Heippa!
Kiitos onnitteluista! <3
Unikettu se taitaa olla seuraava eikä mee enää kauaa, eikös siut leikata jo kuitenkin rv 38?
Mie yritän nyt jotain raapustaa
su 10.3 laskettuna päivänä alkoi supitselemaan säännöllisesti 10 min välein klo 12. Klo 18 supistukset oli jo kipeitä ja piti olla liikeessä koko ajan tai saunassa ja suihkussa. Yöksi otin panadolia pari kerta aja supistukset koveni, lämmittelin kauratyynyä ja mietin millon herättäs miehen. klo 2 sitten lähdettiin sairaalaan ajelemaan ja josatin kuuman syysttä supistukset taukosi epäsäännöllisiksi heti kun lähdettiin. Alkoi ottaa päähän ihan sikana! No kun lapsenvahtikin oli soitettu niin mentiin kuitenkin ja kätilö otti käyrille ja teki sisätutkimuksen 2cm auki ja kanavaa jäljellä. Jäätiin perhehuoneeseen ja supistukset alkoi uudelleen säännöllisinä joskus kuuden maissa. Mietin aika vittuuntuneena että laittaako lääkäri vielä kotiin kun klo 10.30 oli varattu ultra aika meille.
klo 9 supistukset todenteolla kipeni. Ultrassa painoarviota tehtiin vielä ja 3,7kg, käsikopelolla 3,5kg. Lääkäri sanoi vähän hierovansa kohdunkaulaa niin vauhdittuu ja käsi käymään kävelyllä. Ultran jälkeen ei tarvinnut enää lähteä mihinkään kun kivut paheni niin plajon että kätilö laittoin miut altaaseen, onneksi, sillä se oli suurinpiirtein taivas! Paras kivunlievitys tähän mennessä, joten suosittelen kaikile lämpimästi! Ja sitten kun muistaa vielä lisätä sinne välillä lämmintä vettä, toisin kun miun mies :kieh: niin siellä voi lillua kauempaankin
Oltiin miehen kanssa kahdestaan suurin osa ajasta ja kätilö välillä kävi kurkkimassa. klo 14 aloin kyselemään epiduraalia ja sain sen n. klo 16. Sitä ennen oli koko homman kivuliain juttu, puhkastiin kalvot, laitettiin pinni ja olin auki vasta 4cm. Ihan älyttömän kipeetä teki kun samaa aikaa supisteli parin min välein.
EPiduraali auttoi hyvin supistuksiin, mutta paine peräpäässä oli tukala ja se paheni pikkuhiljaa. Tärisin kauttaaltaan melkein koko loppuajan, en tiedä mistä se johtui, mutta ihan hampaat kalis yhteen, ehkä univaje ja kun ei ollut syönyt. klo 18 ja klo 19 välissä aukesi loput 5cm ja tuskat alkoi olla kovat. Käskin miestä soittamaan kätilön heti paikalle että nyt tulee. Ponnistus oli yllättävän kivulias siihen nähjden että aiemmin ei ole koskenut yhtään. Lääkäri joutui venyttämään vielä kohdunsuuta ja paine sattui peräsuolessa ihan hel-ve-tin paljon, melkein iski paniikki etteä en synnytä, tilanne oli niin erilainen kun aiemmissa. Sitten jostain vaan tuli se voima että nyt ponnistan sen pihalle ja nopeesti! Sitten tuli pää ja loppu tulikin ihan itestään sitten.
Sain vauvan heti rinnan päälle ja kätilö totes että poikahan se
Vauva hamuili heti rintaa. Säästyin repeämiltä, joku nirhauma tuli muttei vaatinut tikkejä, onneksi
Ponnistus kesti 11min. Tämä oli kuitenkin helpompaa kun supistusten kestäminen vaikka sattuikin. En vaan käsitä että miksi tällä kertaa koski ja edellisillä kerroilla ei yhtään (?) Ja kivunlivityksenä oli tokassa myöskin epiduraali ja ekassa ei mitään
no oli miten oli niin hyvin meni kuitenkin. Jälkeiset tuli helposti ja sitten suihkuun tärisemään. Poika siis syntyi klo 19.06. Synnytys kesti viralisesti sen kymmenisen tuntia kun supistukset taukosi hetkeksi mutta jos miult akysytään niin kyllä siihen meni se vuorokausi kiujen kanssa kärvoistelyyn ja valvomiseen. Oli hidasta tälläkin kertaa. Ja viimeistä kertaa
Nyt on perhe koossa! <3 Poika tuli heti vierihoitoon ja imi rintaa tiheästi läpi yön. 13.3 päästiin kotiin eli vajaan khden vuorokauden iässä.
Painoarvio heitti aika hyvin, 3,7 kg olikion 3,4kg
Ja mie viel veikkasin ite tasan 3,4kg siinä epiduraalissa maatessa, mies veikkas 3,3kg. Kuopuksen kohdalla veikkasin myös aika hyvin 3kg ja tyttö painoi 3050g
Äidinvaistoa
Nyt on sitten vauva-arki täällä käynnissä, odotan innolla että pääsee viikon päästä ulkoilemaan vauvan kanssa. Meinaa tulla mökkihöperyys kun käkkkii sisällä ja välillä iskee hormonihuurut ja yöllä on ollu jokunen paniikkihäiriökin, mutta vauva on ihana kun mikä <3 Sillä jaksaa
Yöt on menny aika ok, välillä jää valvomaan tai paskomaan mutta päivällä on sitten nukuttu univelkoja takas. Maitoo tulee reilusti ja pitää pumpata melkein pari desiä pakkaseen päivällä. Niksat on kamalan jumissa, huimaa ja oksettaa kun maito nousee imettäessä, muistan tämän viime kerraltaki. ei uskalla heti nousta ylös imetyksen jälkeen vauva sylissä ettei pyörry. Pari kertaa olen nyt käynyt puolen tunnin lenkillä raittiissa ilmassa ja kylläpä tuntuu ihanalta olla ulkona
Tässäpä tärkeimmät!
Kertokaahan teidän kuulumiset
??
Soen ja Paavo 6vrk
