<3 <3 MARRASKUUN massukat 2011 SYYSKUUSSA <3 <3

Heippa pitkästä aikaa !
FB ryhmää täytyy vissiin alkaa harkitsemaan.. en oo mikään kirjotusaktiivi mutta seurasin pinkkaa melko ahkeraan.

Tsemppiä kaikille saikkarilla olijoille että olo paranis niin menis loppu mukavammin.
Itse olen ihmeen kaupalla jaksanut vielä kesäloman jälkeen mennä töihin ja äloma alkaa runsaan 2 viikon kuluttua (30pvää ennen LA). Työ on kuitenkin tosi fyysistä (hoitaja).

Maha kasvaa ja erinäisiin taivutuksiin ei enää pysty :D Olen lakanut toivomaan että vaavi syntyis pari viikkoa ennen LA ja samalla on alkanut pelottamaan että jos meneekin yliaikaseksi, ne ylimenevät päivät on varmaan yhtä tuskaa :/

Kaikki on muuten kunnossa mutta tuttipulloa yms pientä sekä mulle itselle siteen ym mitkä tietty pitää haalia niin puuttuu, nyt en oo osannutkaan vauvatouhuihin keskittyä kun aina välillä vaan havahdun että LA tosiaan lähestyy :D

Santara: SF mitasta, mulla on ollut kokoajan siellä alakäyrällä nyt viimeks
rv 32+0 SF oli 27cm eli ekan kerran alakäyrää hiukan ylempänä ja siitä huolimatta rv:llä
29+0 ollessani 4D ultrassa pieni painoi melkein 1300g eli on ihan normaali kokoinen. Tämä siis murheita karkottamaan ja tsempiksi :)

Koitetaanhan pitää pino pystyssä loppuun asti ? Mä uhkaan tulla tänne ihmettelemään sitten kun THE hetki rupee olemaan päällänsä :D

Samaha rv 32+2
 
moikka pitkästä aikaa!!

kirjottelin tänne enemmän alkuraskaudessa, nyt se on jäänyt ihan tyystin :/ mulla alkoi saikku, joka jatkuu äippälomaan saakka niin oon tässä seuraillut taas enemmän kirjotuksia. siis mikä tää fb-juttu on??

vielä 2kk aikaa ja alkaa oleen kaikki mahdolliset vaivat, liittyy muuhunkin kun raskauteen mutta se onkin kivaa kun ei voi mitään lääkkeitä syödä. oon kertakaikkisesti vaan täysin jumissa.. pää, niskat, hartiat, leuat kaikki särkee jatkuvasti ja huimaa koko ajan. siihen päälle vielä liitoskivut, jo kipeeksi käyneet supparit ja liahaskivut niin onhän tää raskausaika oikeen mukavaa!!! toivottavasti ens viikolla oleva kiropraktikkoaika helpottaa hieman tota niskajumia...olis kiva jos vois hetken aikaa nauttia olostaan, mutta tuntuu että koko ajan johonkin jomottaa :/

poika on ollut koko viikon kipeänä. tänään meni tarhaan ja koitan nyt rentoutua vaikka tekemistä olis ja paljon. poika on enää 3 päivää/vko hoidossa niin ei sitä niin hirveesti ole aikaa kaikkiin järjestelyihin ja samalla keskittyyn omaan hyvinvointiin.

kun luin näitä tekstejä tuntui että moni on jo laittanut lähes kaikki valmiiksi..mulla on kaikki ihan alkutekijöissään..

JJ-t ja "sisko" 30+6
 
santara, antaas kattoa miten täällä käy. viimeksi mulla meni vetet ja sitten vielä kotiin odottelemaan ja ilmen supistuksia sairaalaan niin oli suht rauhallinen tilanne. Mut mut toivossa on hyvä elää et ainakin se kamera osuu mukaan. Omia kotiintulovaatteita ei tarvinnut miettiä kun samoissa tuli missä menin toki alusvaatteet toi puhtaat ja nyt on toi esikoinen joka riepottaa mun alusvaatteita ympäriinsä et eiköhän se jotkut löydä :D Täytyy laittaa hankintalistalle kauratyyny myös kun pääsee liikkeelle.

Painosta, täällä on tullut se 3kiloa aamupunnitusten mukaan neuvolan päiväpunnitusten mukaan hiukan enemmän. Valitettavasti tulee varmaan vielä lisää. Siksi valitettavasti, koska mulle on sanottu et paino ei sais nousta paljoa.

Aplari, otan osaa selkään. Mulla joskus auttaa et saa vaihtaa asentoa eri tuolia tai makuulle tai hiukan liikkeelle (ja mulla on ehdoton toi kylmä, sauna saattaa pahentaa). Mut kumarrella ei saa kun sattuu ees vähän. No mä oon sairaslomalla, koska tollanen ei onnistu mun töissä ne kun on fyysistä.

Miten muuten kuin helposti ja kun pitkää saikkua ootte saaneet äitiysloman alkuun saakka? Mulle sanottiin et ei voi kerralla kirjoittaa niin pitkää, et kela ei hyväksy. Kirjoitti pätkissä ja lähetti kotiin sanoilla et tuu sitten takas niin kirjoitetaan lisää ;) Et luulis sen olevan sit se ja sama.

Mulla meni niskat ihan älyttömästi yht äkkiä jumiin. Ei niinkun mitän rajaa. No onneksi mies tuli kotiin ja nukutti loppuun ja sen päälle vielä hiero niskoja niin helpotti ja sano et kyllä onkin pahasti mennyt et ihan toosi varovaisesti sai aukoa. En tiä olisko pelkkä panadoli auttanut, mut nyt on taas kivuton niska ja pää.

Täällä odotellaan kyllä marraskuuta kuin kuuta nousevaa :D

Vauvantavaroiden valmiiksi laittamisesta, mulla on pien pakko ja pelko siitä et ei kohta enää kykyne tän selän kanssa ja se on sit eriasia miten mies laittaa, mut se on sit vaan hyväksyttävä jos ei ehdi. tärkeimpänä on nyt vielä sängyn liimaus :D

Unico ja mötky 30+6
 
Soittoaika neuvolaan alkoi, täytyy pirautella ja kysyä tästä selästä... toisaalta voisin ehkä pari pv levätäkkin ;) toisaalta huomenna olis töissä vähän poikkeuksellinen päivä, olis kiva olla. Äitikin ehdotti, enkö vois tehdä osittaista työviikkoa. Se vois oikeesti olla mulle hyvä, ei tarttis ihan 5pv putkeen istua joka päivä koneella 8h, ja kerkeis levätäkkin. Eikä turvottas ehkä niin kovin. No mutta dream on, ei onnistu.

Aplari
 
Kiva kun tämäkin palsta taas vähän aktivoitui! Hyvä hyvä Marrasmammat!

Neuvolakuulumisia täällä - kaikki ok. Poika (viihdoinkin) pää alaspäin ja pyllyhän se siellä oikeassa kyljessä törröttää kun itse luulin että pää. Mut siis ilmeisesti sillai jännästi menee koko ipana mahassa että on tosiaan pylly oikealla ja jalat sitten vasemmalla. Kun sieltä niitä kipeitä potkuja tulee. Sf-mitta menee ihan alakäyrien alla vaikka musta on ihan komea maha. Tänään oli 25 ja viikkoja siis 32+1. Painoa tullut ihan oppikirjojen mukaan +373 g viikko. Jee.

Olo muuten ihan ok. Paitsi että janottaa hirveesti ja on koko ajan kuuma. On tää hauskaa kun muuten olen aina villasukat jalassa (kesälläkin) mutta nyt ei tarvii paljon laittaa päälle niin hikeä pukkaa. Eilen olin kampaajalla ja kun värjäsi niin sen muovisen essun alla oli mukavat kosteat oltavat. hihhii. No onneksi ei ole helteitä. Turvotusta tuntuu olevan käsissä ainakin jonkinverran myös. En käytä sormuksia enkä siis osaa ihan tarkkaan sanoa.

Hormonit Jyllää täälläkin. Välillä on kaikki superhyvin ja sit taas aallonpohjalla ollaan. Toisaalta sellainen yleinen asenne on nyt tullut sellaiseksi että en oikein jaksa stressata mistään. Hommia on vaikka muille jakaa mutta yksi asia kerrallaan ne hoituu ja oman jaksamisen kanssa. Aikataulut paukkuu joo joo.. mutta stressatkoon ken haluaa. Ihan jotenkin helpottava olo kun on ottanut tuon asenteen :). Hullu oon.

Esikoisemme (3 vee) sitten yksi aamu tässä tokasi: "Äiti mikset jo synnytä tätä pikkuvauvaa kun nyt on syksy." Oli todella herttaista. He kun päivähoidossa olivat opiskelleet mistä tunnistaa syksyn ja mä kerroin sille koko ajan että pikkuvauva tulee sitten syksyllä. On toi 3 vee edelleen ihan innoissaan vauvasta. Enemmän se mahaani kokeilee ja suukottelee joka ilta kun mies. Ihana isosisko! Toivottavasti vaan innostus jatkuu kun ipana tulee maailmaan :).

Tsemppiä kaikille vaivojen kanssa kamppaileville!
Muistakaa - kaikki järjestyy aina lopulta! Tavalla tai toisella! :)

Pirtsakkaa torstaita!

HE ja pupu vko 32+1
 
Palsta-terroristi täällä taas hei!

HelenElisan tavoin mulla on kanssa kuuma. En nyt ihan villasukkaihminen ole, mutta varmasti ensimmäisten joukossa alan käyttää toppatakkia syksyllä ja luovun siitä vasta lähempänä juhannusta ;) Nyt hikeä pukkaa ja on sellanen puhkuvan kuuma olo kokoajan. Onneksi se on nyt tullut vasta helteiden jälkeen, nyt joku +22 on jo liikaa! Caprit (tukisukatkin on liikaa) ja t-paita on tänäänkin päällä, muilla näyttää olevan sukat, pitkät farkut ja takkikin! Ostin äitiystoppatakin, joka näillä näkymin jää käyttämättä, enköhän mä hikistele marraskuussakin nilkat ja käsivarret paljaina ;)

Helen, eikö ne ota mihinkään seurantaan jos masu on kovin pieni? Herttainen esikoinen :heart:

Tää soitteli neuvolaan, käski olla selästä yhteydessä työterveyteen. HYVÄ että soitin, sillä neuvolan vaihdos oli (ylläriylläri) tehnyt sen, että meidät on unohdettu perhetyöntekijän käynnin osalta sekä perhevalmennusten (puhuinkin keväällä, että täällä käy esikoisten saavien luona perhetyöntekijä kotosalla juttelemassa oletuksena). Nojoo nyt on tää toinen varattu, valmennukset ehkä vasta n. kk ennen laskettua aikaa, mikä on musta kyllä aikas myöhään.. jotkuhan synnyttääkin jo viikolla 36! Synnärillekkin mennään jo tasan vko 34.

Eli rauhassa saan ruikuttaa selkää hoitsulle iltapäivällä... huoh. Kuulemma neuvolat hoitaa vaan vauvaan liittyviä juttuja, no öö tuskinpa ilman tätä etureppua mua särkisi selkään?

Aplari
 
Aplari - ei ole kukaan masun koon takia ollut huolissaan. Vauvan koko kun ultrien mukaan on kuitenkin ihan ok. Viimeisin ultra oli kolme viikkoa sitten. En tiedä, mutta luulen että tämä sf-mitan pienuus saattaa ehkä johtua myös siitä että vauvalla on tila kasvaa muuten. Kun olen 184 cm pitkä ja tällä kertaa sellaisen 10 kg kevyempi kuin esikoista odotellessa - eli siis on minun koon puolesta "tilaa" kasvaa. Esikoisen sf-mitat siis ihan "keskikäyrillä".

Aika ihmeellistä neuvolatouhua tuon selkäsi takia. Tosiaan eihän sellaista kipua varmasti olisi ilman tuota masua.. hmm.. mulla helpottunut siis selkäkivut. Itse luulen että tuo ristiselkä/alaselkä kipu omalla kohdallani liittyi vähän siihen vaiheeseen kun vauva raivasi tilaa vähän alemmaksi. On nyt siis raivotarjonnassa ja kun tuntui sitä painetta juuri siellä alhaalla. En sit tiedä mutta kun ne on nyt loppunut ne pahimmat..

HE
 
Helen, ultrathan ne kertoo kuitenkin enemmän kuin tuo mitta :) musta tuntuu ihan aataminaikaiselle että jollain mittanauhalla katsotaan mahan kokoa ja arvioidaan minkäkokonen se lapsi on :D:D Voi kun olet ihanan pitkä, mulle ,159cm täyttä tavaraa, tää masu alkaa olee jo iso ja tila loppumaan... ihmekös jos närästää :p

Muakin tosiaan siinä vko 20 särki kovinkin shoppailessa yms seisoessa selkään, mutta nyt on helpottanut. Oiskohan se ollu kanssa aikaa, kun vauva alko itselleen luoda tilavampaa yksiötä??

Kuulostan kauheen negatiiviselle, en tosiaan kiukunnut neuvolatädille vaan ihan kohtelias olin ;) luulette vielä, että olen joku aasiakas :D (joita meille tänne töihin soittelee jatkuvasti, siitä itte aina muistaa että vois yrittää ainakin käyttäytyä kun soittelee jonnekkin...)

Aplari :D
 
Meillä on myös neuvolan valmennukset olleet jo, kaikki 4 kertaa oli elokuussa. Syyskuun 20. päivä on sitten synnytysosaston valmennus ja sairaalaan tutustuminen, silloin viikkoja itsellä 35 ja risat. Neuvolan valmennuksissa meillä oli tosi pieni ryhmä, mutta tosi kivat vetäjät kyllä että ihan kiva et tuli käytyä.

Ainakin täällä menee perhevalmennuksia ilmeisesti vähän eri aikoihin eri kaupunginosissa, joten tarvittaessa voi käydä jonkun toisen neuvolan "alueella" perhevalmennuksessa jos ei muuten menisi sopivaan aikaan ollenkaan.

Oma massu on kasvanut ihan sf-mittojen keskikäyrällä, neuvolan hoitajan tunnustelujen mukaan on keskikoinen/siro vauva ettei koosta pitäisi olla huolta. Mutta kyllä tää vatsa itsestä tuntuu aivan valtavalta ja jo nyt aika pinkeältä, mut kai se nahka vielä jaksaa venyä... Sinänsä söpö maha kyllä, töröttää tuossa edessä nätisti kun vaan kylkiluut ei olis tiellä ja keuhkot mahtuis jonnekin jatkossakin :D
 
Santara89 Mulla kans iski pieni ressi tällä viikolla että huone ei oo valmiina vielä vauvalle, pakko saaha se kuntoon pinnis pitäis kasata ja jos huomenissa sais käytyä ostaan näitä vauvan perushoitotarvikkeita ja patja pitäis pinnikseen jostain löytää..eipähä tartte niitä alkaa sitte myöhemmin miettimään :)

Eihän sitä koskaan voi olla varma, että vauva syntyis la tai sen jälkeen, voi tulla lähtö aiemminki :S Ja tässä tosiaan ei oo enää nii paljoa aikaa

Täällä tosiaan hiljentyny, vaikka ite oon alkanu fb:tä seurailla aktiivisemmin, silti tää ketju on ollu tosi kiva ja toivottavasti tää ei nyt kuihdu ihan kasaan :/

Selkävaivoja täällä myös töissä päivällä ku joutuu vaan istumaan ... pitäis venytellä ja nousta aina välillä jalottelemaan nii helpottais..

Karoliina 31+3
 
Pitkästä aikaa taas. Täällä viikkoja jo huimat 30+1, laskettuaika sen kun lähenee :)
Lääkärineukku oli viimeviikolla. Kaikki on hyvin, sf-mitta 26 ja sykkeet 147, verepaineetkin hyvät (yleensä ollu korkeita lukemia).

Mulla on tosi, tosi kovat selkäkivut, välillä meinaa itkukin päästä. Supistuksia tulee sillon tällöin, ei mitenkään kamalan kivuliaita. Väsymys on vihdoinkin helpottanut, ihanaa kun ei koko päivää oo ihan vetopois.

Mä en luota kyllä edes ultran painoarvioon ja nehän tosiaan on vain arvioita.
Esikoinen synty 34 viikolla, 2 päivää ennen syntymää kätilö sanoi "Tasan kahden kilon poika on syntymässä", syntymäpaino olikin 2900g eli vajaa 3kg.

Tokasta viikkoa ennen syntymää käsikopelolla "reilusti yli 4kg, lähentelee viittä kiloa". Koko raskauden ajan hoettiin, että tulee iso vauva ja koska esikoinen syntyi etuajassa niin th ja lääkäri muistutti joka käynnillä "kyllä se vauva syntyy todella reilusti alle lasketun", viikkoja oli 39+2 kun poika syntyi ihan himpun päälle 3 kiloisena.

Pa-pillon 30+1
 
Pa-pillon ja muut joiden lapset syntyneet himpan etuajassa
tuli mieleen kysyä sellasta, kun Pa-pillon teidänkin esikoinen oli viikolla 34 jo vajaa 3kg, että joutuiko vauva silti ennenaikaisuuden takia joihinkin toimenpiteisiin?
Että laitetaanko se vauva vaikka johonkin tarkkailuun aina jos se syntyy ennenaikaisena, vaikka olisikin jo ihan hyvän kokonen?
Ja milloin pääsitte kotiin sairaalasta, "jouduitteko" oleman pidempään kun normaalisti?

Mulla on vaan sellanen aika pelottavakin mielikuva ennenaikasuudesta, kun sisko synnytti viikolla 34 ja tyttö oli hengityskoneessa pitkään, tehovalvonnassa. Ei riittänyt keskoskaapin lisähappi vaan tarvitsi ihan hengittämiseen apua. Ja se tuntui jotenkin piinaavalta seurata sivustakin kun monta viikkoa pikkuinen makasi siellä ja laitteet piippasi :/

No pääasiahan on tietenkin että lapsi selviää, eikä se että mahtaako äiti nyt järkyttyä vauvan hoitotoimenpiteistä, mutta tottakai se vähän pelottaa jos bebe lähteekin syntymään etuajassa ja ensimmäiset viikot meneekin häntä katsellessa lasten teholla. Mutta sekin on vaan elämää ja näihin asioihin kun ei voi itse vaikuttaa, pitää siis vaan toivoo että vauva on taistelija jos niin käy :)
 
Huomenta!

Mariska, mun veli asuu samassa kaupungissa ja niillä oli 2kk ennen laskettua aikaa se valmennus, ellei jopa aiemminkin. Terkka myöskään ei laittanut tekstaria niistä mun valmennuksista, taidan kohta laittaa sille viestiä, varmaan unohtanut... Musta olis kiva, että voisin mennä vaikka toisen alueen valmennukseen, kuten sanoit, mutta ääh, en usko että nää sellasia ajattelee.

Pa-pillon, arvioitahan ne juu vaan on, just lääkäri viimeksi sano että n. 10-15% on virhemarginaali suuntaan ja toiseen. Tai sitten enempi, kuten teidän tapauksessa :D Britney olikin kysellyt tuosta ennenaikaisuudesta ja sen vaikutuksista, oliko tosiaan mitään eroa "täysaikaisen" vauvan syntymään/jälkiaikaan sairaalassa? Pahoin pelkään, ettei meidän Taikku ole vielä viikolla 34-35 kun just ja ja just sen max. 2kg ja sitten jos syntyisi etuajassa, joutuisi olemaan pitkään sairaalassa ja ja ja... mua pelottaa se. Sinänsä saisi etuajassa tulla, mutta toisaalta kasvaisi vaan rauhassa. Britney sen kiteytti; elämää se vain on :) osaisinpa ajatella noin!

Oon lukenu tuota syyskuisten keskustelua ja... voitte vaan arvata, miten Santun kohtalo on vaikuttanut. Tarkkailen selkeästi enemmän liikkeitä ja tuntuu, että olen vähän hysteerisempi. Ihan kauheeta, että niin käy kenellekkään :'( Elämä on epäreilua!

Olipas taas hormonirikas loppuilta mulla... harmittaa ihan kun näkee miehestä miten se kärsii, kun mä pillittelen ja valittelen ääneen... yhyy.

Aplari ja Taikku 30+3
 
Viimeksi muokattu:
Poika vietiin syntymän jälkeen tarkkailuun, oli siellä 4 päivää ja mun kanssa sen jälkeen osastolla 2 päivää jonka jälkeen kotiin päästiin.
Ja luulisin, että kyllä vauva tarkkailuun viedään aina kun syntyy ennenaikaisena.

Pojalla ei ollut muuta kuin keltaisuutta, oli sinivalohoidossa 3 päivää. Keltaisuus on kuulemma todella yleistä ennenaikaisilla. Oli siis hyväkuntoinen eikä mitään keskoskaappeja tai muita tarvittu. Parin viikon päästä syntymästä käytiin kontrollikäynnillä.

Vauvan voinnista ja olosta riippuu se kuinka pitkään sairaalassa ollaan ja joudutaanko muihin toimenpiteisiin.
Mun huonekaveri synnytti päivää ennen mua, samoilla viikoilla. Heidän lapsensä jäi vielä pitkäksi aikaa sairaalaan josta sitten vielä siirrettiin myöshemmin omaan tk:hon, vauvalla oli hengityskatkoksia ja oli myös pienikokoinen.
 
Sf mitasta ja vauvan koosta ollut puhetta - taisinkin jo jossain yhteydessä kertoa että meidän esikoinen laajensi yksiötään niin että sf mitta huiteli kaikkien käyrien yläpuolella, jouduin oikein kätilöopistolle erityistutkimuksiin sen takia, ja vauva oli syntyessään 40+5 3550g ja 54cm eli ei mikään jättiläinen. Neuvolan täti sanoikin sitten että olen sen mallinen (168cm, hoikka ja kapea vyötärö) että vauvalla ei ole tilaa laajentaa sivulle, joten masu kasvaa eteen ja ylös :) Aplari, mäkin mietin jo silloin 4v sitten että kun masua mittailtiin keltaisella mittanauhalla ja sitte oltiin kovin huolestuneita että haloo ja hohhoijaa kuinka tieteellistä :D Unohdin muuten eilen kommentoida teidän veljen vaimon vierastus-pelkoa (kun vauvaa ei voi mennä 3m lähemmäs...) - mun yhdellä kaverilla oli musta ihana tapa, aina kun mentiin kylään sai ekaksi vauvan syliin, äiti sanoi että haluaa totuttaa pienestä pitäen ihmisiin "ettei se vaan ala vierastamaan". musta se oli hyvä idea - en tiedä olisiko joku voinut säikähtää siitä että vauva istutetaan syliin mutta mua ei ainakaan haitannut :)

Unohduksesta aasinsilta - musta on tullut ihan hirveän hajamielinen, muistan saman esikoisen odotuksesta että vikalla kolmanneksella olin ihan hattarapää ja esim töissä keskittymiskyky nolla :ashamed: Esim mun siskolla oli synttärit kesäkuussa, ja olen tähän mennessä KOLME KERTAA unohtanut ottaa synttärilahjan mukaan kun ollaan nähty :ashamed:
 
Viimeksi muokattu:
Santtu81:n kova kohtalo on itkettänyt täälläkin koko alkuviikon. Miehellekin kerroin asiasta kun olin niin surullinen ja allapäin ja kaikki vaan itketti. Ihan kamalaa mitä ihmisen täytyy kestää, elämä voi olla todella epäreilu. Onneksi Santtu vaikuttaa viestien perusteella harvinaisen tasapainoiselta ja selväjärkiseltä, ja kaksi lasta varmaan auttaa pysymään elämässä kiinni. Itse en tiedä selviäisinkö moisesta hengissä :'(
 
Heippa kaikille!

Anteeks omanapaisuus, mutta nyt on vaan pakko avautua jonnekin.:kieh:

Mulla menee niin totaalisesti hermot tähän raskausdiabetekseen!!! Kaikki on menny siis ihan ok. Ainakin tähän asti on ruokavaliolla pysyny sokeriarvot kurissa jne. Oon siis noudattanut todella orjallisesti tota ruokavalioo, kertaakaan en oo sortunut mihkään herkkuihin. Ainoostaan sokeritonta suklaata oon jokusen kerran syöny ja light-limsoja kans jonku verran juonu. Mä kun oon semmonen neurootikko niin oon tässä sitten selvitelly noita makeutusaineasioita. Neuvolan ohjeissa mainitaan vaan ne 3 mitkä on sallittuja ja 2 mitkä kiellettyjä. Mut esim. maltitolista (sokerittomas suklaas on sitä) ei niissä ohjeissa puhuta mitään. Oon ite sitte selvitelly asiaa mm. teratologisesta palvelusta ja sieltä sanottiin että makeutusaineiden kanssa on hyvä muistaa kohtuus jne.

Mutta yks asia, mikä sai mut ny jotenkin raivon partaalle on että tänään ku neuvolan tädiltä kyselin jotai näit makeutusainejuttuja ja raskausdiabeteksestä jotain ni selvis, että ksylitolia ei suositella jos on raskausdiabetes. Tossa ohjelehtisessä, jonka sain tuolta entiseltä kotipaikkakunnalta ni ei puhuta ksylitolista mitään. Ei saa sit edes purkkaa syödä :O Sieppaa vaan tosi paljon kun on niin tarkkaa toi syöminen muutenki ja tuntuu et suussa paha maku koko ajan ni ei voi edes purkkaa vetää..prkl! Neuvolan täti sano ku mä jo sit huolestuin että onko toi purkka ny sitte kovin kasvattanu vauvaa ni ettei tartte murehtia. Ei se ainakaan mulla noihin mittaustuloksiin oo vaikuttanu.

Mites muut RD-immeiset on jaksanu ton ällötyksen kanssa??


MamiJ& Masurakas 28+2
 
Tervehdys mammat!

En voi neuvoa raskausdiabeteksestä mitään kun ei kokemuksia ole. Minä kieltäydyin ekalla neuvolakäynnillä rasitustestistä vetoomalla siihen, ettei edellisissäkään raskauksissa ole ollut ongelmia. :popcorn:

Tänne ei kuulu mitään uutta, kamala hiki kanssa koko ajan ja jostain syystä en saa tuota ilmastointilaitetta toimistossani toimimaan. Ärsyttävää. Jano on koko ajan mutta kaikki mitä suuhun laittaa närästää. Ostin jo apteekista tuota Gaviscolia (vai mikä se sitten olikin) ja voi jösses kun oli kamala kokemus se hetki kun on purutabletin pureskellut ja pitäisi se töhnä saada nielastua... Auttoi sentään hiukan REnnietä paremmin mutta en siitä huolimatta ota tuota kuin iltaisin.

Sain jo kaivettua kaikki esikoisen jäljiltä jääneet vauvan vaatteet esille mutta nyt ne odottavat sitten vierashuoneen sängyllä, että toimeentuisin ja alkaisin niitä pestä ja laitella paikoilleen. Ongelma vaan onkin siinä, etten oikein tiedä, missä se paikka olisi. Me laitettiin vuosi sitten makkarin yhdelle seinälle uusi vaatekomero auttamaan täysinäisen vaatehuoneen kanssa ja jotenkin tuokin komero jo pursuaa. Äitiysvaatteiden lisäksi kun on nyt komeroissa pieneksi jääneitä tavoitevaatteita, joihin toivottavasti vielä joskus mahdun sekä siitä hiukkasen isompia vaatteita kesältä, joita voisin ehkä vielä käyttää ennen kuin nuo tavoitevaatteet taas pääsevät käyttöön... Kamalasti siis tällä hetkellä "turhaa tavaraa" mutta poiskaan en halua heittää koska toivoa en menetä.:p

Mukavaa viikonloppua kaikille!

kuudes_onni 30 + 2
 
Heipä hei!

Ilmoittautuisin vihdoin minäkin mukaan odottajiin! Melkein alusta asti olen täällä käynyt juttujanne lukemassa, mutta en ole saanut aikaiseksi liittyä. Facebookissa olen ja siellä ehkä tulee kirjoiteltuakin. Olen 29 vuotias ja esikoista odotellaan. 2.11 on meillä laskettu aika ja PHKS on synnytyssairaalana. Tyttöä on meille povattu, jo kahteen kertaan, sen perusteella on uskallettua pinkkiä asustetta jo hommata. :)
Raapaleellekö nyt sitten sitä yksäriä niin pääsee facebookissakin mukaan juttuihin..?
 
raapale
Henalle laitoinkin juuri kaveripyynnön fbssä jotta pääset ryhmään mukaan. :)

MamiJ : Itse olen karpannut aikaisemmin kun sokerivaihtelut tuntui altistavan päänsärylle ja olokin oli paljon parempi karpatessa joten perehdyin aikoinani noihin makeutusaineisiinkin vähän. En olisi xylitolista huolissani, sitä niin vähän kuitenkin imeytyy purkkaa syödessä jossei puolta pussia päivässä sitä syö.

Enemmän katsoisin noiden limppareiden ym perään, makeutusaineet ns huijaa elimistöä että keho luulee että tulee sokeria ja lisää siten insuliinintuotantoa joka taas saa sokerit turhaan heittelemään kun eihän light-limppareissa sitä sokeria/energiaa oikeasti ole.

Ja RDssähän ilmeisesti ongelma on sama kuin esim kakkostyypin diabeteksessa että elimistö ei reagoi insuliiniin ja sitä erittyy siksi enemmän ja enemmän ja haima rasittuu eikä insuliinia siten välttämättä erity tarvetta vastaavaa määrää. Muttajoo.
 
Viimeksi muokattu:
Hei
Vieläkö tälläinen matti myöhanen pääsee mukaan tänne? Jäin nyt sairaslomalomalle niin on aikaa täällä netissä pyöriä niin löysin tämän ketjun. Elikkä olen 27 w ja esikoista odotan kahden keskenmenon ja pitkien lapsettomuushoitojen jälkeen. Tämä tosin tuli sitten luonnollisin keinoin. Laskettu aika on 19.11 ja sairaalana mks ja tyttölupaus täälläkin.
Raskaus on sujunut aika normaalisti vaikka tuota ylipainoa löytyykin, mutta nyt olen sitten liitoskipujen takia sairaslomalla kesälomani alkuun asti ja siitä jatkan sitten äippälomalle.
Kauhea kun luin että joillakin on jo melkein kaikki valmiina.. Ei meillä vaan, mutta kai sitä nyt kerkiää kaiken laittaa kun pyörii vaan kotona. Minäkin voisin sinne fb:n ryhmään tulla jos piäsen..=)

Muskotti +pähkinä 29+6
 
Huomenta,
Jos minäkin nyt sitten tulen kaapista ulos :)

Eli olen 30 vuotias ja toista lasta odotellaan. Laskettu aika on 20.11 ja synnytyssairaalana kpks.

Töissä kävin keskiviikkoon asti kunnes neuvolalääkäri antoi loppuajan sairaslomaa selänkivun takia. Nyt on ainakin aikaa alkaa laittamaan pienelle huonetta valmiiksi.

Facebookin ryhmäänkin voin liittyä jos mukaan mahtuu :)

Taisu 29+6
 
huomenta mammat :)

ensiksi tervetuloa uusille :flower: kiva vaan että tulee lisää kirjoittelijoita =)

aika aktiivista on joo tuolla fb:n puolella, mutta toivottavasti tämäkin ketju pysyisi pystyssä. minusta tätä on paljon mukavampi lukea ja tänne kirjoitella kuulumisia, mutta jotenkin se fb:n helppous ja nopeus silti koukuttaa...

kuuma on täälläkin, ihanaa! mä olen tavallisesti vilukissa pahimmasta päästä, niin osaan arvostaa, kun kerrankin on lämmin, tai siis jopa kuuma. imetysaikana se hiki sitten vaan lisääntyy, mutta en valita, kunhan ei tarvi huulet sinisenä palella villapaitojen alla. mut on tää kyllä vähän omituista, kun tarkenee (t-)paitasillaan muiden ollessa jo takeissa ja kun en esim ole antanut lupaa laittaa täkkiä pussilakanaan (tuplapeitto tietty :heart: ) ja mies sitten palelee, tavallisesti siis hän on aina aukomassa ikkunoita ja minä niitä sulkemassa jne.

selkävaivat on pysyneet poissa täältä, mutta johtuneeko siitä, että olen ollut jo pitempään s-lomalla ja saanut levätä ja vaihtaa asentoa just niin kuin parhaalta tuntuu. kävin kyllä viime viikolla 3 pv:nä töissä n 4-5h/pv (pomo aneli enkä osannut sanoa ei... : / ) ja silloin tuntui aika ilkeältä. myös supistukset aktivoitui, joten ehkä pitäisi jatkossa noudattaa vaan lääkäreiden ohjeita ja tosiaan levätä.

(.) muuten vointi on loistava täällä, ei liitoskipuja, ei selkäkipuja (kun saan siis kuunnella omaa kroppaa ja levätä), ei masennusta tmv mielialavaihteluita jne. ainoa probleema on nuo supistukset ja niiden mukana tulleet vuodot ja kohdunkaulan lyhenemä, mutta tällä hetkellä en osaa niistäkään stressata, kun ei ole vuotanut 3 vkoon, jee =) taas toivon että loppu menisikin ilman huolta niistä, mutta veikkaan ettei näin ole. myös verenpainetta seuraan, kun se on ollut väliin koholla ja edellisessä raskaudessa diagnosoitiin r-ajan verenpainetauti, mutta sekin nyt ainakin kotona mitattuna erittäin ok.

ensi vkolla poksuisi sitten 30 rvkoa ja alkaa tuntua tuo vauvantulo todelliselta, hui ja ihanaa :heart: veikkaan että saan jonkun vimmatun manian pistää yhtäkkiä kaikki vauvajutut valmiit sekä että mun pesänrakennusvietti tästä vielä pahenee ja haluan tämän uuden kodin (muutettiin 4 vkoa sitten) viimeisen päälle valmiiksi jokaista yksityiskohtaa myöten. tällä hetkellä en ole siis tehnyt mitään valmisteluja vauvan tulon osalta... kotia sentään sisustan innolla ja patistelen miestäkin hoitamaan viimeiset lampunasennukset ym, joita itse en voi tehdä.

ainiin, noista hormoneista, niin vaikka mulla on oikein seesteinen olo tällä hetkellä, niin kyllä minäkin liikutun helposti ja kaikkialla. torstaina nieleskelin liikutuksen kyyneleitä töissä (meidän osastolla on vielä 90% miehiä...), eilen leikkipuistossa, joka aamu hesaria lukiessa jne. mutmut, jotenki sit noiden liikutuskohtausten jälkeen tulee vaan entistä seesteisempi olo, semmonen että "ei haittaa kun tää johtuu raskaudesta ja on ihana olla raskaana"... vaikee selittää, mut jotenki hyvä fiilis siis silti koko aika.

mukavaa loppuodotusta ja hyvää vointia kaikille!!

t. manna8 + elma 29+3 :heart:
 
mun kuopus oli viikolla 25 jo 3 kg painoinen ja pitkä, 52 cm.
Oli teholla alkuun ja oli ongelmia, oon niistä kertonutkin aiemmin. Toipui kuitenkin hyvin. Kuopus oli viikolla 37 samaa kokoa ja oli myös teholla 2 viikkoa.

Kaikki on vauvalle jo valmiina.

Ja joo, määki oon siirtynyt tonne feispuukkiin, sori kaverit. Jotenkin siellä on niin yksityisempää vaikka anonyymiutensa menettääkin ;)

Vauvan nimeä tms en tuu varmaan paljastamaan täällä, paitsi etunimen..
 

Yhteistyössä