2,5 vuotiaan "taantuma"

[Tirppa]

Tälläista kyselen..
Minulla on siis tyttö 2,5 vuotta, reipas ja iloinen tyttö, puhuu paljon, käy potalla ja on jättänyt tutit ja tuttipullot jo kauan aikaa sitten. Nyt tuntuu että tytöllä on menossa semmoinen "taantumavaihe", kehitys ei ole siis mennyt taaaksepäin tai mitään, vaan tuntuu että tyttö välillä tekeytyy vauvamaiseksi. Esimerkkejä: tutti on ollut pois jo vuoden, ja nyt on alkanut syömään vauva-aikaista puruleluaan, ja kutsuu sitä tutiksi, ja se pitää olla siis yölläkin suussa, koko lelu.. tahtoo myös sanottavan itseään isoksi vauvaksi, eikä esim pikkutytökis. Tahtoo myös syötettävän itseään välillä, sanoo että syön päiväkodissä itte, äiti syöttää..
Jotenkin minua asia huvittaa, tytöllä myös kova minäitse vaihe menossa, joten käyttäytyminen on jotenkin ristiriitaista. VAi yrittääkö hän pitää "napanuoran" äitiin, kun osaa jo paljon asioita itse, ja on itsekin hämillään siitä että on jo kasvanut vauvasta ulos..
En tiedä mikä nyt oli tämän kirjoitelman tarkoitus, mutta ehkä etsin jotain jolla ollut samanlaista? olisi mukava kuulla

 

[taustalla]

Onkohan teillä mahdollisesti myös vauva talossa tai onko jollain läheisellä tuttavalla vauva?

Meidän samanikäisellä likalla on kamala vauvailu-vaihe menossa ja syynä on pikkusisko, jota pitää matkia. Ilmenee just samoin kuin teillä tämä vauvailu, eli sanoo, että pikkusisko on isotyttö ja hän on pikkuvauva. Leikkii vauvaleluilla, jotka ei ole enää aikoihin kiinnostanut. Yrittää syödä siskon tuttia ja pulloa. Makaa lattialla kuten pikkusiskokin, huitoo käsillään kuten vauva, ääntelee kuten vauva jne jne...

Ihan normaali reaktio tämä vauvailu kuulemma ainakin tällaisissa tapauksissa kun on vauva tullut taloon. Kuuluu normaaliin kehitykseen samoin kuin mustasukkaisuus yms. Sillä tavalla lapsi käsittelee asioita.