Meillä on myös tämmöinen heräilevä ja itkeskelevä lapsi, 1,2v.
Nousi usein seisomaan ja istumaan keskellä yötä, välissä itki hetken, halusi tutin, tartti laittaa takas makuulle, "miten istuen voi nukkua, tai seisten??". Ei siis osannut mennä takas maate. JOskus juttelee/päristelee tai jotain "leikkii" sängyssä tunninkin.
Siirrettin pinnasängystä kokeilumielessä lastensänkyyn. Seisomaan nousu loppui, istuminenkin väheni. Toinen asia minkä tein, vieroitin unitutista. Puolivuotiaana on muuten tutti jäänyt pois, unitutti on ollut. Ajattelin, että silloin ei ehkä tulisi tutin ikävä.
MInun mielestä yöt ovat olleet nyt parempia. Tosin näistä muutoksista ei kovin kauaa ole aikaa, siis ensin sänky, vähän sen jälkeen tutti. Ja heti kohta tutin perään sattui sairastumaan flunssaa, joten nenä tukossa toki yöt olivat huonompia. Itkeskelee välissä vieläkin, mut usein rauhoittuu ihan itse, joskus tarttee viedä unilelu kainaloon tai asento makuulle. Asentoa kyllä paljon vähemän.
Omaan huoneeseen siirtoakin olen välissä miettinyt, oikeestaan silloin mietittiin, että siirretäänkö omaan huoneeseen vai lastensänkyyn. Sänkyä sitten päädyttiin kokeileen.
Katkonaiset yöt tuntuu välissä rankalta, varsinkin, kun odotan toista, ja tää alkuraskaus väsyttää. Mut eiköhän tää... samoja ongelmia näyttää olevan muillakin, helpottavaa kuulla, kun lähinnä olen kuullut näistä koko yön 12 tuntia nukkuvista... Ei meillä kyllä muutenkaan niin pitkä yö ole, ja päikkäritkin noin tunnin verran, joskus puolitoista.
Ai joo, se vielä, vaikka on joskus lastensängyssäkin herännyt valvoskeleen "leikkiin", niin on silti pysynyt sängyssä, ei ole pois lähtenyt keskellä yötä.