3-kymppiset ensimmäistä odottavat

Tyttö oli 3960g ja 51,5cm, päänympärys 37cm :rolleyes:
Mut arvio oli lasketulle 3,8-3,9 ja vajaa viikkoo ennen ultraaja sanoi et 3,9 nyt. Eli ei ne kasva just yhtään sen lasketun jälkeen (y)
Juu kiva että lähtee ite. Sattuu vähemmän ja vähemmän riskejä muutenkin. Eikä meilläkään mitään hätää voinnin puolesta ollu. Henkisesti vaan jokainen päivä lasketun jälkeen on tosi pitkä...
 
Tyttö oli 3960g ja 51,5cm, päänympärys 37cm :rolleyes:
Mut arvio oli lasketulle 3,8-3,9 ja vajaa viikkoo ennen ultraaja sanoi et 3,9 nyt. Eli ei ne kasva just yhtään sen lasketun jälkeen (y)
Juu kiva että lähtee ite. Sattuu vähemmän ja vähemmän riskejä muutenkin. Eikä meilläkään mitään hätää voinnin puolesta ollu. Henkisesti vaan jokainen päivä lasketun jälkeen on tosi pitkä...
Siis sehän on "vain" painoarvio (todellisuus voi olla suuntaan taikka toiseen) ultratessa jne, että toki lapsi voi kasvaa :)
Paljon onnea vauvasta, tervetuloa kirjoittelemaan vauvapuolelle kolmekymppisten ketjuun!
 
Mä pääsin tälle puolelle!
Saako nyt vaan tilittää omaa napaa?
Yk10 tärppäs ja tässä nyt sitten ihmetellään ja odotellaan. Eipä tätä turhaan kutsuta odotusajaksi. Ensin odottaa että menkat loppuu. Sitten odottaa ovulaatiota ja hommailujen osumista oikeaan aikaan. Sitten pitää odottaa pari viikkoa, että alkaako menkat vai ei ja vielä varmuuden vuoksi päivä tai useampi päälle ennenkuin uskaltaa tehdä testin. No nyt pitää odottaa neuvolaa (tai tällä hetkellä paremminkin sitä, että neuvolan täti soittaa).

5+4 taitaa olla menossa nyt ja monenmoisia oireita on ollut. Testin tein viime maanantaina (kun oli pari päivää myöhässä) ja samaisena iltana alkoi pieni tiputteluvuoto. Käytännössä koko viime viikon vuosin ihan vähän joka päivä, nyt näyttää loppuneen. Menkkamaisia jomotuksiakin oli, tuikkivaa kipua, alaselkä kipeä, alapää kipeä, kohdunkaula kipeä jne. Kaikki nipistykset ja kolotukset kestivät kuitenkin vain hetken.

Kärsiikö kukaan teistä unettomuudesta? Siis ihan oikeasta, diagnosoidusta, pitkäaikaisesta unettomuudesta? Menee jännäksi elämä kun kaikki lääkkeet tähän vaivaan on nyt kielletty.

Sano Pirkka 5+4
 
Onnittelut plussasta @Sano Pirkka :love:
Ja voin luvata ettei se odottelu tuohon lopu... Sitten odotetaan ekaa ultraa ja sitten rakenneultraa, ja 35+ viikoilla aletaan ihan tosissaan odottaa vauvaa saapuvaksi :whistle:

Kiva, että saadaan uusia odottajia jos vaikka tämä keskustelu tästä vilkastuisi :)

Täällä siis olot on jo sen mukaiset että vauva sais alkaa tulemaan, kaksi viimistä viikkoa olen ollut kiukkuinen kun mikä :devil: ja kaiken maailman kolotukset, närästykset, nivelkivut, turvotukset, sukkapuikkokivut jajajaja... on tulleet harkkasuppareiden lisäksi mun riesaksi :confused:
Viime yönä ja eilen illalla maha oli todella kipeä ja menkkamaista kipua oli alavatsalla ja selässä, ehkä siellä paikat kypsyy :rolleyes:

BlackCat ja poikanen 36+5
 
Viimeksi muokattu:
Heippa vaan hei,

Sulla @BlackCat alkaakin olemaan jännät paikat siellä! :D Toivotaan, että ei enää ihan hirmuisen kauan tarvitse odotella pientä maailmaan... ja ainakaan, että ei mene kovin paljon yli lasketun! Jännää! :love:

Omaa napaa jos tässä hieman... niin vatsa alkaa olla jo melkoinen pallo. Selkeästi kyllä kaksi vauvelia ottavat oman tilansa ja siihen vielä omat sikiöpussukat ja istukat, niin ei kai tuo mikä ihme ole. :eek: Kauhulla odotan loppuvuotta. Selkä alkoi viime viikolla vihoitella, ja jos on liian pitkään yhdessä asennossa (joko seisten, kävellen tai istuen), niin molemmat reidet puutuu / menee ihon pinnasta tunnottomaksi. (n) Kovin ikävä vaiva. Neuvolatädiltä kyselin asiasta, mutta eipä tuo oikein sanonut siihen juuta eikä jaata, totesi vaan, että tuskin kovin vaarallista. No joo, ei varmaan vaarallista, mutta aika ikävää.:mad: Tänään olen ekaa päivää töissä loman jälkeen ja voin kyllä jo nyt todeta, että ei tämä istuiminen mitään herkkua ole. Kynnys mennä lääkäriin on kuitenkin aika korkea... Mulla olis 25.8. neuvolalääkäri, mutta saahan nyt sitten nähdä, että selviänkö tämän selän kanssa sinne saakka. :unsure:

Pitäis varmaan jotain tukivyötä miettiä, mutta en tiedä pitäiskö sellainen ostaa itse vai saisko jostain lainaan?

Pahoinvointi on vähän helpottanut, mutta ei kokonaan kadonnut. Vielä tulee päiviä, jolloin olo menee niin huonoksi, että ei voi oikein muuta tehdä, kuin voivotella sängyn pohjalla ja välillä käydä oksentamassa. :sick: Myös alkuraskaudesta tuttu väsymys on palannut ja moninkertaisena. Hemoglobiini oli viime neuvokäynnillä laskenut edellisestä (135), mutta oli vielä 120, joten neuvolatäti oli sitä mieltä, että ei tarvitse lisärautaa ottaa...:confused: Saahan nyt nähdä miten tässä käy.

Hyviä vointeja kaikille! :)

MamaBlue ja nallekarkit 17+0

Edit: Niin piti vielä sanoa, että liikkeitä en ole tuntenut vielä. Muutama viikko sitten tunsin muutamaan otteeseen pientä kutittelua (vähän kuin elohiiri alavatsalla), mutta enää sitäkään ei ole tunutunut. En osaa kauheasti olla huolissani, kun sydänäänet kuitenkin kuuluu... ja viikkojakin vasta niin vähän, mutta olis kyllä ihanaa tuntea, että edes jotenkin konkretisoituisi tämä odotus ja tulisi varmuutta siitä, että siellä joku tai mieluiten molemmat edelleen on kyydissä!
 
Viimeksi muokattu:
Heippa vaan hei,

Sulla @BlackCat alkaakin olemaan jännät paikat siellä! :D Toivotaan, että ei enää ihan hirmuisen kauan tarvitse odotella pientä maailmaan... ja ainakaan, että ei mene kovin paljon yli lasketun! Jännää! :love:

Omaa napaa jos tässä hieman... niin vatsa alkaa olla jo melkoinen pallo. Selkeästi kyllä kaksi vauvelia ottavat oman tilansa ja siihen vielä omat sikiöpussukat ja istukat, niin ei kai tuo mikä ihme ole. :eek: Kauhulla odotan loppuvuotta. Selkä alkoi viime viikolla vihoitella, ja jos on liian pitkään yhdessä asennossa (joko seisten, kävellen tai istuen), niin molemmat reidet puutuu / menee ihon pinnasta tunnottomaksi. (n) Kovin ikävä vaiva. Neuvolatädiltä kyselin asiasta, mutta eipä tuo oikein sanonut siihen juuta eikä jaata, totesi vaan, että tuskin kovin vaarallista. No joo, ei varmaan vaarallista, mutta aika ikävää.:mad: Tänään olen ekaa päivää töissä loman jälkeen ja voin kyllä jo nyt todeta, että ei tämä istuiminen mitään herkkua ole. Kynnys mennä lääkäriin on kuitenkin aika korkea... Mulla olis 25.8. neuvolalääkäri, mutta saahan nyt sitten nähdä, että selviänkö tämän selän kanssa sinne saakka. :unsure:

Pitäis varmaan jotain tukivyötä miettiä, mutta en tiedä pitäiskö sellainen ostaa itse vai saisko jostain lainaan?

Pahoinvointi on vähän helpottanut, mutta ei kokonaan kadonnut. Vielä tulee päiviä, jolloin olo menee niin huonoksi, että ei voi oikein muuta tehdä, kuin voivotella sängyn pohjalla ja välillä käydä oksentamassa. :sick: Myös alkuraskaudesta tuttu väsymys on palannut ja moninkertaisena. Hemoglobiini oli viime neuvokäynnillä laskenut edellisestä (135), mutta oli vielä 120, joten neuvolatäti oli sitä mieltä, että ei tarvitse lisärautaa ottaa...:confused: Saahan nyt nähdä miten tässä käy.

Hyviä vointeja kaikille! :)

MamaBlue ja nallekarkit 17+0

Edit: Niin piti vielä sanoa, että liikkeitä en ole tuntenut vielä. Muutama viikko sitten tunsin muutamaan otteeseen pientä kutittelua (vähän kuin elohiiri alavatsalla), mutta enää sitäkään ei ole tunutunut. En osaa kauheasti olla huolissani, kun sydänäänet kuitenkin kuuluu... ja viikkojakin vasta niin vähän, mutta olis kyllä ihanaa tuntea, että edes jotenkin konkretisoituisi tämä odotus ja tulisi varmuutta siitä, että siellä joku tai mieluiten molemmat edelleen on kyydissä!
Tuplasti onnea!!! :love: Pitkästä aikaa tulin vakoilemaan kuulumisia! ❤ Hurjaa, että kaiken sen jälkeen sulla onkin kaksi pikkuista masussa :love:
 
Tuplasti onnea!!! :love: Pitkästä aikaa tulin vakoilemaan kuulumisia! ❤ Hurjaa, että kaiken sen jälkeen sulla onkin kaksi pikkuista masussa :love:
Kiitos kiitos! Eikö olekin?!!! ❤❤ olen niin järjettömän onnellinen, että en pysty sanoin edes kuvaamaan. :love: Torstaina rakenneultra, jossa toivottavasti kaikki hyvin palleroilla ja saan sukupuolet tietoon. ;):love:

Mitenkäs sun vointi? Jokos se alkaa h-hetki olla käsillä?? :barefoot:
 
Uskaltaiskohan jo liittyä tänne?!

TOSI alussa mennään, tein positiivisen testin perjantaina (ja lauantaina ja tänään :ROFLMAO:). Jotenkin epäuskoinen olo, että me sittenkin onnistuttiin. 1v 2kk yrityksen jälkeen ilmeistyi ensimmäinen plussa testiin. Ovulaatio-ongelmaa oli ja sitä tabletti- ja piikkihormoneilla avustettiin ja toisesta hoitokierrosta kävi tärppi. Nyt vaan toivotaan, että kaveri pysyy matkassa :) Hoitopaikkaan (TAYS) varhaisultra sovittuna 7+6, sinne on ikuisuus. Neuvolaan kehottivat soittamaan, että saadaan ensikäynti sovittua.

Onko täällä alkutaipaleen tyyppejä?

Toukkis 4+3
 
Vai siis hetkinen!!! Jokos sulla on pikkuinen käärö sylissä??? :eek::love:
Sylissä on tänään neljäviikkoinen pötkylä! :love: Synnytys jouduttiin käynnistämään pari viikkoa etuajassa pahan raskaushepatoosin vuoksi. Tämä neljä viikkoa onkin ollut opettelua pikkuisen rytmiin. Vauva on rauhallinen, eikä mahavaivojakaan ole ollut. Silti unet on jääneet tosi vähälle, ja alkuun mielialakin laski tosi paljon väsymyksen, syömättömyyden ja imetysongelmien vuoksi. Nyt onneksi arki on alkanut rullaamaan. On tuo pieni vaan niin rakas! :love:❤
 
Sylissä on tänään neljäviikkoinen pötkylä! :love: Synnytys jouduttiin käynnistämään pari viikkoa etuajassa pahan raskaushepatoosin vuoksi. Tämä neljä viikkoa onkin ollut opettelua pikkuisen rytmiin. Vauva on rauhallinen, eikä mahavaivojakaan ole ollut. Silti unet on jääneet tosi vähälle, ja alkuun mielialakin laski tosi paljon väsymyksen, syömättömyyden ja imetysongelmien vuoksi. Nyt onneksi arki on alkanut rullaamaan. On tuo pieni vaan niin rakas! :love:❤
Voi että!!! ❤ Ihan hirmuisen paljon onnea pienokaisesta! :love: Teillä sitten ollut hieman hätäisempi startti maailmaan, mutta onneksi kaikki hyvin kuitenkin. (y):love:

Ymmärrän, että väsymys ja vaikeudet laskee mielialaa, mutta kiva kuulla, että nyt jo sujuu paremmin arki. Kyllä se siitä! (y)

Mulla la 22.1., mutta tuppaa vissiin nämä tuplat tulemaan vähän aikaisemmin ja kuulemma ihan viimeistään 39+0 joka tapauksessa käynnistetään. Koitan sinnitellä, että pallerot pysyisivät kyydissä kuitenkin tammikuun puolelle. :love: Toivottavasti kaikki menee hyvin loppuun saakka. Alku on ollut yllättävänkin helppo (pahoinvointia lukuunottamatta), mutta nyt kun vatsa jo melkoinen pallo, on selkä alkanut reistaamaan. Toivottavasti pystyn kuitenkin vielä jatkamaan töissä, toiveena lokakuun lopulle, jolloin tulis 28 viikkoa täyteen... mutta katsotaan nyt. :rolleyes:

Tänään viikkoja 20+1 ❤❤
 
Voi että!!! ❤ Ihan hirmuisen paljon onnea pienokaisesta! :love: Teillä sitten ollut hieman hätäisempi startti maailmaan, mutta onneksi kaikki hyvin kuitenkin. (y):love:

Ymmärrän, että väsymys ja vaikeudet laskee mielialaa, mutta kiva kuulla, että nyt jo sujuu paremmin arki. Kyllä se siitä! (y)

Mulla la 22.1., mutta tuppaa vissiin nämä tuplat tulemaan vähän aikaisemmin ja kuulemma ihan viimeistään 39+0 joka tapauksessa käynnistetään. Koitan sinnitellä, että pallerot pysyisivät kyydissä kuitenkin tammikuun puolelle. :love: Toivottavasti kaikki menee hyvin loppuun saakka. Alku on ollut yllättävänkin helppo (pahoinvointia lukuunottamatta), mutta nyt kun vatsa jo melkoinen pallo, on selkä alkanut reistaamaan. Toivottavasti pystyn kuitenkin vielä jatkamaan töissä, toiveena lokakuun lopulle, jolloin tulis 28 viikkoa täyteen... mutta katsotaan nyt. :rolleyes:

Tänään viikkoja 20+1 ❤❤
Kiitos! ❤ Työnteko taitaa tosiaan olla aika haasteellista tuplamasun kanssa, kun yhdenkin kanssa oli vaikeaa. Jäinkin jo joskus rv 30 sairauslomalle, kun työt provosoi supistuksia.

Ihanaa raskausaikaa! ❤ Mä tuun vilkuilemaan sun ultrakuulumisia! :barefoot:
 
Hirmuisesti onnea pienestä pojasta @BlackCat :love:

Mulla torstain rakenneultrassa kaikki paremmin kuin hyvin, molemmat pallerot juuri oikean kokoisia ja kaikki elimet tallella ja toimivia ja molemmilla vahvat sykkeet! Ja sain tietää, että mun masussa toisiaan potkii ja päitään yhteen hakkaa kaksi poikaa! ❤❤ Olen niin onnellinen! :love:
 
Ilmoittautuisin mukaan jos sopii. Mä oon 31v, mies 30v ja meidän pikkuinen nyt reilu kaks viikkoo kehittänyt kasvavaa solurypästä eli mennään H4+2. Ekan haamun sain sunnuntaina ja tänään neljännessä testissä vahvenevaa viivaa niin ajattelin uskaltautua tälle puolelle. Varasin tänään myös ekan ajan neuvolaan, se ois tulossa 17.10 eli jonkun aikaa joutuu odottelemaan. Oireita mulla on ollu jo parin viikon ajan, pelottaa mihin vielä yltyvät kun alkoivat niin aikaisin. Pää on vielä ihan pyörällä, samaan aikaan epäuskoinen, pelokas mutta ennen kaikkea mielettömän onnellinen :love:
 
  • Tykkää
Reactions: ToukkaHaave87
Ilmoittautuisin mukaan jos sopii. Mä oon 31v, mies 30v ja meidän pikkuinen nyt reilu kaks viikkoo kehittänyt kasvavaa solurypästä eli mennään H4+2. Ekan haamun sain sunnuntaina ja tänään neljännessä testissä vahvenevaa viivaa niin ajattelin uskaltautua tälle puolelle. Varasin tänään myös ekan ajan neuvolaan, se ois tulossa 17.10 eli jonkun aikaa joutuu odottelemaan. Oireita mulla on ollu jo parin viikon ajan, pelottaa mihin vielä yltyvät kun alkoivat niin aikaisin. Pää on vielä ihan pyörällä, samaan aikaan epäuskoinen, pelokas mutta ennen kaikkea mielettömän onnellinen :love:
Onnea plussasta ja kiva saada lisää porukkaa kirjoittelemaan. :) Jospa tämä ketju aktivoituisi ja viestejä alkaisi tulla säännöllisesti. Itse olen ollut tämän viikon lomalla, mutta ensi viikolla paluu arkeen ja ajattelin aktivoitua myös tämän kirjoittelun suhteen. Toivonmukaan ei tarvitse yksin puhella! :D(y):LOL:
 
Uskaltaiskohan jo liittyä tänne?!

TOSI alussa mennään, tein positiivisen testin perjantaina (ja lauantaina ja tänään :ROFLMAO:). Jotenkin epäuskoinen olo, että me sittenkin onnistuttiin. 1v 2kk yrityksen jälkeen ilmeistyi ensimmäinen plussa testiin. Ovulaatio-ongelmaa oli ja sitä tabletti- ja piikkihormoneilla avustettiin ja toisesta hoitokierrosta kävi tärppi. Nyt vaan toivotaan, että kaveri pysyy matkassa :) Hoitopaikkaan (TAYS) varhaisultra sovittuna 7+6, sinne on ikuisuus. Neuvolaan kehottivat soittamaan, että saadaan ensikäynti sovittua.

Onko täällä alkutaipaleen tyyppejä?

Toukkis 4+3
Onnea Toukkis plussasta sinullekin ja tervetuloa kirjoittelemaan!! (y)
 
Hei!

Mä ajattelin nyt kuitenkin liittyä tännekin. Helmikuisissa olen kirjoitellut. Ensin ajattelin, että alan olla liian vanha tähän ketjuun. Kuumeilijoiden vastaavaan ryhmään ehdin liittyä ennen kuin täytin 37.

Ikää minulla siis tuon verran, ja mies täyttää kohtapuoliin 39. Laskettu aika on jo 5.2.2018 ja huomenna olis puoliväli jo käsillä. Alussa tuntui, ettei aika kulu millään, mutta onhan tuo sittenkin mennyt eteenpäin. Ens viikolla on rakenneultra. Toivottavasti kaikki on hyvin ja sukupuolikin selviäisi. En ole vielä uskaltanut hankkia mitään, mutta ultran jälkeen ajattelin aloittaa. Sitten voisi toivottavasti jo jotain värikkäämpääkin katsella, kun tietää sukupuolen.

Viime viikonloppuna katselin Vaunu-aitasta, mitä kaikki isommat jutut siellä maksaa. Osaa noissa eroja olla jo hinnoissakin. Turvakaukalo varmaankin ostetaan kaupasta, koska siitä sanottiin, ettei saisi olla 5 vuotta pitempään käytössä. Tutuilla kyllä voisi olla myynnissä sellaisia, riippuu varmaan niistä painorajoista. Kaverin turvakaukalo näyttäisi olevan sellainen 13 kiloon asti, ja se tulee varmaan aika pian täyteen. Meidän pikkuinen olisi jo kolmas lapsi, joka sitä käyttää, mutta tuo turvakaukalo on ollut aika vähällä käytöllä, joten sitä voisi kyllä harkita. Ja toinenkin vaihtoehto voisi olla, mutta sen käyttöhistoriaa en tunne niin hyvin, enkä siitä tiedä, milloin he ajattelivat vaihtaa uuteen turvaistuimeen. Arvelen kuitenkin, että myöhemmin kuin tuo eka vaihtoehto.

Sitäkin pitäisi miettiä, miten tätä kämppää järjestelisi ja pitää mieheltäkin kysyä mielipidettä. Ns. työhuone on enemmänkin ollut miehen käytössä, ja mun mielestä siitä voisi tehdä meidän makuuhuoneen. En vaan usko, että mies innostuu tästä ajatuksesta. No, kovasti siis alkaa tällaiset käytännön asiat mietityttämään.

Niin, maha alkaa olla näkyvillä, ja töissä pari on kysynyt, olenko raskaana. Liikkeitä en vieläkään tunne. Istukan sijaintikin kiinnostaa siinä rakenneultrassa. Tosin mä oon muutenkin sellainen, etten tuntenut esimerkiksi ovulaatiotakaan yleensä, niin en taida olla kovin herkkä tuon vatsan alueelta. Millä viikoilla teillä muilla on liikkeet alkaneet tuntua? Esikoista odottavat tuntee yleensä myöhemmin kuin muut.

Maaria ja pieni 19+6 :love:
 
Moi @Maaria1980 ja kiva kun sinäkin liityit joukkoon. Mä olen JO 39, joten oikein hyvin ikäsi puolesta kuulut tänne, jos kerran minäkin!!! :LOL: Eihän me olla vielä 40+, kuten seuraava osuva ryhmä olisi ollut! :ROFLMAO:;)

Nopeasti vastailen vaan, että itse olen alkanut tuntemaan liikkeitä oikeastaan vasta tämän viikon aikana (tänään 21+6) ja vieläkään ei tunnu mitään kovin voimakkaita... oikeastaan vaan sellaista kevyttä muljahtelua ja "napsahtelua" tuntuu. Ja mulla kuitenkin 2 vauvaa temmeltää masussa! :D Mulla siis selvisi nt-ultrassa, että molemmilla omat istukat ja ne molemmat edessä, mikä vaimentaa liikkeiden tuntumista. Saman vahvisti myös rakenneultran tehnyt kätilö ja käski olla stressaamatta. Pojat olivat kuitenkin molemmat erittäin aktiivisia ultran aikana, enkä silloinkaan mitään tuntenut, joten kaikki pitäisi olla ihan hyvin. Omalla dopplerilla kuuntelen silti aina silloin tällöin sykkeitä, varsinkin jos päivän aikana ei ole ollut juuri mitään tuntemuksia. :rolleyes:

Temppiä kaikille ja toivottavasti kirjoittelu vilkastuu täälläkin! :love:

MamaBlue ja poitsut 21+6 :love::love:
 
@MamaBlue mun on nyt tunnustettava jotain. Ennen kuin uskaltauduin liittymään kirjoittelemaan tuonne kuumeilevien puolelle luin sen kolmekymppisten ensikertalaisten ketjun viestit vuodenvaihteesta lähtien läpi. Sinun tarina sai kyyneleet silmiin useamman kerran, kun viestejä lukiessa pystyi aistimaan kulloisetkin tunteet läpi pikakelauksella. Sun tarina on kyllä erittäin liikuttava ja innoittava ja ihana kuulla, että sinulla ja pojilla menee hyvin :love:

@ToukkaHaave87 Tsemppiä huomiseen! (y)

Mä olin eilen 24h töissä päästen sieltä pois siis vasta tänä aamuna. No pahoinvointiahan mulla on ollut jo pari viikkoa. En kuitenkaan sitä töissä koko ajan aisti, ellei sit oo tosi tylsää. Eilen sitten töitä riitti aika tasaisesti ja välillä oli vähän kiireempääkin ja adrenaliini virtasi. Muutamaan kertaan sitten vähän kovempia alavatsakipuja, erityisesti oikealla alavatsalla. Ei ne kauan onneks kestänyt. Myös oon huomannut, että kohtu on tosi herkkä ja esim ilmavaivat, ulostaminen ja virtsaaminen ei tunnu kohdusta kivalta. Siinä sitten illalla ja erityisesti yöllä nukkumaan mennessä en meinannut unta saada kun tietty olin huolissani niistä kivuista ja en ollenkaan muistanut, oliko pahoinvointia ollut koko päivänä :unsure:. No aamulla hampaidenpesun jälkeen meinasinkin sit yrjötä ja tänään on aika tasaisesti ollut taas pahoinvointia, erityisesti kävelylenkillä kuten aiemminkin, eikä enää outoja vatsakipuja. Tein tänään myös töistä päästyä, krhm, kuudennen :D raskaustestin. Tällä kertaa digi ja näytti 2-3 viikkoa raskaana eli ihan ajallaan mennään. Josko sitä pitäis lakata vähäks aikaa säikkymästä :rolleyes:
 
Kiitos @Vesinokkaeläin kivoista sanoista! :love: Mulla tosiaan se yritysvuosi oli melkoista vuoristorataa ja välillä heitin hanskat tiskiin ja lähdin palstaltakin "ovet paukkuen" surkuttelemaan omaa tilannettani. Olen kyllä vaan niin tyytyväinen, että en luovuttanut, vaikka se sata kertaa mielessä kävinkin. Kyllä tämä on kaiken sen rahan ja vaivan arvoista... ja kun vielä saan poitsut syliin, niin kaikki se stressi ja paha olo varmasti unohtuu lopullisesti! :):love: ❤

Mulla oli kans kaiken maailman kipuja alavatsassa aluvaiheessa, mutta kai ne sitten on ihan normaaleja. Vertakin vuosin viikolla 5+ ja kävin ultrassa tarkistuttamassa tilanteen, kun pelkäsin kohdun ulkoista tms. Jälkikäteen gyne mainitsikin, että verenvuoto alkuvaiheessa on ihan normaalia ja erittäin tyypillistä juurikin kaksosraskaudelle. Tiedän, että kaikki tuntemukset huolestuttaa, mutta koita ottaa rauhassa ja stressaamatta... se on parasta sinulle ja masuasukille... muuta kun ei oikein tuossa vaiheessa vielä voi tehdä. (y) Ja pahoinvointiin mulla auttoi se, kun tasaisesti laittoi jotain suuhunsa, vaikka väkisin... suolakeksejä, hedelmiä, pähkinöitä yms... pieni määrä riitti mulle, kunhan vaan vatsa ei päässyt ihan tyhjäksi missään vaiheessa. :)

Tsemppiä ultraan @ToukkaHaave87 :love:
 
@MamaBlue mullakin auttaa syöminen pahoinvointiin, erityisesti pikkusuolanen. Oonkin ostanut välillä automatkoille sellasen suolatikkupussin. Paha vaan kun oon niihin koukussa muutenkin, niin jatkat napsimista vaikka pahoinvointi jo häviää :D . Toisaalta mulla on aiemminkin ollut pahoinvointia mahdollisesti jonkin tyyppisestä refluksioireilusta johtuen, kerran tehtiin gastroskopiakin viiden kuukauden pahoinvoinnin jälkeen. Siihen verrattuna täähän on ihan huippua kun tälle on paras mahdollinen syy. Lenkilläkin mies kysyi täytyykö välissä pysähtyä kun puhkin niin sanoin että mennään vaan, mähän melkein nautin tästä :p:love:

Mä sorruin tänään jo tilaamaan netin kautta kantoliinan. Perustelin miehelle sillä, että pitää ehtiä harjoittelemaan miten se sidotaan. :D Onneks mies on aika joustava näissä jutuissa. Tilasin myös Kaksplus-lehden. Pääsin tyydyttämään tarvetta jotenkin "konkretisoida" tätä.
 
Kiitti @MamaBlue ja @Vesinokkaeläin :) Taitaa mieskin vähän jännittää, että mitä huominen tuo tullessaan.
Mulla kanssa alavatsalla ollu jonkun verran kipuja ja joka kerta vessakäynnillä vähän vauhkoilen, että onko mitään vuotoja tai muuta. Aivastaessa viiltää alavatsassa, kylmä ja kuuma vuorotellen. Ja jatkuva etova olo, joka helpottaa vähän kun syö. Ei kuitenkaan oksuun saakka oo tarvinnu mennä. Maha aika sekasin, vuorotellen turvottaa, ummettaa, pissattaa ja sit meneekin taas kaikki läpi. Että ihanaa :ROFLMAO: Mut ehkä siellä siis jotakin tapahtuu..
Mut varmaan suht normaalia jännäillä tämmösiä tässä alussa, kun kaikki vielä on niin ihmeellistä.. Vai??! :LOL:

Mitäpäs teille muille? Mitä uusi viikko tuo? Ootteko muut "vastaraskautuneet" ehtineet jo kertoa raskaudesta jollekin vai pidättekö kuinka pitkään homman salassa?
 
@ToukkaHaave87 kuulostaa niin tutulta noi oireet. Mä oon kans ihmetellyt kuinka voi vuorotellen ummettaa ja sit taas kiire vessaan. Kyllä nää oireet todella hehkeeks tekee ;)

Me ei olla vielä kerrottu kenellekään. Yksi työkaveri on arvannut. Koko ajan yritetään keksiä millä saadaan harhautettua vanhempia kun molempien puolelta yritetään udella :cautious: JOS onnistutaan pitää salassa niin sit ehkä kerrottais vasta nt-ultran jälkeen.
 

Yhteistyössä