2 urosta,toimiiko?

Elikäs siis, meillä on reilu 2vuotias ihana karkeakarvainen mäyräkoiraherra, nyt minuun ja mieheeni on iskenyt koiravauvakuume ja olemme etsineet toista mäykkyherraa (pentua siis). Kysymysmerkiksi on nyt vaan tullut se,että tuleekos näiden yhteiselosta mitään? Nykyinen koiramme on perus "kaikkien kaveri"-tyyppinen.. ei rähise muille jos ei toinen koira esim.lenkillä rähise ensin.
Vastailkaa ihmiset joilta kokemusta löytyy. :wave:

P.s. Eihän se narttukaan pois ole suljettu,mutta jotenkin ne juoksut ahdistaa ja se vahtiminen ettei satukaan vaan vahinkoa :D
 
Meillä on täällä kolme urosta, enkä kyllä hetkeäkään ole joutunut katumaan valintaa tai edes miettimään mitä niiden kanssa tekisin. Ei ole ollut mitään ongelmaa yhdenkään kanssa. Kolmatta ottaessamme mietin olisiko narttu ehkä parempi kuin uros, mutta päädyin samaan ratkaisuun kuin keskimmäisenkin kohdalla, tunnen uroksen ajatusmaailman, en jaksa juoksuja (olkoonkin niin että nuo ovat tillintallin koko ajan tytöistä) ja olen urosihminen, pidän uroskoiran tavasta käsitellä asiat. Eli lyhyesti: otat sen sukupuolen jonka itse tunnet omaksesi ja jonka kikat koet handlaavasi parhaiten. Ihminen on kuitenkin se joka laittaa pallit paikoilleen rehentelevältä urokseltakin ja ihminen on se joka sanoo missä on rajat. Ja voit vaikuttaa sopuisuuteen valitsemalla mahdollisimman tervepäisiä koiria. Ja rotuvalinta toki merkitsee myös paljon. Etenkin siinä kohdin jos sukupuoli on sama. Myös nartut voivat olla hyvin vallanhimoisia ja aiheuttavat sillä stressiä laumassaan.
 
Itselläni on 4 urosta, ja yksi sterkattu narttu..kahden pojan välillä on toisinaan kärhämää ja auenneita korvia on välillä, mutta sillon melkein tiedän olleeni itse liian laiska ja järjestäneeni liian vähän fyysistä ja älyllistä aktiviteettia. Riippunee rodustakin, ja kannattaa varmaankin tiedustella kasvattajalta/kasvattajilta mitä mieltä ovat kahdesta uroksesta yleisesti ottaen oman rodun kohdalla :)
 

Yhteistyössä