1990 luvulla syntyneiden olisi jo aika..

.. tehdä velvollisuutensa ja tehdä lapsia tähän maahan. Toki 80- luvulla syntyneet saavat osallistua kukin mahdollisuuksien mukaan. Näin jo keski-ikäisenä mammana olen ollut jo pitkään huolissani kun nuorempi polvi panttaa kupeiden hedelmiään. Jokaisella ikäluokalle lankeaa tämä sama tehtävä, kukaan ei ole muita parempi sanomaan että minun ei tarvitse ryhtyä lapsen tekoon Sanoisin kyllä että ne ovat talkoot isänmaan hyväksi. Aina kun ajattelee mitä kukin voisi tehdä tämän maan hyvinvoinnin eteen, niin voi antaa uudelle elämälle mahdollisuus. Sillä lapsissa on tulevaisuus ja toivo.

Toki vanhemmuus on niin rankkaa toisinaan ettei siihen tulisikaan ryhtyä pelkästään velvollisuuden tunnosta. Täytyy oikeasti haluta perhe, mutta aina se ei ole niin että etukäteen olisi mitään vauvakuumetta. Omalla kohdalla se meni niin että joku biologia ja vietti johdatti raskauteen, mutta raskauden edetessä ajatukset muuttuivat, mutta eniten muuttui vasta lapsen synnyttyä. Kyllä se rakkaus sieltä heti tulee ja vasta sitten huomaa kuinka itsekäs on ennen ollut. Lapsi kääntää ajatukset itsestään pois ja sen jälkeen ymmärtää maailman menon aivan toisin. Tämän jälkeen saatiin vielä kaksi lasta. Ja painotan vielä että lapsia saadaan, ei tehdä.

 

Suurella osalla nuorista aikuisista ei ole enää parisuhteita. Tämä tarkoittaa sitä, että miehet jäävät vastentahtoisesti lapsettomiksi ja naisille mahdollinen lasten saanti yksinään tarkoittaa todella suuria uhrauksia.