Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Lapsen saaminen
**3-kYMPPISET ENSIKERTALAISET, vol.4**
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="kuumetta, post: 13310802, member: 19404"]</p><p>Hei</p><p></p><p><strong>Merilintu, </strong></p><p></p><p>voimia sinulle. Voin vain kuvitella pettymyksesi... itse en uskalla vielä edes ajatella, miten juuri kokemastasi tilanteesta jaksaa nousta taas. Meillä siis on alkamassa ensimmäinen yritys IVFllä... Onneksi teillä on pakkasessa niitä pikku huuruneniä. Toivon kovasti, että seuraava siirto tuottaisi teille positiivisia uutisia! On varmaan hyvä ajatus täyttää kalenteri asioilla, joista nauttii. </p><p></p><p>En tiennyt tuota, että siirtojen välissä on oltava palautumiskuukausi- kiitos siitä tiedosta. On parempi varautua ajatukseen välikuukaudesta jo nyt, ennen kuin ensimmäistäkään siirtoa on tehty.</p><p></p><p>Ihanaa, että tuossatorstain viestissä olet jo kovasti positiivisen kuuloinen! Siitä tuli hyvä mieli. Toivottavsti sinulla on kaikesta huolimatta oikein ihana joulunodotteluaika!</p><p></p><p><strong>Lentoemo</strong></p><p></p><p>Kiitos tsempeistä <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite1" alt=":)" title="Hymy :)" data-shortname=":)" /> .</p><p></p><p><strong>Tirlittan</strong></p><p></p><p>Hyvin meni suunnittelukäynti, kiitos kysymästä. Kerron siitä kohta lisää. Ahdistaa minua vieläkin, mutta lääkärikäynti kyllä hiukan lievensi ahdistusta.</p><p></p><p><strong>kati</strong></p><p></p><p>Ihana kuulla sinusta aina välillä. Silloin, kun itse en vielä ollut hoidoissa, en jotenkin osannut sisäistää sitä, minkälaisilla hoidoilla kukin onnistui viimein tulemaan raskaaksi. Jotenkin se meni mielessäni ohi "joillain hoidoilla"- ajatuksena. Itsestä kun ne hoidot taisivat silloin tuntua vielä niin kovin kaukaisilta. Nyt, kun itse olemme tässä tilanteessa, IVF-hoitoa aloittamassa, oli ihana kuulla, että onnistuitte 1. PAS:lla. Se antaa toivoa <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite1" alt=":)" title="Hymy :)" data-shortname=":)" /> .</p><p></p><p><strong>manna</strong></p><p></p><p>Hyvin meni suunnittelukäynti. Kiitos tsempityksistä!</p><p>Ja et sinä varmaan koskaan lakkaa huolehtimasta <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite1" alt=":)" title="Hymy :)" data-shortname=":)" /> . Ja kun lapsi syntyy, alkaa se jokaisen vanhemman loppumaton syyllisyys siitä, mitä on tehnyt tai jättänyt tekemättä <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite2" alt=";)" title="Vinkkaa silmää ;)" data-shortname=";)" /> .</p><p></p><p><strong>Lumikeiju</strong></p><p></p><p>Tsemppihaleja sinulle!</p><p></p><p></p><p>Ja </p><p>).( omaa napaa</p><p></p><p>Meillä oli IVF-hoidon suunnittelukäynti Väestöliiton klinikalla tiistaina 4.11. aamulla. Meille oli varattu 40 minuutin aika mutta olimme sisällä 50 minuuttia. Lääkäri oli sama kuin ihan ensimmäisellä käynnillämme (muutoin olen käynyt koko ajan toisella ja yhdessä inseminaatiossa vielä kolmannellakin lääkärillä ). Tuo on aivan ihana lääkäri, ei yhtään kiirehtinyt, vaikka olimme yli oman aikamme. Tuo kiireettömyys ja se, että lääkäri todella kohtasi meidät, tuntui ihan hirmuisen isolta asialta.</p><p></p><p>Minulla oli menossa kierron 22. päivä, joten lääkäri ultrasi, ettei ole mitään kystia ym. Puhdasta oli, joten sain luvan aloittaa pistokset kierron 2. päivänä. Siis tänään sunnuntaina. Viidentenä pistospäivänä pitäisi käydä ultrassa. Se olisi siis ensi perjantaina.</p><p></p><p>Oikeastaan eniten tällä hetkellä minua stressaa/ ahdistaa se, miten saan järjestymään ultrassa käynnit (2-3) ja miten saan selitettyä kolmen päivän sairasloman punktion aikaan. Minä en nimittäin vieläkään millään haluaisi kertoa töissä koko asiasta. </p><p></p><p>Esimiehelleni haluaisin ehkä kertoa- mutta hän on sen tyyppinen ihminen, että saattaa ihan vahingossa lipsauttaa hyvää tarkoittavan kysymyksen tai kommentin muiden kuullen. Työpaikalla on monenlaista naista, joista jotkut ovat esittäneet vuosien varrella hyvinkin kärkkäitä ja jopa halventavia kommentteja lapsettomuushoidoista/ liian vanhana tehdyistä lapsista/ vuosikausia yritetyistä lapsista, jotka sitten ovat aina pilallehemmoteltuja lellipentuja/ ym mukavaa.. Pari läheisintä työkaveria ovat sellaisia, että voisin heille kertoakin ehkä, mutta hekin ovat vähän sen luonteisia, että saattavat ajatuksissaan hyvää tarkoittaen kysellä asiasta muiden kuullen, vaikka sen nimenomaan kieltäisi.</p><p></p><p>Työpaikalla on sellainen "kulttuuri" että ihmiset kertovat hyvinkin yksityiskohtaisesti, mikä kulloinkin on vaivana ja niistä sitten avoimesti puhutaan. Siis oikeastaan jokaisen vaivoista. Ihmisillä on myös tapana suoraan kysyä toisten vaivoista. Siellä puhutaan yhtä avoimesti paksusuolivaivoista ja kohdun kystoista kuin korvatulehduksistakin. On siis erittäin epäilyttävää, jos yhtäkkiä olenkin lääkärin määräämällä sairaslomalla kertomatta muille syytä. Siksi mietinkin, että jos olisin kuitenkin ne kolme päivää sairaslomalla jonkun "flunssan" tms takia (kolme päivää saa olla ilman lääkärintodistusta). Kuitenkin, jos punktio sattuu perjantaille ja alkionsiirto maanantaille, en voisi sitä maanantaita enää olla pois ilman lääkärintodistusta..</p><p></p><p>Yhdeltä työkaverilta kuulin jo ennen kuin olimme edes alkaneet yrittää lasta, että työpaikalla kiertää totena puhuttu huhu, että käymme lapsettomuushoidoissa..</p><p></p><p>Meillä on ennalta sovitut työvuorot, joiden muutteleminen vaatii aina sen, että vaihtaa jonkun työkaverin kanssa. Ja silloin on aina ollut tapana kertoa syy, miksi vuoron haluaa vaihtaa. Myöhempään vuoroon mennessä töissä pitää olla ihan viimeistään 10.45 mennessä ja jos oikein hyvin käy, sieltä pääsee joskus lähtemään aiemmasta vuorosta jo klo 12.30 (jos on ylitöitä jemmassa). Työpaikalle on melkein tunnin matka klinikalta, joten välillä tuntuu kovin vaikealta kun pitäisi koettaa saada ultraa varten oikein aikainen tai oikein myöhäinen aika. Maksaisin mielelläni lisää ilta-ajoista, jos sellaisia olisi tarjolla!</p><p></p><p>Ahdistaa, että tällaisia asioita pitää miettiä. Olisi niiiin paljon helpompaa, kun ei tarvitsisi miettiä, miten hoitaa lääkärissäkäynnit. Toisaalta tajuan, miten helpolla pääsen, kun klinikka on samassa kaupungissa, missä asumme.</p><p></p><p>Toiseksi eniten jännittää ja hiukan pelottaakin itse hoito. Etenkin tietysti punktio. Minulle ei ole ikinä tehty mitään isompaa operaatiota, paitsi viisaudenhampaiden poisto. Hirvittää jo pelkästään kanyylin laittaminen käteen, saati sitten kaikki se muu. Ja se, miten pistokset vaikuttavat mielialaani, miten fyysisesti. Jännittää myös pistäminen. Puregon menee jo vanhasta tottumuksesta (vaikka en minä sitä vieläkään rakasta). Hirvittävät ne ruiskeet, ovulaationestopistokset. Ja Pregnyl, vaikka se onkin jo vanha tuttu eikä oikeasti lainkaan kamala. Mutta haluan käydä kaiken läpi, sitä en epäröi yhtään. Haluan, koska on pakko, koska ei tunnu olevan muutakaan mahdollisuutta. Uskon, että kun kaiken käy läpi, se ei ole ollenkaan niin kamalaa kuin etukäteen pelkää. (ja oikeasti, nuo pistokset ovat koko projektin pienin vaiva)</p><p></p><p>Mutta sitten se kaikkein ahdistavin... odottaminen. Kun odotetaan tietoa, mitä saatiin talteen, mitä tapahtuu punktion jälkeisinä tunteina.. ja jos alkio saadaan kohtuun asti, miljoona piinapäivää ja piinaminuuttia ennen testiä. Niitä hetkiä en uskalla vielä edes ajatella. On helpompi keskittyä murehtimaan työvuoroja ja pistoksia.</p><p></p><p>Hurjan pitkä vuodatus. Oikeasti se taisi olla vain omien ajatusteni selvittelyä.</p><p></p><p>Oikeastaan olen tällä hetkellä aika hyvällä mielellä. </p><p></p><p>Odotin malttamattomana kuukautisten alkua, sillä tiesin, että miehen työmatkasta johtuen en ole raskaana. Alkoivat sitten viimein eilen lauantaina. Tänään, isänpäivänä (olisiko se enne) pistin illalla kahdeksan aikaan ensimmäiset 150 yksikköä Puregonia. Siinä valmistautessani tuli piiitkästä aikaa itku. Jotenkin se tuntui niin todelliselta, että nyt ollaan jo näin pitkällä. Mies halasi minua, kun itkin, miksei me voida saada lasta vähän helpommalla. Sanoin miehelle, että minusta on niin ihanaa, että hän on tässä täysillä mukana eikä minusta ole tuntunut kertaakaan siltä, että tämä olisi enemmän minun juttuni. Helposti voisi olla niinkin, sillä hänellä on jo ennestään lapsia. Kuitenkin minusta tuntuu koko ajan, että mies haluaa tätä lasta ihan yhtä paljon kuin minäkin- oman itsensäkin vuoksi, ei vain siksi, että minä saisin lapsen.</p><p></p><p>Voikaa hyvin kaikki, ja suokaa anteeksi tämä pitkä vuodatus. Nyt tuntui tältä. Piti päästää ajatuksia näppäimistölle.</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="kuumetta, post: 13310802, member: 19404"] Hei [b]Merilintu, [/b] voimia sinulle. Voin vain kuvitella pettymyksesi... itse en uskalla vielä edes ajatella, miten juuri kokemastasi tilanteesta jaksaa nousta taas. Meillä siis on alkamassa ensimmäinen yritys IVFllä... Onneksi teillä on pakkasessa niitä pikku huuruneniä. Toivon kovasti, että seuraava siirto tuottaisi teille positiivisia uutisia! On varmaan hyvä ajatus täyttää kalenteri asioilla, joista nauttii. En tiennyt tuota, että siirtojen välissä on oltava palautumiskuukausi- kiitos siitä tiedosta. On parempi varautua ajatukseen välikuukaudesta jo nyt, ennen kuin ensimmäistäkään siirtoa on tehty. Ihanaa, että tuossatorstain viestissä olet jo kovasti positiivisen kuuloinen! Siitä tuli hyvä mieli. Toivottavsti sinulla on kaikesta huolimatta oikein ihana joulunodotteluaika! [b]Lentoemo[/b] Kiitos tsempeistä :) . [b]Tirlittan[/b] Hyvin meni suunnittelukäynti, kiitos kysymästä. Kerron siitä kohta lisää. Ahdistaa minua vieläkin, mutta lääkärikäynti kyllä hiukan lievensi ahdistusta. [b]kati[/b] Ihana kuulla sinusta aina välillä. Silloin, kun itse en vielä ollut hoidoissa, en jotenkin osannut sisäistää sitä, minkälaisilla hoidoilla kukin onnistui viimein tulemaan raskaaksi. Jotenkin se meni mielessäni ohi "joillain hoidoilla"- ajatuksena. Itsestä kun ne hoidot taisivat silloin tuntua vielä niin kovin kaukaisilta. Nyt, kun itse olemme tässä tilanteessa, IVF-hoitoa aloittamassa, oli ihana kuulla, että onnistuitte 1. PAS:lla. Se antaa toivoa :) . [b]manna[/b] Hyvin meni suunnittelukäynti. Kiitos tsempityksistä! Ja et sinä varmaan koskaan lakkaa huolehtimasta :) . Ja kun lapsi syntyy, alkaa se jokaisen vanhemman loppumaton syyllisyys siitä, mitä on tehnyt tai jättänyt tekemättä ;) . [b]Lumikeiju[/b] Tsemppihaleja sinulle! Ja ).( omaa napaa Meillä oli IVF-hoidon suunnittelukäynti Väestöliiton klinikalla tiistaina 4.11. aamulla. Meille oli varattu 40 minuutin aika mutta olimme sisällä 50 minuuttia. Lääkäri oli sama kuin ihan ensimmäisellä käynnillämme (muutoin olen käynyt koko ajan toisella ja yhdessä inseminaatiossa vielä kolmannellakin lääkärillä ). Tuo on aivan ihana lääkäri, ei yhtään kiirehtinyt, vaikka olimme yli oman aikamme. Tuo kiireettömyys ja se, että lääkäri todella kohtasi meidät, tuntui ihan hirmuisen isolta asialta. Minulla oli menossa kierron 22. päivä, joten lääkäri ultrasi, ettei ole mitään kystia ym. Puhdasta oli, joten sain luvan aloittaa pistokset kierron 2. päivänä. Siis tänään sunnuntaina. Viidentenä pistospäivänä pitäisi käydä ultrassa. Se olisi siis ensi perjantaina. Oikeastaan eniten tällä hetkellä minua stressaa/ ahdistaa se, miten saan järjestymään ultrassa käynnit (2-3) ja miten saan selitettyä kolmen päivän sairasloman punktion aikaan. Minä en nimittäin vieläkään millään haluaisi kertoa töissä koko asiasta. Esimiehelleni haluaisin ehkä kertoa- mutta hän on sen tyyppinen ihminen, että saattaa ihan vahingossa lipsauttaa hyvää tarkoittavan kysymyksen tai kommentin muiden kuullen. Työpaikalla on monenlaista naista, joista jotkut ovat esittäneet vuosien varrella hyvinkin kärkkäitä ja jopa halventavia kommentteja lapsettomuushoidoista/ liian vanhana tehdyistä lapsista/ vuosikausia yritetyistä lapsista, jotka sitten ovat aina pilallehemmoteltuja lellipentuja/ ym mukavaa.. Pari läheisintä työkaveria ovat sellaisia, että voisin heille kertoakin ehkä, mutta hekin ovat vähän sen luonteisia, että saattavat ajatuksissaan hyvää tarkoittaen kysellä asiasta muiden kuullen, vaikka sen nimenomaan kieltäisi. Työpaikalla on sellainen "kulttuuri" että ihmiset kertovat hyvinkin yksityiskohtaisesti, mikä kulloinkin on vaivana ja niistä sitten avoimesti puhutaan. Siis oikeastaan jokaisen vaivoista. Ihmisillä on myös tapana suoraan kysyä toisten vaivoista. Siellä puhutaan yhtä avoimesti paksusuolivaivoista ja kohdun kystoista kuin korvatulehduksistakin. On siis erittäin epäilyttävää, jos yhtäkkiä olenkin lääkärin määräämällä sairaslomalla kertomatta muille syytä. Siksi mietinkin, että jos olisin kuitenkin ne kolme päivää sairaslomalla jonkun "flunssan" tms takia (kolme päivää saa olla ilman lääkärintodistusta). Kuitenkin, jos punktio sattuu perjantaille ja alkionsiirto maanantaille, en voisi sitä maanantaita enää olla pois ilman lääkärintodistusta.. Yhdeltä työkaverilta kuulin jo ennen kuin olimme edes alkaneet yrittää lasta, että työpaikalla kiertää totena puhuttu huhu, että käymme lapsettomuushoidoissa.. Meillä on ennalta sovitut työvuorot, joiden muutteleminen vaatii aina sen, että vaihtaa jonkun työkaverin kanssa. Ja silloin on aina ollut tapana kertoa syy, miksi vuoron haluaa vaihtaa. Myöhempään vuoroon mennessä töissä pitää olla ihan viimeistään 10.45 mennessä ja jos oikein hyvin käy, sieltä pääsee joskus lähtemään aiemmasta vuorosta jo klo 12.30 (jos on ylitöitä jemmassa). Työpaikalle on melkein tunnin matka klinikalta, joten välillä tuntuu kovin vaikealta kun pitäisi koettaa saada ultraa varten oikein aikainen tai oikein myöhäinen aika. Maksaisin mielelläni lisää ilta-ajoista, jos sellaisia olisi tarjolla! Ahdistaa, että tällaisia asioita pitää miettiä. Olisi niiiin paljon helpompaa, kun ei tarvitsisi miettiä, miten hoitaa lääkärissäkäynnit. Toisaalta tajuan, miten helpolla pääsen, kun klinikka on samassa kaupungissa, missä asumme. Toiseksi eniten jännittää ja hiukan pelottaakin itse hoito. Etenkin tietysti punktio. Minulle ei ole ikinä tehty mitään isompaa operaatiota, paitsi viisaudenhampaiden poisto. Hirvittää jo pelkästään kanyylin laittaminen käteen, saati sitten kaikki se muu. Ja se, miten pistokset vaikuttavat mielialaani, miten fyysisesti. Jännittää myös pistäminen. Puregon menee jo vanhasta tottumuksesta (vaikka en minä sitä vieläkään rakasta). Hirvittävät ne ruiskeet, ovulaationestopistokset. Ja Pregnyl, vaikka se onkin jo vanha tuttu eikä oikeasti lainkaan kamala. Mutta haluan käydä kaiken läpi, sitä en epäröi yhtään. Haluan, koska on pakko, koska ei tunnu olevan muutakaan mahdollisuutta. Uskon, että kun kaiken käy läpi, se ei ole ollenkaan niin kamalaa kuin etukäteen pelkää. (ja oikeasti, nuo pistokset ovat koko projektin pienin vaiva) Mutta sitten se kaikkein ahdistavin... odottaminen. Kun odotetaan tietoa, mitä saatiin talteen, mitä tapahtuu punktion jälkeisinä tunteina.. ja jos alkio saadaan kohtuun asti, miljoona piinapäivää ja piinaminuuttia ennen testiä. Niitä hetkiä en uskalla vielä edes ajatella. On helpompi keskittyä murehtimaan työvuoroja ja pistoksia. Hurjan pitkä vuodatus. Oikeasti se taisi olla vain omien ajatusteni selvittelyä. Oikeastaan olen tällä hetkellä aika hyvällä mielellä. Odotin malttamattomana kuukautisten alkua, sillä tiesin, että miehen työmatkasta johtuen en ole raskaana. Alkoivat sitten viimein eilen lauantaina. Tänään, isänpäivänä (olisiko se enne) pistin illalla kahdeksan aikaan ensimmäiset 150 yksikköä Puregonia. Siinä valmistautessani tuli piiitkästä aikaa itku. Jotenkin se tuntui niin todelliselta, että nyt ollaan jo näin pitkällä. Mies halasi minua, kun itkin, miksei me voida saada lasta vähän helpommalla. Sanoin miehelle, että minusta on niin ihanaa, että hän on tässä täysillä mukana eikä minusta ole tuntunut kertaakaan siltä, että tämä olisi enemmän minun juttuni. Helposti voisi olla niinkin, sillä hänellä on jo ennestään lapsia. Kuitenkin minusta tuntuu koko ajan, että mies haluaa tätä lasta ihan yhtä paljon kuin minäkin- oman itsensäkin vuoksi, ei vain siksi, että minä saisin lapsen. Voikaa hyvin kaikki, ja suokaa anteeksi tämä pitkä vuodatus. Nyt tuntui tältä. Piti päästää ajatuksia näppäimistölle. [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kuinka monta sanaa on lauseessa: "Tupenrapinat"
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
Parkkipatella on enemmän valtaa kuin poliisilla
Tänään 11:04
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
2.
Itävallassa on tänään parlamenttivaalit ja oikeisto on ennusteen mukaan voittamassa vaalit
Tänään 09:43
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Niptissä trisomiaraskaus - jatkaminen/keskeyttäminen
Tänään 09:31
vierailija
0 Viestiä
Lapsen saaminen
4.
Kotiteknologiasi rajat? Harjasta robitti-imuriin!
Tänään 07:47
vierailija
3 Viestiä
Aihe vapaa
5.
"Elokapinan sisäisellä keskustelupalstalla fantasioidaan massamurhalla: “Pyhää veristä raivoa”, “veristä lihamössöä”, “veriset pylväät...
Eilen 23:46
vierailija
5 Viestiä
Aihe vapaa
6.
Miksi kristitty tukee Israelia?
Eilen 22:18
vierailija
20 Viestiä
Aihe vapaa
7.
Hetken päästä Kilttilässä nukutaan taas yhdessä
Eilen 21:49
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
8.
Kommentti: Yritin peittää kamelinvarpaani ja tajusin, että ongelma on jossain muualla kuin housuissa. Mutta niitä kytätään ja kuolataan kaduilla.
Eilen 21:21
vierailija
39 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
Kotiteknologiasi rajat? Harjasta robitti-imuriin!
Started by vierailija
Tänään 07:47
Luettu: 119
Aihe vapaa
2.
Niptissä trisomiaraskaus - jatkaminen/keskeyttäminen
Started by vierailija
Tänään 09:31
Luettu: 72
Lapsen saaminen
3.
Itävallassa on tänään parlamenttivaalit ja oikeisto on ennusteen mukaan voittamassa vaalit
Started by vierailija
Tänään 09:43
Luettu: 50
Aihe vapaa
4.
Parkkipatella on enemmän valtaa kuin poliisilla
Started by vierailija
Tänään 11:04
Luettu: 36
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
Virheiden puheenjohtaja Sohvi Virta on laskutaidoton
Latest: Palstapesu
1 min sitten
Aihe vapaa
2.
K/B-komposti
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
3.
Kokoomuslaisen ja vassarin ajattelu syrjäytymisriskissä olevasta perheestä
Latest: Palstapesu
1 min sitten
Aihe vapaa
4.
Relaatio 1043
Latest: vierailija
7 min sitten
Aihe vapaa
5.
Haaveena vauva 2025
Latest: RLiisukka
18 min sitten
Lapsen saaminen
6.
SDP:stä tyrmätään perintöveron poistaminen – ”progressiota olisi varaa lisätä”
Latest: Palstapesu
20 min sitten
Aihe vapaa
7.
Lähetä terveisesi kaipaamallesi ihmiselle yöketju
Latest: vierailija
22 min sitten
Aihe vapaa
8.
Kommentti: Yritin peittää kamelinvarpaani ja tajusin, että ongelma on jossain muualla kuin housuissa. Mutta niitä kytätään ja kuolataan kaduilla.
Latest: vierailija
25 min sitten
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Lapsen saaminen
**3-kYMPPISET ENSIKERTALAISET, vol.4**
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu