2,5v "huudattaminen"

[epäonnistunutäiti]

Tämä tuntuu itsestä ihan kamalalta, mutta en vaan tiedä mitä tekisin. Oon melko viimesillään raskaana ja en kykene esim pukemistilanteissa tai muissa siirtymätilanteissa pitämään sylissä ja esim pukemaan "väkisin", kun tuntuu että oon niin huonossa kunnossa ja tuo 2,5v jo melko vahva ja potkii ja rimpuilee ja juoksee karkuun.
Yritän aina ensin mukavaan sävyyn, että "lähdetäänpä ulos kun on kaunis ilma ja muut lapset siellä odottaa sinua" ja "käydään ensin potalla". Joka ikinen kerta suurinpiirtein on että "EI" ja kaikkea muutakin kommenttia tulee. Yritän melko pitkään maanitella, sitten saatan lahjoakin tai kiristää, että "otetaan sitte välipalalla jotain hyvää" tai "jos et nyt tule niin äiti lähtee yksin". Mikään ei koskaan juuri tepsi. Oon tosi väsyny tuohon. Sitten jos ite lähden tilanteesta pois että antaa olla, niin lapsi tulee sitten itkemään ja huutamaan, että "lähdetään, tule pukemaan, tule auttamaan vessaan" Itkee tosi surullista itkua - joskus hellyn, mutta toisinaan vaan totean että "olisit aikoinaan totellu, niin oltais ulkona, että nyt ollaan sitte sisällä". Itku ja huuto yltyy ihan kamalaksi ja tunnen itteni ihan hirviöksi Joskus väsyneenä saatan huutaa tai sanoa eri kovempaan sävyyn, että menee pois huutamasta.
Mitä mun pitäis näissä tilanteissa tehdä? Aiheutanko lapselleni traumoja. Tuntuu että oon ihan paska äiti

 

[äitimyös]

En ymmärrä näitä "huudattajia" ollenkaan. Sulla ei oo ollenkaan otetta lapseesi, surullista

 

["jeba"]

tutulta kuullostaa! Ei tuo nyt mitään huudattamista ole, eikä varmasti traumoja saa. Kyllä lapsestasi ihan normaali kasvaa.

 

[vierailijana]

En ymmärrä näitä "huudattajia" ollenkaan. Sulla ei oo ollenkaan otetta lapseesi, surullista

ÄLÄ viitsi.... Itse olet surullinen... Toiset lapset tarvii enemmän Kuria ja järjestystä kuin toiset ja nää niin ihanat 2v. kuten omanikin tällähetkellä, niin heillä ihan normaalivaihe tämäkin. Temperamenttikin vaikuttaa asiaan.
Ja kyllä , ei ole ensimmäinen lapseni vaan kolmas

 

[pha]

Lapsella on turvaton olo, jos hänelle jää käsitys, että äiti tottelee hänen halujaan. Ei lapsi oikeasti halua päättää ulosmenosta tai menemättömyydestä, vaan temppuilullaan haluaa testata, voiko äitiin luottaa.

Oikeastiko et pärjää fyysisesti lapsellesi? Oletko varma, vai luovutatko mukavuudenhalun tähden? Itsekin olen ollut samassa tilanteessa, mutta silloin sain esikoisen kuriin juuri siten, että hoidin pukemiset ja siirtymiset tavallistakin jämäkämmin. Lattialla istuen löytyi sopiva työasento, jossa rimpuilu ei haitannut niin paljoa.

 

["vieras"]

Lapsella on turvaton olo, jos hänelle jää käsitys, että äiti tottelee hänen halujaan. Ei lapsi oikeasti halua päättää ulosmenosta tai menemättömyydestä, vaan temppuilullaan haluaa testata, voiko äitiin luottaa.

Oikeastiko et pärjää fyysisesti lapsellesi? Oletko varma, vai luovutatko mukavuudenhalun tähden? Itsekin olen ollut samassa tilanteessa, mutta silloin sain esikoisen kuriin juuri siten, että hoidin pukemiset ja siirtymiset tavallistakin jämäkämmin. Lattialla istuen löytyi sopiva työasento, jossa rimpuilu ei haitannut niin paljoa.

Peesi. Nythän lapsi päättää, mennäänkö ulos. Fyysinen olo on varmasti vaikea, mutta jos nyt annat esikoiselle periksi, niin pienen ajan kuluttua on lapsen kanssa entistä vaikeampaa.

 

[tn]

"jos et nyt tule niin äiti lähtee yksin"

Jos lapsi ei tule, niin lähdetkö oikeasti yksin? Veikkaisinpa, että et. Eli toisin sanoen puhut sille lapselle ihan puutaheinää. Miksi se uskoisi muutakaan mitä sanot?

 

[pha]

Mikään ei koskaan juuri tepsi.

Vastaanpa vielä lisää kun aihe kiinnostaa. No ei ole ihme, ettei mikään tepsi, jos välillä maanittelet, sitten lahjot ja seuraavaksi kiristät. Yksinjäämisellä uhkaaminen on julmaa ja typerää, koska oikeasti et voi sitä tehdä. Lisäksi jälkiviisaus "olisit totellut aiemmin" menee yli noin pienen hilseen ja purat sillä vain omaa turhautumistasi. Ajattelet ehkä olevasi jämäkkä kun pysyt sisällä lapsen pyynnöistä huolimatta, mutta oikeasti olisit sitä jos olisitte pihalla kuten oli aikomus.

Lopeta maanittelu ja asioiden pitkittäminen. Ilmoita, että kohta mennään ulos ja pyydystä lapsi eteiseen sopivalla hetkellä, pissata ja pue. Jos yrität toiselta puolelta asuntoa huudella lasta luoksesi, niin tietenkään se ei tule. Lahjo lasta korkeintaan siten, että lupaa jotain kivaa esim. kolmen yhteistyössä sujuneen uloslähdön jälkeen.

 

[potta]

Onko muuten kellään antaa hyviä vinkkejä miten lapsen saa menemään sinne potalle, jos lähtö jonnekin????

 

[hjlk]

Sinä päätät, ei lapsi. Itse huomaan usein että kun vanhemmat haluavat olla mukavia pikkuisille, sanotaan usein kaikki kysymyksenä tyyliin "lähdettäisiinkö nyt puistoon" eikä " nyt lähdetäänkin puistoon". Jolloin lapsi on ikäänkuin päättäjäasemassa, hämmentyy ja.... no tulos on selvillä. Ole jämäkkä. Jos lähdette niin lähdette. Kuulostaa sille että teidän arki on tuollaista vellomista ja lapsella on tarkka käsitys siitä että kaikki menee hänen pillinsä mukaan.

Ihan varmati raskaus asettaa haasteita, mutta usko pois, enemmän niitä on kun mahan tilalla on vastasyntynyt. Eli suosittelen, että sat tilanteen hallintaan ennen vauvaa.

Tsempiä! Uhmaikäiset osaa olla hankalia.

 

["Kaisa"]

Kuulostaa meidän 3v:lle. Joka asiaan on vastaus "miksi".

Meillä tapellaan myös pissalla käymisestä (etenki iltaisin), mut oon sit tehny sen et laitan vaipan.. tai jos sen latitaminen ei onnistu ni oon raakasti sanonu ettei kesken ulkoilun tai automatkan pydähdytä pissalle. Pariketaa kasteli ulkona housut ni jo alkoi pissaamaan ennen uloslähtöä. Vaipan laittaminen yöksi taas on niin noloa et viimestään siinävaiheessa mennee pissalle. Vahdin myös et kans käy, ku ei voi luottaa siihen et vaik kuin lupais ja vannottas käyneensä et ois varmasti käyny.

Toteuta UHKAUKSESI eläkä anna itkulle periksi!!!

 

[no haloo]

ei

 

["Riikka"]

Meillä samanlaisia ongelmia. Olen yrittänyt vaan olla tiukka, ei kai siinä muukaan auta. Välillä istutaan molemmat ulkoeteisessä jäähyllä, välillä auttaa, kun lapsi saa itse valita vaikka kengät tai hatun.

Joskus sorrun uhkailemaan, mutta silloin pitää tosiaan olla varma, että uhkauksen pystyy toteuttamaan. Sanon esimerkiksi, että jos et nyt rauhoitu ja ole nätisti, ollaan vain omalla pihalla, ei mennä puistoon. Potallakäymiseen auttaa sama tekniikka. Jollei siellä käydä, ei voida mennä kotipihalta pois kun muuten on liian pitkä matka vessaan.

Joskus lahjon sen verran, että annan luvan ottaa jonkun sisälelun ulos. Monta kertaa kun kiukuttelun on syynä se, että joku kiva leikki on kesken.