16-19 v. tekee yllättäen itsemurhan...

[v i e r a s]

mitä teille tulee ensimmäisenä mieleen?
Siis miksi??...
Kun on noita ketjuja valmistujaisista niin tuli mieleen omat opiskeluajat ja kun saman koulun oppilaita yllättäen teki itsemurhan... niin... Vaivaa edelleen mieltä.

 

[vieraaas]

Mielenterveydessä häikkää, dramaattisia tapahtumia, koulukiusaaminen, yksinäisyys, tyytymättömyys omaan kroppaan, pelko.

 

[Aamuäree]

Yllättäin se aina tulee.

Mutta.... stressi, opiskelupaineet, hormonityrskyt ja myrskyt?

 

[Kvart över]

Mun ystäväni teki itsemurhan kun olimme molemmat 19v. Hänellä oli mt-ongelmia, mutta vaikka kaikki merkit olivat olleet nähtävissä, tuli uutinen silti kaikille shokkina. Vieläkin mietin, miten kamalan lopullinen ja hirveä tuo ratkaisu oli. Ja optimistisesti uskon, että hänellä olisi ajat helpottaneet vielä. Surullista, että niin moni nuori päättää noin.

 

["vieras"]

- Teinihormonit: parempaa sanaa en tälle keksi
- Pelko tulevaisuudesta: maailmassa ei ole paikkaa itselle ja jos vielä ei tiedä mitä oikein "tekisi isona", niin se ahdistaa
- Masennusta: siihenkin niillä hormoneilla on usein osansa, samoin pelolla
- Näistä syntyy ketju, tai oikeastaan ympyrä, ja asiat kiertävät samaa kehää, josta ei näe kuin yhden ulospääsyn.

 

[turha elämä]

Teinien maailma on mustavalkoisempi ja olisin itsekin halunnut kuolla 17-vuotiaana. Sen jälkeen teiniangsti helpotti ja koin paljon suuria iloja, mutta silti osa minusta on sitä mieltä, että olisi kannattanut lähteä jo silloin. Nykyään on sen verran vastuuta, ettei niin itsekästä ratkaisua voi toteuttaa.

 

[narikka83]

pikkuveljen kaveri tappo ittensä ylioppilas keväänä, vähän enne lakituksia. olihan se shokki. veljen paras kaveri. kävivät meilläki viellä edellis päivänä... en osannu aavistaa..

 

["vieras"]

Niin paha olo, ettei kykene enää katsomaan tulevaisuuteen, on vain tämä hetki joka on niin kamala, ettei sitä vaan kestä.

 

[Saraldo]

Se, ettei tuonikäisillä ole vielä riittävästi tarvittavia työkaluja prosessoida elämän suuria asioita. Pitäisi päättää, mitä peruskoulun jälkeen, "mikä musta tulee isona". Ensimmäiset seurustelut, sydänsurut, "löydänkö mä koskaan ketään". Tyytymättömyys omaan itseen, lähinnä kehoon, "kelpaanko mä kellekään tämännäköisenä". Paineet menestyä elämässä, kun olettaa että vanhemmat odottavat enemmän kuin mihin nuori pystyy. Näiden lisäksi koulukiusaaminen ja siitä johtuva eristäminen on varmasti yksi yleisimmistä syistä. Kuten joku edelläkin mainitsi, teinihormonit. Ei osata ajatella selkeästi, pienet asiat saavat ihan järjettömät mittasuhteet. Ajatusmaailman ehdottomuus, on vain mustavalkoista eikä harmaan sävyjä lainkaan. Vanhempien välinpitämättömys, ajatellaan että tuonikäinen selviää jo itsekseen, ei se mitään halausta kaipaa.

 

[tabu]

joillakin homous ja siihen liittyvät ongelmat ja pelot tulevaisuudesta. Tästä ei paljoa puhuta mutta on fakta.