heidip* Kiitos! Ei kiirettä
Kävin koiran kans hiihtämässä toivoen, että ne menkatki heräis urheillessa, plääh. Ei mitään. Mieskin aloitti jo pari kuukautta sitten kuntokuurin ja oli tipattomallakin tammikuun (haluaa parantaa siittiöiden laatua). Tsihi, haluaa vissiin siittiöillekin habat. Mutta niin ihana, kun se ajattelee vauvaa :heart:
Mulla oli heti esikoisen jälkeen tunne, että haluan kolme lasta. Kuopuksen jälkeen oli vähän joka suhteessa vaikeaa, kriisejä jos jonkinlaista, joten vauvahaaveesta en edes puhunut. Haave oli vain sanomatta mun sisällä. Oli jotenkin tyhjä tunne, että tässäkö tämä oli. Kun sitten varovaisesti esitin toiveeni vielä yhdestä lapsesta, mies ei kieltäytynyt suoraan. Siitä tiesin, että toivoa on. Ja syksyllä tehtiin päätös, että tänä vuonna yritetään. Ei tässä ainakaan nuorruta enää!
Sukupuolesta Meillä on kaks poikaa ja musta ois ihana jos kolmaskin ois poika. Noh, tähän äijäilyyn, kun on jo niin tottunut (koiratkin on poikia).
Ehkä vähän jopa jännittäis saada tyttö, mutta toisaalta... ei mitään väliä. Mulla on krooninen sairaus, joten pääasia kuitenkin on, että lapsi ois terve niin kuin veljensäkin.
Lempeitä plussatuulia! :wave: