3 v ei anna tehdä mitään hoitotoimenpiteitä!!

[toivoton kohta]

Juuri 3v täyttänyt pistää kaikilla voimilla vastaan esim hiustenpesu, hiustenleikkaus, kynsien leikkaus. Huutaa ja riehuu kuin päätä vietäisiin. Yhdessä kohtaa oli nenässä niin iso räkäklöntti ettei sitä saatu ulos kuin pinsetillä kaivamalla kun nukkui, kun pistää niin kovin vastaan jos vähääkään enempi koittaa nenästä kuivunutta räkää paperilla ronkkia. Pienempänä ei näitä ongelmia ollut..

Ja mikään lahjonta, suostuttelu taikka kiristys ei auta. Ei mikään.

Ja arvatkaa vaan onko sillä nyt sitten vielä elämänsä ensimmäinen TIKKU sormessa!!!! >/ miten saakelissa sekin saadaan siitä irti, tarvitaan varmaan kolme aikuista siihenkin hommaan

 

["Nuuh"]

Pakottamalla. Kaksi pitää kiinni ja yksi hoitaa. Kun tilanne on ohi siihen ei viitata enää sanallakaan.

 

[.....]

No otat haasteena. Kyllä mulla on voimat vielä riittänyt kehitysvammaisen isomman lapsen kohdalla, missä pakko ottaa kunnon ote esim. kynsiä leikatessa. Istut vaikka päälle, jos muu ei auta. Sun lapsi sentäs oletettavasti normaaliälyinen eli saa myös lahjottua tai selitettyä toimen tarpeellisuus.

Minä sanoisin että mennäänkö lääkäriin ottamaan tikku pois vai ottaako äiti. Tässä vaiheessa lapsi takuulla valitsee vanhemman. Ja eihän se tikkuun kuole, se mätii pois. Pistät edes antiseptista voidetta päälle.

 

["Viivi"]

Meillä 2,5v lapsi oksentaa joskus kun pestään hiuksia. Kestäisi miljoona vuotta että saataisi (jos edes saataisi) pestyä ne ilman itkua ja parkua, joten vähän pakko vaan pakottaa ja vetää mahd. nopeasti, vettä naaman yli suihkullakin. Mitenkään ei saa yhteistyötä sen vertaa että kääntäisi päätä taaksepäin. Ja inhoaa vettä naamallaan. Ollaan sitten vähän käyty uimahalissa veteen totuttamassa ettei inhoaisi joka roisketta naamallaan. Ihan pienenä kylpi hyvin, ja kaikki sujui. N. 2v iässä alkoi tuo.

Kynsienleikkuu oli tappelua n.1,5v iässä, nyt antaa leikata hyvin. Silloin leikkasi toosi varovasti ja otin lalun mukaan kynsienleikkuuseen. Sillä sain kaikki 10 käytyä jotenkin läpi. Nyt leikkaaminen sujuu tuosta vaan.

Räkää ei anna putsata nenästä. Inhoan räkänenäisiä lapisia (tai en nyt lapsia, mutta ymmärtänette mitä tarkoitan). Yritän opettaa niistämään paperiin. Mutta huonosti menee. Vinkuu ja vonkuu.

Hiusten harjaaminen on vaikeaa. Sanon että lasken viiteen ja sen verran harjaan. Oikeasti harjaan ykkösellä muutaman vedon jne. .

Vaatteiden kanssa vängätään joka kerta. Laitan muutaman paidan esille ja sanon että niistä saa valita. Sillä selviää. Kengistä tapellaan myös usein. Samoin ulos laitettavista vaatteista.

Nukkumaan menee ihan hyvin, mutta on tarkka että hänelle luetaan pari satukirjaa ennen nukkumaan menoa, huuto tulee jos luen vaan yhden.

Käsien pesusta tapellaan, milloin haluaa pestä yksin (ei voi koska ottaa liikaa saippuaa eikä ymmärrä huuhdella kaikkea pois).

Syömisistä taistellaan harva se syömiskerta. Houkuttelen sitten että saat tuon kun syöt tämän ensin. Ja että EI, keksi ei ole aamupalaa..jne.

Tälalista se kai on 1-3 (18?) vuotiailla.

 

["Viivi"]

Niin, siis oksentaa kun alkaa parkumaan itsensä oksennusrefleksiin asti..Ollaan tyytyväisiä jos hiukset saadaan pestyä pelkällä itkulla .

 

[toivoton kohta]

Juu, kyllä meillä kaikki tehään sitten vaikka pakolla. Rasittavaa vaan on. Mutta "kiva" kuulla että muillakin...

 

[voih]

Meillä kuopuksen kanssa samanlaista eikä ole edes helpottanut, vaikka hän on jo 12-vuotias. Oikeastaan pahenee vaan. Kouluterkkari ei ole saanut kertaakaan hänestä esim. hemoglobiinia otettua tai verenpainetta mitattua. Emlat pitää vieläkin laitta kyynärtaipeisiin verikoetta varten. Rokotukset on annettu, mutta sikainluenssarokote jäi aikoinaan ottamatta kun tyttö ei antanut pistää, eikä tietenkään hpv-rootetta ottanut. Noin isoa ei voi enää väkisin viedä rokotettavaksikaan. Hiukset sentään on nyt koululaisena pessyt itse ja kynnet leikannut, kun ne kasvavat tosi pitkiksi ensin. Pahoja syömishäiriitä alkaa nyt olla.

 

[errrre]

Aistiyliherkkyyttä?

Onko mitään Asperger-piirteitä?

 

["Viivi"]

Ei meillä ainakaan ole mitän aistiyliherkkyyttä tms. Ihan tavallinen 2,5v lapsi joka opettelee elämää.

 

["mie"]

Meillä poika 2v jolla ollut aina mm.hampaidenpesu ja kynsien keikkuu vaikeaa. Aina saa väkisin pitää kiinni että saadaan nämä toimenpiteet tehtyä. No nyt on sentään hampaidenpesu alkanut sujua silleen että nauratan poikaa ja siinä samalla äkkiä harjaan hampaat ja sitten annan lopuksi hänen itse "harjata". Mutta esim.hiustenleikkuu, niin ei puhettakaan että onnistuisi. Pari kertaa olen otsahiuksia lyhentänyt, mutta nyt hiukset alkaa olla aika noh järkyttävän malliset (pottamalli) ja haluaisin leikata kesäksi pojalle lyhyen tukan, mutta eihän se anna. Siinä pitäisi olla toinen aikuinen pitämässä kiinni ja tiedä mitkä traumat poika siitä hiustenleikkuusta saisi, joten olkoot pitkähiuksinen. Myös neuvolassa painon ja pituuden mittaaminen yhtä huutoa. Saatuja korvien tarkastus.

 

[samperinsampeei]

Ite täällä kolmatta tuntia yritän 1,5 v lasta saada nukkuu, mutta ei mikään auta. Hän haluaa vaan roikkua jalassa ja kiukutella. Omassa sängyssä ei voi olla, meidän sängyssä hyppii, pomppii, pyörii ja meinaa tipahtaa. Ei anna pukea vaatetta että lähtäs ulos. Ei ala leikkiin. Nyt vaan on väkipakolla pidettävä silmät auki vaikka miten väsyttää. Mulla on hermot nii pinnassa. Ulkona tosi hyvä ilma, mutta ei. Karrelle vetää selän ja huutaa täyttä kurkkua.

 

["vvvv"]

Jos mitään neurologista häiriötä ei ole, niin uskoisin kuitenkin, että vuorovaikutuksessa on ongelmaa. Joku ulkopuolinen kannattaisi pyytää katsomaan, miten vanhemmat toimii. Itsellä on harvinaisen itsepäinen jälkikasvu, mutta olen saanut kaikki asiat hoidettua huijaamalla, odottamalla, kiristämällä (tyyliin negatiivinen vahviste), rajoittamalla vaihtoehtoja, antamalla hetkellisesti periksi sekä kannustamalla ja kehumalla.

 

["vvvv"]

Tarkoitin siis negatiivinen rangaistus, jolla vahvistan edeltävää, epämiellyttävää toimintaa, esim. "pese tukka, niin saat tehdä lempipuuhaasi". Jos lapsi kieltäytyy, se on ok, mutta hän ei tietenkään saa tehdä lempipuuhaansa ennen kuin tukka on pesty. Meillä tosin ei noin pienen tukkaa ole pesty muuta kuin vedellä suihkussa.

 

["tjaa"]

Jos kaikissa hoitotoimenpiteissä hannaa vastaan ihan älyttömästi ja pukeminen ja syöminen ovat yhtä lailla hankalia asioita, voi kyse ihan oikeasti olla aistiherkkyyksistä. Lapsi voi aistia kosketuksen, joka meille ei ole yhtään kummallinen, suorastaan kipuna. Väkisin tekeminen voi tuntua ainoalta vaihtoehdolta, mutta se samalla saattaa pahentaa ongelmaa. Jos lapsi inhoaa vesiroiskeita kasvoillaan, voi kokeilla rauhallista lappupesua. Naamaa ei silloin kannata suihkuttaa ainakaan. Hiusten pesu voi tuntua inhottavalta koska päähän kaadettava vesi tuntuu "hukuttavalta". Silloin kannattaa kehittää tapa valella vettä hiuksiin niin, että lapsi pystyy nojaamaan taaksepäin ja vesi ei roisku kasvoille. Korvien peittäminen voi joissakin tapauksissa auttaa. Shampoota ei aivan pikkuisella ole todellakaan pakko käyttää. Hammastahnassa voi maku olla ongelma. Joillakin on auttanut siirtyminen sähköhammasharjaan.

 

[nohuh]

Jos ette edes 3v lasta saa kuriin, olisi kannattanut miettiä lasten hankkimista hieman tarkemmin. Jessus mitä vässyköitä ootte!

 

["Viivi"]

[QUOTE="tjaa";30837671]Jos kaikissa hoitotoimenpiteissä hannaa vastaan ihan älyttömästi ja pukeminen ja syöminen ovat yhtä lailla hankalia asioita, voi kyse ihan oikeasti olla aistiherkkyyksistä. Lapsi voi aistia kosketuksen, joka meille ei ole yhtään kummallinen, suorastaan kipuna. Väkisin tekeminen voi tuntua ainoalta vaihtoehdolta, mutta se samalla saattaa pahentaa ongelmaa. Jos lapsi inhoaa vesiroiskeita kasvoillaan, voi kokeilla rauhallista lappupesua. Naamaa ei silloin kannata suihkuttaa ainakaan. Hiusten pesu voi tuntua inhottavalta koska päähän kaadettava vesi tuntuu "hukuttavalta". Silloin kannattaa kehittää tapa valella vettä hiuksiin niin, että lapsi pystyy nojaamaan taaksepäin ja vesi ei roisku kasvoille. Korvien peittäminen voi joissakin tapauksissa auttaa. Shampoota ei aivan pikkuisella ole todellakaan pakko käyttää. Hammastahnassa voi maku olla ongelma. Joillakin on auttanut siirtyminen sähköhammasharjaan.[/QUOTE]

Meillä ollaan yritetty kaikkea. Ei kai aistiyliherkkyys ilmaannu yht äkkiä 2-vuotiaalle? Kun ennen sitä ei ole ollut mitään ongelmia. Hiuksia on vähän paha pestä roiskimatta naamaan jos lapsi ei kertakaikkiaan suostu yhteistyöhön.

Joskus menee paremmin, joskus huonommin.

 

["omg"]

Jos ette edes 3v lasta saa kuriin, olisi kannattanut miettiä lasten hankkimista hieman tarkemmin. Jessus mitä vässyköitä ootte!

Ei tässä keskustelussa mistään kuriin saamisesta ole kyse!

 

[vierailisja monesko lie]

Itsellä ei kyllä kärsivällisyys riittäisi kovin pitkään maanitteluun vaan tietyt asiat tehtäisiin sitten "pakolla". Nyt lapset jo isoja mutta joskus ainakin nuoremmalta pestiin hampaat sitten pakolla kun ei muuten onnistunut. En muista että tarvitsiko tapella kovin montaa kertaa asiasta kun alkoi sujumaan. Toki joskus pesu oli vaan nopea harjan pyöräytys suussa mutta periaate oli kuitenkin se että lapsi ei päätä siitä pestäänkö ne hampaat vaiko ei.
Samoin olen yrittänyt opettaa että tietyt jutut tehdään vaikka eivät mukavilta tunnukkaan, juurikin esim. rokotukset, hammaslääkärissä käynnit, hampaan poistot, verikokeen ottamiset jne... Eipä noista ole koskaan kyllä tarvinnut isommin tapella vaan aina ovat hyvin onnistuneet. Itse ainakin ajattelen että em. jutuissa vanhemman oma rauhallisuus ja tietty "päättäväisyys" että asia nyt vaan on pakko tehdä auttavat asiaa.
Myönnän että kun töissä kohtaan näitä jo isoja lapsia (siis esim yli 10-vuotiaita) jotka eivät meinaa antaa ottaa esim sormenpäästä verikoetta niin kärsivällisyys tahtoo olla välillä koetuksella. Toki yritän olla näyttämättä sille lapselle sitä, mutta ei voi mitään että aina ei jaksaisi puolta tuntia neuvotella jostain pikkuasiasta. Pelottaa saa mutta kyllä minusta ison lapsen ja aikuisenkin pitäisi antaa ottaa esim sormenpäästä verikoe ihan ilman kauheaa draamaa.