon, että nyt on pakko pukea. Eikä ole meilläkään niin helppoja enkeleitä...

Mutta... en ikimaailmassa kuvitteliskaan vieväni viltissä hoitoon!!
Minusta aivan naurettavaa.

 

Minustakin sille lapselle on saatava vaatteet päälle eikä antaa periksi. Mutta jos lapselle on se itse pukeminen kauhean vaikeaa aamuisin, ei ole mikään synti pukea lapsi vaikka hän jo itse osaisikin. Sehän on vain hellyydenosoitus kun tekee silti jotain välillä lapsen puolesta, vaikka homma sujuisikin jo lapselta itse.

Mutta jos lapsi ei anna pukea, väkisin pukemisen vaihtoehtona voisi kokeilla jäähyä (voi tietysti olla hankalaa jos on jo kiire päiväkotiin), jonkun lelun jäähylle laittamista (saa vasta seuraavana päivänä takaisin), tai sitten palkkiosysteemiä (esim. jokaisesta hyvin sujuneesta pukemishetkestä tarra, kolmesta tarrasta saa katsoa jonkun videon illalla).

Tällaisia keinoja tuli nyt mieleen.

 

Asiantuntijan mukaan 2-vuotias ei vielä opi mitään siitä, että viedään hoitoon alasti. Vasta n. 5-6-vuotias on kypsä ymmärtämään asiayhteyden, näin luin jostakin.
Jos lapsi ei siis halua laittaa päälle, hänelle laitetaan päälle. Vaihtoehtoja ei ole, sillä oikeasti siellä pakkasessa voi vilustua. Se on sitten eri asia, MITEN se pukeminen tehdään ja millä houkutellaan puettavaksi.

 

Ei voi muuta kuin ihmetellä. Mahtaisi meidän tarhatädit ja -sedät katsoa pikkuisen kummissaan jos toisin lapsen viltin mutkassa hoitoon. Kyllä meilläkin kiukutellaan, mutta vaatteet todellakin laitetaan vaikka väkisin. En jaksa uskoa, etteikö niitä saisi tuonikäiselle puettua vaikka pakolla. Meillä yleensä auttaa se, että lähden itse pihalle hetkeksi. Silloin menee vaattee kyllä kiireesti päälle. Ja meillä lapset kyllä pukevat itse, myöskin tuo kolmen vanha. Hanskat autan käteen ja kengät. Muutoin on omatoiminen.
Ja tuosta lelusta: jos tarhassa on sääntö, ettei omia leluja viedä, niin silloin lelut pitää jättää kotiin. Tarhan sääntöjä pitää noudattaa jokaisen. Ei meilläkään leluja viedä kuin ennalta sovittuna lelupäivänä. Unilelu saa oll joka päivä mukana.

 

\

\

Olinpa ihan äimänä luettuani nuo pari kommenttia, joissa periksi siis oli annettu ja lapsi viety nakuna hoitoon! Ja hoitajilleko taas vastuu siitä, että kyllä he sitten pukevat kun äiti tai isä ei siihen pysty?! Vai oliko tarkoitus että lapsi saa halutessaan olla nakuna vaikka koko päivän? Huh huH! Mutta kyllähän siellä pk: ssa ulkoillaankin, mitäs sitten jos tädit ovat yhtä lepsuja ja lapsi viedään ulkoilemaankin ilman vaatteita....hih!

Ja tulihan sieltä taas tuo pakollinen ilkeä taivasteleva kommenttikin. Uhmaikäisten lasten kanssa kun saattaa joutua välillä sellaisiin tilanteisiin, että neuvot ovat vähissä. Ja se, mikä onnistuu yhden lapsen kanssa, ei välttämättä onnistu toisen kanssa. Yksi omista lapsistani oli uhmaiässä sellainen, että häntäpä ei vaan väkisin puettu. Tilanne saattoi mennä aivan hillittömäksi, ja kolmevuotiaallakin saattaa olla aikaimoiset voimat ja aikamoinen taistelutahto.

Kyllä täälläkin taistelua käydään toisinaan, mutta hän on uhmaikäinen ja sinä AIKUINEN!!

 

Kyllä meilläkin vajaa kolmevuotias puetaan hoitoon lähtiessä vaikka väkisin jos ei muute suju, mutta en kyllä ihan oikeasti pärjäis sille tällä hetkellä (raskaana viikolla 34) voimien suhteen jos se haluais tosissaan alkaa rimpuilemaan. Meillä pahimmat aamut on hoidettu siten että telkkarista lastenohjelmat päälle :ashamed: ja kun huomio kiinnittyy ohjelmaan, puen pojalle vaatteet. Näitä tosin harvoin..uhkailu esim lempilelujen jäähylle laittamisella tai lahjonta "saat purkan kun on puettu" toimii yleensä.
Voimia kaikille uhmisten kanssa taisteleville! :hug:

 

Vaatteiden valinnasta, yleensä esitän kaksi vaihtoehtoa (laitatko tämän raidallisen paidan vai Puuha-Peten?) joka meillä useimmiten tepsii (lapsi kokee saaneensa päättää). Joskus vastaus on ytimekäs "EI!" ja silloin totean että äippä valkkaa sitten raitapaidan ja sitten vaan... puetaan :/