1v 8kk päikkärit

[Mää]

Ongelmani on seuraavanlainen: Nukutan pojan päiväunilleen makuuhuoneessa viereeni. Yöunet nukkuu omassa sängyssään omassa huoneessaan. Viimeiset kolme viikkoa päikkäreille ei ole nukahdettu millään. Nukuttaminen kestää keskimäärin tunnin, välillä menee lähes kaksi tuntia. Olen yrittänyt aikaistaa päikkäreille menoa, myöhästää, kaikkea. Vaikka poika vaikuttaisi kuinka väsyneeltä, hän piristyy, kun mennään sänkyyn ja alkaa riehua ympäriinsä. Olen itse ollut vain hiljaksiin ja nukkuvinaan. Mutta kun olen nukkuvinani, hän alkaakin potkia tai lyödä minua kasvoihin. Eihän sellaista voi olla kieltämättä, ja taas ollaan lähtöpisteessä. Poika on iloinen, kun sai taas huomiota. Muuten hän saa kyllä huomiota paljon päivänmittaan, eli siitäkään ei voi olla kyse. Eikä siitä, ettei touhuttaisi ulkona ja sisällä aamulla tarpeeksi.

Tänään päätin välttää päähänpotkimisen ja yritin nukuttaa pojan päikkäreille omaan sänkyynsä. Oli tosi väsynyt koko aamun, joten ajattelin sen olevan "helppoa". Ekan tunnin istuin tuolilla vieressä ja torkuin. Poika touhuili sängyssään kaikenlaista ja höpötteli. Sitten sanoin, että menen tiskaamaan. Ajattelin, että nukahtaisi sitten yksinään. Ensin itki, mutta hiljeni aika pian. Seuraavan tunnin aikana kävin muutaman kerran katsomassa, kun huusi äitiä tai itki. Joka kerta huusi vain enemmän, kun lähdin. Välillä höpötteli ittekseen, mutta ei nukkunut. Kun oli tunnin ollut yksikseen, menin taas katsomaan, istuin hetken vieressä, ja poika alkoi taas seisoskella sängyssään. Koko ajan hieroi silmiään. Lopulta annoin periksi, vein makkariin ja nukutin viereeni. Sekin kesti vielä 20 minuuttia ja osan ajasta pidin väkisin kainalossani, jottei villiintyisi taas kokonaan.

En haluaisi mitään kovia konsteja käyttää, mutta onko se ainoa vaihtoehto. Eikä me mitenkään voida vielä jättää päikkäreitä pois. Mutta kun tää on jo kestänyt kohta kuukauden. Ja kun nukahdetaan päikkäreille liian myöhään, herätäänkin myöhään ja sit on iltanukutus lähes yhtä vaikeeta. Tai ainakin aikaavievää.

 

[Mamma-32]

Hei !!

vinkkejä ei ole sulle antaa mutta onkohan tämä jotain ikään liittyvää...meillä nyt 1v9k vanha tyttö ja päiväunille nukahtaminen ollut erittäin takkuista jo 2 kk. Nukahtaminen kestää 1-2 tuntia tai sitten ei nukuta ollenkaan. Luovutan siis kun kello on jo tosi paljon ja otan pois sängystä. Sitten onkin rättiväsynyt viidestä eteenpäin...joskus on mennyt itse alkuillasta sänkyyn ja nukahtanut tai sit jos on lähtenyt autolla johonkin niin torkahtaa sinne. Minä en nukuta häntä, olen siis aina vienyt sänkyyn ja on sinne ainakin jossain vaiheessa nukahtanut itsekseen. Tunti kun on täynnä, niin käyn sanomassa että nyt nukutaan ja sit odotan taas puoli tuntia, ja menen taas sanomaan. JOs kahdessa tunnissa ei ole nukahtanut, nii otan pois kokonaan...siitä ei ole kysymys etteikö ole väsynyt, koska haukottelee, hieroo silmiään. Olen koittanut aikaistaa, myöhäistää päiväunille menoa mutta lopputulos on sama. Meillä tyttö menee mielellään sänkyyn, kun sanon että nyt lähdetään päiväunille, menee jo itse sängyn viereen seisomaan.
Sitten kun yöunile nukahtaminen kestää myöskin vähintään yhtä kauan ja sitten meillä heräillään yöllä ja valvotaan 3-5 h, ennenkuin osaa nukahtaa uudestaan. Sellaisessa unikierteessä ollaan ja viimeiset kaksi kuukauttta ovat olleet rankempia kuin ekat vauvat kuukaudet. Niin väsy vaan painaa.
Vähän lohduttaa ajatus että on muillakin vaikeuksia, minä jo luulin että olen ainut.
Niin ja korvat on tsekattu syyskuun lopulla kun oli neuvolalääkäri ja ne olivat puhtaat. Hampaita on kyllä pukannut mutta kun hän ei kuitenkaan itkeskele/itke, ei vaan nuku millään...särkylääkettäkin on joskus koitettu.
Oisko jollain myöskin antaa minulle vinkkejä? sais tämän kierteen loppumaan. Tiukkaa rytmitystä olen koittanut mutta se kaatuu joka kerta siihen yövalvomiseen. Jos viimein ja viimein on nukahdettu klo. 06.00 aamullla valvottuaan ensin 3-5 tuntia, niin en millään viitsisi herättää 08.00, onko se tervettäkään enään?
mitä mieltä olette? jos siirtäisi tavalliseen sänkyyn ( nukkuu siis nyt pinnasängyssä )voisiko siitä olla apuja? sitten hänellä on ns. unituttu käytössä ollut, ei ole syönyt koskaa muulloin päivisin , oppikin vasta 8 kk vanhana syömään sitä. Jos siitä luopuisi, voisiko siitä olla apuja? hän kyllä ensimmäisenä sitä kaipaa kun mennään sänkyyn..
kirjoitelkaahan !

 

[Aioli]

Meillä tyttö 1 v 7 kk on ollut aina melko hyvä nukkuja. Nukkuu omassa sängyssä omassa huoneessa, jonne on jo jonkin aikaa nukahtanut ilman nukutuksia. Jätän sänkyyn, silitän ja sanon hyvät yöt ja sinne jää. Muutaman kerran olen saattanut joutua piipahtamaan rauhoittamassa jos on huudellut perään. Noin kuukausi sitten päiväunille nukahtaminen vaikeutui ja yöt muuttuivat katkonaisiksi. Päiväunille nukahtaminen voi viedä helposti tunnin. Sängyssä peuhataan, kaikki irtokama heitellään lattialle, äitiä huudellaan ja välillä itkettää. Lopulta on aina kuitenkin nukahtanut. Vaikeimpina päivinä olen nyt käynyt taputtelemassa pepulle (tai oikeastaan kevyesti hytkyttämässä). Se on auttanut rauhoittumaan.

Öisin tyttö herää huutamaan äitiä 1–5 kertaa. Vähintään kerran aamuyöstä saan vaeltaa lastenhuoneeseen rauhoittelemaan. Välillä juksaa, että on kakka, välillä itkee kovasti (pahoja unia?), useimmiten haluaa kai vain tarkistaa että äiti pyydettäessä tulee. Yhtenä aamuyönä klo 5:20 lauloi täysillä sängyssä muskarista tuttua laulua. Hilpeää... Nukahtaa kyllä yleensä melko helposti takaisin. Paitsi jos herää aamupuolella, silloin haluaa nousta samantien ylös touhuamaan. Aiemmin nukkui kevyesti kasiin, nyt seiskaan tai jopa puoliseiskaan.

Hampaita on tullut meilläkin (jo 16), korvat tarkastettu. Meillä on kova uudelleenlähentymisvaihe (kaipaa äitiä jatkuvasti, vaikka samalla harjoittelee omaa erillisyyttään). Tämän työstämiseksi olen yölliset kaipauksetkin laskenut. Samalla uskon, että unimaailma on kehittynyt ja muutenkin kognitiivinen kehitys nyt niin vilkasta, että uni kärsii. Erityisen vaikeaa on rauhoittumisvaihe. Osin varmaan oma tahtokin liittyy tähän. Haluaisi itse päättää nukkumisistaan.

Tällasia mietteitä näin nopeasti kesken päivän näpyteltyinä. Aika samanlaista siis kai kaikilla. Uskon, että kuuluu ikään ja menee (joskus) ohi. Sen voimalla

 

[Mää]

Samalla uskon, että unimaailma on kehittynyt ja muutenkin kognitiivinen kehitys nyt niin vilkasta, että uni kärsii. Erityisen vaikeaa on rauhoittumisvaihe. Osin varmaan oma tahtokin liittyy tähän. Haluaisi itse päättää nukkumisistaan.

Olen pohdinnoissani päätynyt tähän samaan kuin Aioli. Silti kovasti jo toivon, että tämäkin vaihe menisi pian ohi. Tulin myös siihen tulokseen, että nyt ei ehkä ole oikea hetki muuttaa nukuttamistyyliä. Jos poika ei meinaa rauhottua viereeni, niin tuskin sitä tekee silloin ilman rauhoittajaa. Vaikka kuvittelin kyllä aluksi, että hän ei yksinään olisikaan niin levoton.

Tänään palasin vanhaan nukutustyyliin eli nukutin päikkäreille viereeni. Tunnin kesti. Annoin taas vähän aikaan touhuilla sängyssä ja odotin, että alkaisi rauhottua. Kun niin ei käynyt, otin tiukasti viereeni, jotta rauhoittuu puoliväkisin. Ensin protestoi hetken, mutta sit rauhottui ja nukahti.

Täytyy olla onnellinen siitä, että meillä yöt on edelleen rauhallisia. Ja kohtalotoverien löytyminen helpottaa aina oloa.

 

[Aioli]

Varmasti ihan hyvä idea vakauttaa tilanne, kun on kaikkein rauhattominta.

Vielä tuli yksi juttu mieleen; Ainakin meillä lapsen mielikuvitus on kehittynyt hurjasti viime viikkoina. Osaa tarjota leikkikahvia/-ruokaa ja leikkiä muita mielikuvitusleikkejä. Tämän uuden maailman avautumisen olen myös ajatellut vaikuttavan uniin.

Mutta tosiaan tsemppiä vaan teille muillekin mitenkuten nukkujien äideille

 

[mamma-32]

Hei !!

kerrotteko rytmeistänne vielä, mihin aikaan mennään sänkyyn, kuinka kauan kestää nukahtaminen, kuinka kauan nukkuu, milloin syödään jne. Millaisia ovat noi hereillä olevat ajat, yöunien jälkeen, kuinka monta tuntia on mennyt kun laitatte päivunille ja sit vielä tosiaan kuinka kauan kestää ennenkuin on unessa....? ja kuinka kauan nukkuu? ja kuinka monta tuntia menee päiväunista yöuniin?
Määlle: erityisesti kiinnostaa kun teillä kestää se nukahtaminen päivunille tunnin, niin monta tuntia on aikaa kun on herännyt yöunilta ja laitat sänkyyn? ja siit vielä kuitenkin se tunti, ennenkuin on unessa?
kiiiitos!

 

[Aioli]

Meillä herätys seitsemän maissa, päiväunet alkaen klo 12–14 päivän ohjelmasta riippuen ja kestäen 2 h (+/- tunti). Yöunille 20-21, yleensä 20:30. Yöllä heräilyä < 5 krt, useammin onneksi vain pari kertaa. Hereilläoloaikoja tulee näin sekä ap että ip 5-7 h.

Yöunille nukahdetaan edelleen hyvänä iltana kertalaakista, mutta huonompana teutaroidaan lähemmäs tunti. Päiväuninukahdus vaatii nykyään melkeinpä päivittäin pitkähkön mellastuksen, 30-60 min.

Ruokailut: Puuro tai muroja heti herättyä, lounas puolilta päivin ja päivällinen kuuden maissa. Noiden välissä parit välipalat hedelmää, viiliä ja/tai voileipää.

Meillä rytmit on aina asettuneet mukavasti ja pakottomasti kohdilleen, joten omalla kohdalla koen näiden pienten tämän hetken hankaluuksien liittyvän vain ikä- ja kehitysvaiheeseen. Eli en usko, että juuri pystyisin tällä hetkellä säätelemään asiaa.

 

[Aioli]

Ja siis iltapuuro vielä juuri ennen nukkumaanmenoa.

 

[Rytmikäs]

En halua kritisoida, koska tiedän kyllä, että on erilaisia lapsia ja rytmejä. Meillä (1,7 v) kuitenkin päiväunille meno sujuu pääsääntöisesti täysin ongelmitta seuravalla tavalla: aina samaan aikaan (klo 12, vain joskus harvoin hieman myöhemmin), aina samalla tavalla (luetaan, rauhoitutaan, lapsi sänkyyn, verhoa alas ja aikuinen poistuu paikalta). Päiväkodissa sama juttu, ehkä taputtavat vähän aikaa pepulle.

Myös iltanukkumisessa sama juoni ja aina samaan aikaan. Joskus harvoin tulee erilaisia kausia, jolloin lapsi huutelee perään/keksii temppuja. Emme juuri reagoi niihin, huutoon vastataan menemällä luokse ja sanomalla että nukutaan. Ja taas poistutaan. Meidän lasta on aivan mahdoton nukuttaa vieressä tms. Silloin vain virkistyy. Joskus, kun on heittäytynyt ihan mahdottomaksi, olen painanut päättäväisesti lapsen patjaa vasten (en väkivalloin tietenkään) ja taputtanut samalla pepulle. Tässä on saattanut kestää joskus jopa 20 minuuttia, mutta aina olen päättänyt, että minä voitan taiston - ja lopulta lapsi on nukahtanut.

Meillä lapsi on päiväkodissa ja muutenkin aika kova nukkumaan, joten ehkä tästä ei ollut mitään hyötyä. Mielenkiintoista on se, että yöheräämiset ovat selvästi lisääntyneet meilläkin - välillä yhtäkkistä kovaa huutoa, silmät ovat kiinni, mutta huutoa alkaa aina uudelleen jollei vieressä ole; välillä pienempiä ininöitä. Kai tämä sitten kuuluu ikään, joskus myös sanoo jotain unissaan (kerran kuulin kun sanoi: "tutti" "ei tutti").

 

[Aioli]

Omalla kohdalla olen aika varma, ettei yhtäkkiä alkaneet nukahtamispuljaukset johdu parin tunnin heitoista nukkumisajoissa tmv. Meillä ei nimittäin koskaan ole eletty kelloa seuraten ja mitään hässäkkää ei aiemmin ole ollut. Miten muilla?

 

[Mää]

Kyllä aina samanlainen rytmi varmaan auttaa asiaa, mutta on joskus hankala järjestää.

Meidän päiväohjelma on seuraavanlainen:

7.00 - 8.00 herätys, aamupuuro tai jukurtti ja leipää
aamutoimien jälkeen pihalle tai kerhoon
11.00 - 11.30 lounas
12.00 - 13.00 päikkäreille, kerhopäivinä klo 13.00
15.00 välipala, banaani tms.
16.30 päivällinen
aika usein ulkoillaan vielä klo 19:ään asti
19.30 iltapuuro
20.00 - 20.30 yöunille.

Päikkäreille nukahtaminen sujuu helpoiten, jos homma aloitetaan klo 12.00. Mutta takeita ei ole silti nopeasta nukahtamisesta. Eilen ja tänään homma on kyllä mennyt kuin ennen vanhaan, eli on nukahdettu alle puolen tunnin. Tosin molempina aamuina on herätty jo ennen 7:ää. Ja unet on kestäneetkin taas 2h 30 min.

Illalla nukahtaminen kestää 30 min - 1 h. Yleensä kuitenkin vain se 30 min. Niin, siis 5 - 6 tuntia ollaan hereillä ennen päikkäreitä, joskus jopa 7 ja kuutisen tuntia ennen yöunia.

Jaaha, herättiin...

 

[Mää]

Kerronpa miten kävi viikonloppuna nukkumisten kanssa. Olin jo iloinen noiden kolmen päivän onnistumisista.

Lauantaina oltiin kaupungilla puoleenpäivään. Poika oli herännyt aamulla vasta 8:lta. Kotona unille käytiin klo 13.05. Mentiin kolmisin, isä mukanamme, koska sillätavoin viimeksi nukahtaminen onnistui nopeasti. Tällä kertaa hommasta ei tullut mitään. Klo 14.30 luovutettiin, jotta edes illalla nukahtaminen onnistuisi nopsaan.

Loppuilta meni melko hyvin, mutta syöminen ei onnistunut kuin sylissäni pitkän huudon jälkeen. Syötin siis päivällisen ja iltapuuron. Yöunilleen nukahti klo 20.15 melkein heti, kun sänkyyn pääsi.

Sunnuntai aamuna heräsi klo 8.40. Aamupalaksi ei kelvannut edes jukurtti kokonaan. Pihalle mentiin, mutta poika halusi olla vaan sylissä koko ajan. Tultiin sitten sisälle. Lounaan sentään söi itse ja aika paljonkin. Sitten olikin aika pirteässä kunnossa. Kuitenkin eilisestä viisastuneina isä meni nukuttamaan poikaa jo 12:lta, vaikka siis herättiinkin niin myöhään. Luulin jo kuunnellessani ääniä makkarista, ettei siitä tule tänäänkään mitään, mutta 13.15 poika nukahti. Huhhuh! Onneksi huomenna on taas maanantai ja tavanomaiset kuviot tiedossa. Yritän viimeiseen asti välttää päikkärittömiä päiviä. Sehän sotkee kuviot kokonaan.

Tsemppiä edelleen muillekin nukkumattomille ja heidän vanhemmilleen.