2-vuotias ja pelkääminen?

Onko tämä ihan normaalia ja asiaan kuuluvaa että meidän 2-vuotias pelkää tällä hetkellä melkein kaikkea? Siis esim. naapurista tulevat normaalit elämisen äänet (askeleet, vessanpöntön vetäminen), lentokoneen ääni, kaikki tällaset. Välillä vaan tuntuu että vähän liian herkästikin "säikkyy" noita ääniä, esim. vaikka jos vesi kohisee putkissa tms. Ei kyllä läheskään aina dramatisoi asiaa, vaan saattaa vaan sanoa että "säikähti". Vai oiskohan vähän huomionhakuakin? En tiiä, jotenkin hassua. Ei kyllä kato tv:tä kovin paljoa tai ole muutenkaan alttiina sellaisille ärsykkeille joista pelko saattaisi laueta.

 

Kyllä meijän esikoinen alko reilu 2v pelätä kaikenlaista,mutta nyt jo ohi menossa eli nopee jakso vaan.. Pimeetä aristelee kyllä,vaikka tottunu aina nukkuu pimeessä..

 

hän on saattanut jotain ääntä säikähtää oikein kunnolla joskus ja siksi aristelee kaikkia samankaltaisia ääniä. Ajan kanssa helpottaa kun laps huomaa ettei äänet voi satuttaa. Kertoo vain rauhallisesti aina mistä mikäkin ääni tulee, ja et ei niist tartte välittää.

 

Taitaa kuulua tähän kehitysvaiheeseen. Meillä 2-vuotias on vasta alkanut pelkäämään joitain kohtia piirretyissä, joita ennen on jo katsonut. Tai onko sulla itellä tapana sanoa ääneen jos säikähdät?

 

Meidän poikasemme on alkanut pelkäämään kaikkia kovempia ääniä. Sellaisia mistä ei ennen ollut moksiskaan.

Sai tuliaiseksi isältään esim. leikki-auton, josta lähtee musiikkia ja valot välkkyvät.. sitä pelkää ihan kamalasti, vaikka ääni ei ole edes kovin kova.

Samoin kävi leikkimopon kanssa, joka kulkee itsekseen kun vetää narusta. Siitäkin lähtee pieni ääni, jota siis pelkää ihan mahdottomasti.

Myös imurointi on nykyään vähän hankalampaa, kun aristelee selvästi imuria. Ennen tykkäsi kun imuroitiin..

Jonkinnäköinen kausi näköjään tämäkin.