2v ei puhu???

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja huolestunut äiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

huolestunut äiti

Vieras
Meidän tyttö täyttää parin viikon päästä kaksi vuotta, mutta puhetta ei juurikaan kuulu... Hän kyllä ymmärtää lähes kaiken, mitä hänelle sanoo, esim. viepä tämä kirja hyllyyn... Mutta itse hän puhuu ehkä viisi sanaa, hän osaa sanoa äitä/äiti, ihi (isi), osaa sanoa ei!, osaa pyytää vettä, osaa sanoa hei hei, valo on alo ja hapankorppu on apa. Eipä juuri muuta.

Esim. jos hän tahtoo jotain, hän osoittaa sitä ja sanoo äiä äiä äiä. Hänellä on oma kielensä ja tällä omalla kielellään puhuu paljon "siansaksaa" ja hermostuu, kun häntä ei ymmärretä. Kaikki äänteet tuntuvat kyllä tulevan, nyt hän harjoittelee paljon k-kirjainta ja hokee kukki kakka kakku kykky...

Mutta jos esim. katselemme kirjaa ja pyydän näyttämään, missä on pallo, niin ei osaa sitä näyttää. Tai jos näytän pallon kuvaa ja kysyn, mikä tässä on, niin ei sano mitään tai jokeltaa jotain siansaksaa.

Pitäisikö tässä huolestua? 2v. neuvolassa tietenkin haluan terkkarin mielipiteen tähän ja tarvittaessa lähetteen puheterapiaan.

Muuten kehitys etenee johdonmukaisesti, tyttö on tosi kova liikkumaan ja touhuamaan, mielestäni aika älykäskin, esim. osaa rakentaa monimutkaisia juttuja palikoista ja legoista "oikein". Tarhassa hän on hyvin sosiaalinen ja ottaa kovasti kontaktia toisiin lapsiin, hänellä on siellä "bestis" jonka kanssa touhuavat ja tekevät jekkuja...:)

Kävelemään tyttö oppi vasta 1v3kk eli aika myöhään, joten oletin, että hän vastapainoksi oppisi puhumaan varhain, mutta ei. Onko kohtalotovereita?? Pitäisikö tässä olla huolissaan? Mistä tietää, jos lapsella on se "kielijänne" tms. liian tiukka? Tai autismia tai muuta vakavaa...??
 
monet lapset alkavat puhumaa vasta yli 2v,ei välttämättä ole mitään vialla...mutta teillähän neuvola pian juttele siellä asiasta,varmaan kyllä ihan kyselläänkin.
 
Puheella ei tossa vaiheessa niin merkitystä mut se on tärkeää et ymmärtää.. tosin kyllä tuon ikäisen pitäisi jo osata kirjasta näyttää tavaroita.. yksinkertaisia siis kuten mainitsemasi pallo. Puheterapiaan ette vielä pääse ja uskonkin että puolen vuoden päästä lapsi puhuu jo varsin hyvin!
 
Meillä poika 3v1kk ja osaa sanoa tasan kolme sanaa. Puheterapiassa olemme käyneet puolen vuoden ajan silloin tällöin, seuraavat vasta tilannetta. Lähete on kyllä mennyt foniatriselle osastolle, jossa poikaa voitaisiin tutkia paremmin, mutta jonot sinne ovat pitkät joten ei tietoa koska pääsemme sinne.

Mutta asiasta ei olla vielä isommin huolissaan, sillä poika ymmärtää täydellisesti kaiken. Se on se tärkein asia.
Samoiten sekä minun että mieheni lähisuvussa on myöhään puhumaan alkaneita. Silläkin on merkitystä, sillä on myöhään puhumaan alkaminen on usein sukuvika.

Mielestäni ap:n ei siis kannata vielä huolestua, voit varata lapselle 2,5v neuvolan (vaikka ei kuuluisikaan oikeasti olla) ja siellä keskustella asiasta jos asiassa ei ole tapahtunut muutosta.
 
Meillä aika sama tilanne tossa iässä, samassa iässä oppi kävelemäänkin, tosin kuvista on osannut näyttää vaikka mitä. Nyt 2,5 v on alkanut muodostaa yksinkertaisia lauseita (vauva nukkuu jne), mutta paljon edelleen yrittää kommunikoida vain sanomalla esim. "Toi!" ja näyttää sormella. Ääntäminen epäselvää vielä mutta parempaan päin menty. Paljon tulee sellaista omaa höpötystä, mistä ei ota mitään selvää. Musta tuntuu, ettei tää meidän neiti tosissaan yritä, ja muutenkin on todella keskittymiskyvytön, olen ajatellut, että jospa sillä ei vaan riitä kärsivällisyys opetteluun... Vähän sellaista ADHD:n vikaa on, todella vilkas tapaus.

Me ollaan seurannassa puheen ja motoriikan suhteen, mutta vielä ei oo sanottu juuta tai jaata, muutaman kuukauden kuluttua olen viisaampi (eli päästäänkö terapiaan tms).
 
Niin ja meidän perheessä (siskoni ja minä) on opittu puhumaan pikemminkin todella aikaisin, joten tästä saa kyllä kuulla huomauttelua isovanhemmilta, mikä satuttaa... Ei ainakaan sukuvika meillä, siis.

Itseäni tämä todella turhauttaa, kun tyttö on muutenkin ylivilkas ja uhmakas, niin ei ollenkaan helpota asiaa, että kunnollinen kommunikaatiokanava puuttuu. :(
 
Meilläkin on tyttö aika uhmakas ja vilkas, ei tosin ylivilkas mielestäni ollenkaan. En ymmärrä, miksei se opi, kun kaikkea ollaan yritetty... Jotenkin hirvittää, jos taustalla on jotain sairautta tms.
 
Meillä alettiin puhumaan siinä 2v3kk. 2v:nä ei ollut kun noi äitä, isi, ei ja joku muu. Sitten yks kaks se puhe vaan alkoi. Mutta meillä ei ollut siansaksaa ja mikä mua teidän tilnteessa huolestuttaa, että ei näytä kirjoista kuvia. Tuo kirjan vieminen kirjahyllyyn voi olla ihan sitä, että tietää kirjojen olevan kirjahyllyssä ja kun sinne päin viitotaan, päättelee siitä miten toimia.

Meillä kuvia alettiin näyttämään 1v 3kk. Katseletteko paljon kirjoja? Sitä vois harjoitella, mut jos ei se ala luonnistua, niin ehdottomasti puheterapiaan. Mitä hoidossa ovat mieltä? Se on yksi asiantuntijapaikka näissä puhejutuissa.
 
Minä neuvon ottamaan asian puheeksi neuvolassa. Jos ei 2½ vuotiaaksi mennessä tule kunnolla puhetta, niin sitten vaadit puheterapeutille pääsyä, jonotuksessa voi mennä kauan. Monissa paikoissa voi olla hankala jopa saada lähetettä ennen 3 v, kun resursseja ei yksinkertaisesti ole puheterapiassa.

Monilla ne puhehanat aukeavat kummasti tuon puolen vuoden sisään, mutta aina löytyy tapauksia, joilla ne eivät aukea ja edessä on vuosikausien puheterapia loputtomine harjoituksineen, että se puhe löytyy. Sen takia suosittelen, että mahdollisimman aikaisessa vaiheessa pääsee kontrollikäynnille, ei vasta kolmen vuoden jälkeen. Molemmista tapauksista on omakohtaista kokemusta. Löytyy myös sellainenkin, joka on lähtenyt aikaisin liikkeelle ja myös puhunut aikaisin, joten en allekirjoita tuota, että toisen kehittyessä toinen taito jää jalkoihin.
 
Meillä täsmälleen samanikäinne kuin ap:n lapsi. Luuletko, että kirjasta näyttäminen ei vain kiinnosta? Meillä näytetään paljon, mutta puhe on todelal vähäistä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kuulostaa tutulta:
Itseäni tämä todella turhauttaa, kun tyttö on muutenkin ylivilkas ja uhmakas, niin ei ollenkaan helpota asiaa, että kunnollinen kommunikaatiokanava puuttuu. :(
Kannattaa harkita vaihtoehtoisten kommunikaatiokeinojen käyttöä, ne auttavat monessa jutussa, kun lapsella on joku tapa saada itsensä ymmärretyksi. Viittomat, kuvat, ilmeet ja eleet. Meillä viitottiin kauan, mutta puheen tultua ymmärrettäväksi, ne ovat jääneet pois.
 
Meillä lapsi 2v3kk ja käyttää vain muutamia sanoja, muuten kommunikoi omalla siansaksallaan, eleillä, osoittamalla jne. En ole huolestunut, eikä myöskään neuvolassa ole asiasta ollut edes erityisemmin puhetta. Yleensähän vasta 3-vuotiaalta pitäisi tulla puhetta, sitä ennen ei ainakaan täällä meillä päin lähdetä asiaa erityisemmin tutkimaan.

Meillä lapsi on eläväistä sorttia ja todella temperamenttinen tapaus sille päälle sattuessaan. Kirjasta näyttää kuvia vain jos ITSE niin haluaa, ei suostu koskaan toistamaan perässä mitään pyynnöstä, ja saa raivarin jos aletaan tenttaamaan esim." sano kissa, sanohan nyt KISSA..." Meillä muutama sukulainen jaksaa tehdä puhumattomuudesta numeron ja väittävät, että pojan puhumattomuus johtuu vain siitä, ettemme ole "opettaneet" riittävästi. Mitähän sekin sitten muka tarkoittaa... Vieraammat ihmiset joskus katsovat hieman pitkään poikaa, koska poika on ikäisekseen pitkänhuiskea ja näyttää ikäistään vanhemmalta. Suunsa kun avaa, sieltä tuleekin pelkkää siansaksaa.

Meillä on myös muutaman kuukauden ikäinen vauva ja mielenkiinnolla odotan, oppivatko sisarukset samaan aikaan puhumaan. Se olisikin hieman erikoinen tilanne. Ainakin kuopus on aloittanut jokeltelun huomattavasti aikaisemmin kuin isoveljensä aikoinaan.
 
Me oltiin tuossa vaiheessa jo aloiteltu/aloittamassa tutkimuksia, vaikka lapsi on kaksikielinen (kaksikielisten puhe kehittyy usein hitaammin).

2½ v iässä poika sitten alkoi puhumaan, 3 v ikään mennessä puhe oli saavuttanut ikätason. Oltiin käyty kahdesti laajoissa kuulotutkimuksissa, neurologilla, toimintaterapeutilla, aloitettu puheterapia....tukiviittomia alettiin käyttää kun poika oli n. 2 v 3 kk.

Olen ehdottomasti sitä mieltä, että mitä aiemmin tutkitaan ja aloitetaan "toimenpiteet", sitä parempi lapselle. 3 v ikäiseksi asti puhumatta on kovin karua lapselle.
 

Yhteistyössä