Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Perhe-elämä
3-kympin kriisikö?
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="nainen30, post: 33685754"]</p><p>Hei kaikki! </p><p></p><p>Olemme Etelä-Suomessa asuva pariskunta. Olen 30-vuotias nainen ja avopuolisoni on minua vuoden vanhempi, eli 31. Molemmilla on vakityöpaikat (olleet jo vuosia) sekä työ on aikaa vievää, haastavaa mutta nautinnollista. Molemmat nauttivat työstään ja urastaan ja ne on molemmilla nousujohteiset. Aikaa vie töiden lisäksi myös opiskelu. Molemmat siis opiskelevat töiden ohessa (opinnot ovat todella aikaa vieviä ) Töiden ja opiskelujen lisäksi aikaa vievät erilaiset harrastukset kuntosali, lenkkeily jne. Minä tykkään lisäksi paljon matkustamisesta ja reissaamisesta. Elän lähes edellisestä reissusta aina seuraavaan. Mieheni matkustelee paljon jo työn puolesta pitkin maailmaa, niin ei sitten vapaa-ajalla juurikaan matkusta. </p><p></p><p>Molemmilla on takana pitkät suhteet. Olemme juuri hiljattain vasta muuttaneet yhteen. Tuntuu että mitä vanhemmaksi muutun, niin sitä vähemmän osaan sanoa mitä elämältäni haluan. Mies haluaa perheen ja omakotitalon ja auton ja koiran. Minä, en taas tiedä. Toisaalta tuo omakotitalo on ajatuksena kiva, mutta kovin sitova. Olen vapaa sielu ja koen että minulla on tilaisuus pakata kamani ja lähteä vaikka joka päivä johonkin pois, jos niin haluan. Vaikken sitä todellisuudessa tekisikään. Eli sitovuus paikalleen mitä ilmeisimmin ahdistaa ajatuksena, vaikka täällä olen jo vuosia taas asunut enkä mihinkään edes lähdössä. Sen lisäksi, kun matkustaminen on minulle niin kovin tärkeää, niin näin normaalituloisena ihmisenä on lähes tulkoon valittava joko hieno uusiomakotitalo vaiko 1-2 krt / vuosi ulkomaanreissut. Minä pärjäisin vähemmälläkin, esim. rivitalolla, vähän halvemmalla asunnolla siis, jotta voisin edelleen matkustella. Miehen mielestä taas ensin laitetaan jokapäiväinen arki mukavaksi, eli kallis ja iso talo. Ja sitten jos jää rahaa, reissataan. Noh, hänhän tietysti matkustelee työnsä puolesta, mutta entäs minä siinä tilanteessa sitten? Minusta koti voi olla vankila, jos sinun on pakko olla siellä. Eli jos ostan omakotitalon, ei minulla ole varaa juurikaan muuhun kuin siihen taloon (ei varaa muuhun luksukseen ja hemmotteluun esim. kylpylälomiin tai ulkomaanmatkoihin), niin alkaisin todennäköisesti vihaamaan sitä taloa jossain vaiheessa. Tämähän kaikki tietysti ratkeaisi lottovoitolla, mutta kuten tiedätte, todennäköisyys siihen ei ole iso... <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite2" alt=";)" title="Vinkkaa silmää ;)" data-shortname=";)" /> Eli ei tarvitsisi enää valita hienon kodin ja arjessa jaksamisen kannalta tärkeiden lomien välillä. Koen, että haluan hassata rahani mieluiten kokemuksiin. Ne on ne jotka muistan kuolinvuoteella, en niinkään sitä materiaa mitä minulla oli (iso talo ja kallis auto).</p><p></p><p>Sitten seuraavaan ongelmaan. Jos lisääntyisimme, mieheni perusoletus tuntuu olevan se että minä olisin lapsen kanssa 1,5 kotona. Tai no olkoonkin aika mikä hyvänsä, niin minä, sillä biologia on sen niin luonut. Itse en näe asiaa enää nykypäivänä ihan samoin. Nainen toki imettää, mutta kaikki ei sitä tee syystä taikka toisesta ja minun järkeen ei käy se että vain nainen on se joka "uhraa" kaiken elämässään perheen vuoksi. Miehellä on työ josta tuskin on valmis jäämään hoitovapaille. Ja itse kyllä voisin lapsen kanssa olla kotona jonkun aikaa, mutta asiantuntijahommissakin jää kyllä aika nopeasti jälkeen. <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite22" alt=":unsure:" title="Epävarma :unsure:" data-shortname=":unsure:" /> Enkä ole mikään koti-ihminen, eli ilman älyllistä haastetta turhaudun kotona. Ja jälleen tässä tulee se minun päänsisäinen ahdistus, eli jos suoraan määrätään että minä olen kotona lapsen kanssa, niin se koti kasvaa vankilaksi, koska minun on pakko olla siellä. En tiedä ymmärtääkö kukaan mitä ajan takaa? Ja ennenkuin kukaan "olet itsekäs, älä hommaa lapsia"- kotimamma tulee älisee, niin en mä ole. Haluaisin perheen perustamisessa vain sen miehen roolin. Jokseenkin tuntuu että lasten kanssa suurin vastuu on edelleenkin aina naisella. <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite3" alt=":(" title="Surullinen :(" data-shortname=":(" /> Eli miksei miehiä syytetä vastaavassa tilanteessa keskenkasvuisiksi ja itsekkäiksi? Sittenhän on tietysti ne naisen taloudelliset menetykset jne. kaikki mitä näissä tulee vastaan.</p><p></p><p>Olen miettinyt olenko ajatusteni kanssa yksin? Onko tämä ikäkriisi ja tieto lisää tuskaa, kun on katsonut ympärillä hääräviä perheitä? Vai mitä tämä on? <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite17" alt=":LOL:" title="Nauraa :LOL:" data-shortname=":LOL:" /> Ja onko tämmösessä meidän edes mahdollista tehdä kompromissia ja mitä ne voisivat olla? Vai onko tämä suhde jo tuhoontuomittu kun hieman on erilaiset näkemykset. <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite11" alt=":rolleyes:" title="Pyörittää silmiään :rolleyes:" data-shortname=":rolleyes:" /></p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="nainen30, post: 33685754"] Hei kaikki! Olemme Etelä-Suomessa asuva pariskunta. Olen 30-vuotias nainen ja avopuolisoni on minua vuoden vanhempi, eli 31. Molemmilla on vakityöpaikat (olleet jo vuosia) sekä työ on aikaa vievää, haastavaa mutta nautinnollista. Molemmat nauttivat työstään ja urastaan ja ne on molemmilla nousujohteiset. Aikaa vie töiden lisäksi myös opiskelu. Molemmat siis opiskelevat töiden ohessa (opinnot ovat todella aikaa vieviä ) Töiden ja opiskelujen lisäksi aikaa vievät erilaiset harrastukset kuntosali, lenkkeily jne. Minä tykkään lisäksi paljon matkustamisesta ja reissaamisesta. Elän lähes edellisestä reissusta aina seuraavaan. Mieheni matkustelee paljon jo työn puolesta pitkin maailmaa, niin ei sitten vapaa-ajalla juurikaan matkusta. Molemmilla on takana pitkät suhteet. Olemme juuri hiljattain vasta muuttaneet yhteen. Tuntuu että mitä vanhemmaksi muutun, niin sitä vähemmän osaan sanoa mitä elämältäni haluan. Mies haluaa perheen ja omakotitalon ja auton ja koiran. Minä, en taas tiedä. Toisaalta tuo omakotitalo on ajatuksena kiva, mutta kovin sitova. Olen vapaa sielu ja koen että minulla on tilaisuus pakata kamani ja lähteä vaikka joka päivä johonkin pois, jos niin haluan. Vaikken sitä todellisuudessa tekisikään. Eli sitovuus paikalleen mitä ilmeisimmin ahdistaa ajatuksena, vaikka täällä olen jo vuosia taas asunut enkä mihinkään edes lähdössä. Sen lisäksi, kun matkustaminen on minulle niin kovin tärkeää, niin näin normaalituloisena ihmisenä on lähes tulkoon valittava joko hieno uusiomakotitalo vaiko 1-2 krt / vuosi ulkomaanreissut. Minä pärjäisin vähemmälläkin, esim. rivitalolla, vähän halvemmalla asunnolla siis, jotta voisin edelleen matkustella. Miehen mielestä taas ensin laitetaan jokapäiväinen arki mukavaksi, eli kallis ja iso talo. Ja sitten jos jää rahaa, reissataan. Noh, hänhän tietysti matkustelee työnsä puolesta, mutta entäs minä siinä tilanteessa sitten? Minusta koti voi olla vankila, jos sinun on pakko olla siellä. Eli jos ostan omakotitalon, ei minulla ole varaa juurikaan muuhun kuin siihen taloon (ei varaa muuhun luksukseen ja hemmotteluun esim. kylpylälomiin tai ulkomaanmatkoihin), niin alkaisin todennäköisesti vihaamaan sitä taloa jossain vaiheessa. Tämähän kaikki tietysti ratkeaisi lottovoitolla, mutta kuten tiedätte, todennäköisyys siihen ei ole iso... ;) Eli ei tarvitsisi enää valita hienon kodin ja arjessa jaksamisen kannalta tärkeiden lomien välillä. Koen, että haluan hassata rahani mieluiten kokemuksiin. Ne on ne jotka muistan kuolinvuoteella, en niinkään sitä materiaa mitä minulla oli (iso talo ja kallis auto). Sitten seuraavaan ongelmaan. Jos lisääntyisimme, mieheni perusoletus tuntuu olevan se että minä olisin lapsen kanssa 1,5 kotona. Tai no olkoonkin aika mikä hyvänsä, niin minä, sillä biologia on sen niin luonut. Itse en näe asiaa enää nykypäivänä ihan samoin. Nainen toki imettää, mutta kaikki ei sitä tee syystä taikka toisesta ja minun järkeen ei käy se että vain nainen on se joka "uhraa" kaiken elämässään perheen vuoksi. Miehellä on työ josta tuskin on valmis jäämään hoitovapaille. Ja itse kyllä voisin lapsen kanssa olla kotona jonkun aikaa, mutta asiantuntijahommissakin jää kyllä aika nopeasti jälkeen. :unsure: Enkä ole mikään koti-ihminen, eli ilman älyllistä haastetta turhaudun kotona. Ja jälleen tässä tulee se minun päänsisäinen ahdistus, eli jos suoraan määrätään että minä olen kotona lapsen kanssa, niin se koti kasvaa vankilaksi, koska minun on pakko olla siellä. En tiedä ymmärtääkö kukaan mitä ajan takaa? Ja ennenkuin kukaan "olet itsekäs, älä hommaa lapsia"- kotimamma tulee älisee, niin en mä ole. Haluaisin perheen perustamisessa vain sen miehen roolin. Jokseenkin tuntuu että lasten kanssa suurin vastuu on edelleenkin aina naisella. :( Eli miksei miehiä syytetä vastaavassa tilanteessa keskenkasvuisiksi ja itsekkäiksi? Sittenhän on tietysti ne naisen taloudelliset menetykset jne. kaikki mitä näissä tulee vastaan. Olen miettinyt olenko ajatusteni kanssa yksin? Onko tämä ikäkriisi ja tieto lisää tuskaa, kun on katsonut ympärillä hääräviä perheitä? Vai mitä tämä on? :LOL: Ja onko tämmösessä meidän edes mahdollista tehdä kompromissia ja mitä ne voisivat olla? Vai onko tämä suhde jo tuhoontuomittu kun hieman on erilaiset näkemykset. :rolleyes: [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kuinka monta sanaa on lauseessa: "Kuinka paljon kello on?"
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
Li Anderssonin vasemmistoliitto on Brysselissä samassa ryhmässä putinistien kanssa
Eilen 21:52
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
2.
SDP joutuu nöyrtymään porvarien edessä jos se vielä joskus haluaa päästä hallitukseen
Eilen 21:35
vierailija
4 Viestiä
Aihe vapaa
3.
"Ranskan äärioikeisto on saamassa EU-vaaleissa murskavoiton – tukena erityisesti nuoret"
Eilen 20:46
vierailija
5 Viestiä
Aihe vapaa
4.
Moikka oletteko te lasten kanssa
Eilen 20:28
9MM.
15 Viestiä
Aihe vapaa
5.
Äidin ihailu murrosiässä
Eilen 20:04
vierailija
0 Viestiä
Perhe-elämä
6.
Suomen reservi pienenee lujempaa kuin koskaa, OrpoPurralta lisää rahoitusta sivareille
Eilen 19:27
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
7.
Perussuomalaiset estää Venäjän jäädytettyjen varojen ohjaamisen Ukrainan tueksi
Eilen 19:13
vierailija
6 Viestiä
Aihe vapaa
8.
Joutui järjestyksenvalvojien käsiin ennen poliisin tuloa - Helsingin putkakuolema
Eilen 18:51
vierailija
4 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
Haaveena nuori nainen? Miehet haluavat aina nuoren naisen. Vai haluavatko? IL selvitti
Started by vierailija
Sunnuntai klo 21:58
Luettu: 2K
Aihe vapaa
2.
Sukulainen lupasi jouluna että saan tulla heidän mökille en kesäksi viikonlopuksi, no nyt on kesä mutta enpä olekkaan enään tervetullut!
Started by vierailija
Maanantai klo 00:34
Luettu: 512
Aihe vapaa
3.
Sydän särkyy
Started by vierailija
Sunnuntai klo 19:03
Luettu: 451
Aihe vapaa
4.
"Sanna Marinin hallitusta ylistettiin asiasta, joka oli hirvittävä virhe"
Started by vierailija
Maanantai klo 09:15
Luettu: 435
Aihe vapaa
5.
Mamut ei osaa kakkia sivistysmaissa 😱
Started by vierailija
Maanantai klo 12:25
Luettu: 415
Aihe vapaa
6.
Voiko tällainen mies olla terve?
Started by vierailija
Sunnuntai klo 19:14
Luettu: 389
Aihe vapaa
7.
Asiantuntija: "SDP:n vastuuton talouspolitiikan linja on Suomelle vaarallista"
Started by vierailija
Sunnuntai klo 18:48
Luettu: 353
Aihe vapaa
8.
Suomi sai kyllä Stupista todella hyvän pressan
Started by vierailija
Maanantai klo 20:52
Luettu: 336
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
Perjantain tiskoteekki!
Latest: 9MM.
5 min sitten
Aihe vapaa
2.
Lähetä terveisesi kaipaamallesi ihmiselle yöketju
Latest: vierailija
8 min sitten
Aihe vapaa
3.
K/B-komposti
Latest: vierailija
10 min sitten
Aihe vapaa
4.
Aikamoinen puutarha
Latest: vierailija
29 min sitten
Aihe vapaa
5.
Moikka oletteko te lasten kanssa
Latest: vierailija
31 min sitten
Aihe vapaa
6.
Suuri maahanmuuttokeskustelu keskiviikkona ravintola Bottalla - paikalla ministerit Riikka Purra ja Mari Rantanen
Latest: vierailija
41 min sitten
Aihe vapaa
7.
Mikä keittiötrendi on nyt niin hirveä?
Latest: vierailija
49 min sitten
Aihe vapaa
8.
HAMASin panttivangin nuoren naisen Shani Loukin ruumis löytyi avustusjärjestö UNRWA:n rakennuksen alaisesta tunnelista
Latest: vierailija
55 min sitten
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Perhe-elämä
3-kympin kriisikö?
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu