2v säikähti kamalasti yöllistä oksennusta, nyt ei suostu nukkumaan ilman aikuista

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Cassyput
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Cassyput

Aktiivinen jäsen
28.04.2007
11 131
0
36
Apua kaivataan! Meillä on nukkunut 2v ja 3v tytöt sujuvasti samassa huoneessa jo yli vuoden. Koskaan sinä aikana ei oo kumpikaan protestoinut sänkyyn jäämistä tai lastenkamarissa nukkumista. Reilu viikko sitten 2v oksensi yöllä muutamaan kertaan (ei ollut vatsatautia mutta on herkkävatsainen lapsi), ja säikähti siitä vissiin tosi pahasti. Ekoina iltoina ton jlk tyttö ei suostunut jäämään sänkyynsä vaan tuli itkien heti pois kun äiti/isä oli sanonut hyvää yötä.

Nyt on edetty jo siihen pisteeseen että jompi kumpi meistä vanhemmista istuu tuolilla huoneen ulkopuolella oven ollessa hiukan raollaan, kunnes lapsi/lapset nukahtaa. Kuitenkin yöllä tyttö tulee äidin ja isän viereen, eikä millään suostu jäämään omaan sänkyynsä. Tää on siis ihan uutta ja tuli heti ton oksennusepisodin jälkeen.

Tänä aamuna mulla oli jo paha mieli kun isosisko itkeskeli yksinään kamarissa kun hän joutuu nukkumaan yksin. :( Muutenkaan meillä ei ole aikomusta siirtyä perhepetiin kun pikkusiskokin on "jo" 2v... Miten sen sais nyt hellästi siirrettyä takas vanhoihin tapoihin?
 
Itse oksennuskammoisena jotenkin osaan kuvitella tuon pelon.
2 vuotias on vielä aika pieni kuitenkin ja mulla oli vielä lapsena aina sellainen olo että mä tukehdun siihen oksennukseen ja tosissani pelkäsin sitä- nyt olen pikkuhiljaa päässyt hallitsemaan sitä tunnetta.

Oletko miten selittänyt lapselle tuota? Että ei hätää, sellaista sattuu toisinaan tms?
Miten herkästi lapsi muuten oksentaa/oirii vatsallaan?

Hellästi siirto- mun mielestä juuri sitä että sylittelet ja silittelet, olet lähellä ja pikkuhiljaa hilaat itseäsi kauemmas nukahtamisen hetkellä.
 
Oon selittänyt totta kai. Yritin sanoo tosi selkeesti että pelottaako sua että se oksennus tulee taas? Sitten sanoin että ei se tule, se on ohi nyt. Äiti ymmärtää että sua jännittää, mutta ei oo mitään pelättävää. Mut en sitte vissiin oo kovin vakuuttava. :D

Toi oli eka oksennus vauvaiän jälkeen, mutta muuten kyllä oireilee vatsallaan yhtä sun toista. Siis menee helposti vatsa sekasin.
 
Ja siis suurempi ongelma on se yö. Kun mimmi tulee heti pois sängystään kun vähänkin havahtuu, eikä millään enää mee takaisin. Toi on ihan uutta. 11kk iästä se on jäänyt isosiskon kanssa nukkumaan täysin ilman ongelmia.
 
Ymmärrän mä sen pelon oikeen hyvin. Enkä missään nimessä halua olla samanlainen ku omat vanhemmat, mä en päässy niiden sänkyyn vaikka kuinka helvetisti ois pelottanut... Mut siltikään en haluis et tää jää tavaks, mitä se varmaan aika helposti jää jos me ei tehdä mitään.
 
Siis enhän mä nyt missään vaiheessa puhunut siitä että pitää nukkua vieretysten vanhempien kanssa, vaan että kaipa se ohi menee.

Tapa siitä aivan varmasti jää jos 'luovutatte' ja otatte sänkyynne, mä tarkoitin sylittelyä ja vakuuttelua sinne lapsen omaan sänkyyn päin :)
 
En tiedä muuta, kuin itse pelkäsin oksentamista lapsena ihan sairaan paljon, eikä siinä vakuuttelut sun muut auttaneet. Pelko vaan oli niin kova. Tsemppiä, toivottavasti ei tästä jää pienelle pitempiaikaista kammoa!
 
Ei kaikki lapset nuku vanhempien vieressä paremmin. Mä oon monesti yrittänyt ottaa meidän esikon meidän sänkyyn/ huoneeseen nukkumaan jos on kipee yms. Mutta ei se malta nukahtaa, pyörii, hyörii, taputtelee, laulaa, juttelee jne. Vaikka olis kuinka väsy, sitten kun vie omaan huoneeseen, niin yleensä kyllä nukahtaa, vaikka siis olisi alunperin temppuillut sitä vastaan.
 

Uusimmat

Yhteistyössä