13 vuotta!!

[vaimo]

Meillä on 13 vuotta ikäeroa mieheni kanssa. Olen nuorempi. Aiemmin se ole haitannut, mutta nyt!!

Mieheni nukkuu illat. Ei juurikaan halua tavata ihmisiä. Oleilee lähinnä perheen kanssa. Viettää sellaista "vanhojen ihmisten rauhallista elämää".

En itsekään halua kauheasti riekkua, mutta vähän enemmän elämää ympärilleni kaipaisin.

Vaikea on itsensä tähän motivoida, kun ei voi toista muuttamaankaan ruveta. Ei mies mikään typerys ole. Hyvässä asemassa työelämässä ja oikein kelpo isä. Mennään ehkä niin eri kohdissa elämässä...

Ois kiva kuulla kokemuksia

 

[jendde]

Mulla on miehen kanssa 9 vuotta ikäeroa. Ja minä siis myös se nuorempi osapuoli. Meijän kohdalla tuo ikäero ei ole (ainakaan vielä) mitenkään häirinnyt. Noh, ehkä joissain tilanteissa sen huomaa, mutta ne on jotain niin arkisia juttuja ettei se suhteeseen vaikuta.

Jos et ole onnellinen tämän hetkisestä elämästä miehen kanssa, niin kannattaa tosiaankin miettiä vähän että mitä siitä tulee. Kannattaa miettiä silti vaikkei se mies mikään typerys olisikaan. Ehkä ihan ensiksi kannattaisi noista tuntemuksista jutella miehesi kanssa.

 

[Hmm]

Tuollaista se on.

Omien isovanhempieni ikäero oli 14v.
Vaarini on jo kuollut ja isoäitini hänet sitten hoiti kotona kuolemaansa saakka.

Oli ite vielä virkku muori kun vaari alkoi vanhentua ja oli menohaluja.
Vaarin kuoltua oli itsekin vanha ja väsynyt ja se vanhuuden aika jolloin on säpinää ja monoja jäi elämättä, mutta kyllä hän vaaria rakasti ja oli kasvanut tuohon ikäero ongelmaan kun nuoresta asti olivat yhdessä.

Jos rakastat miestäsi niin elätte yhdessä.
Sinun vain pitää ottaa se tosiasia huomioon, että olet sitten vanhana vanhuksen hoitaja ja sellaiset asiat joita samanikäiset kumppanit tekevät yhdessä jää kokematta.
esim yhteinen eläkeikä virkkuina eläkeläisinä.

 

[vaimo]

Olen jutellut mieheni kanssa. Hän kyllä tietää tilanteen. Mutta ei se juttelulla parane... Jos en häntä rakastaisi, niin lähtisin. Nyt tarvitaan sitä tahtomista kai!!

Eniten ärsyttää se, että olin niin varma ettei minulle näin käy. Kaikille epäilijöille olen aina vaan korostanut ikäeron hyviä puolia, joita niitäkin on.

 

[-]

Minä kyllä uskon, että tuo käyttäytyminen voisi olla enemmänkin persoonasta kiinni? Vai onko mies ollut kova menemään aiemmin? Itsellä ex-miehen kanssa 9v ikäero ja mies iäkkäämpänä oli koko ajan huomattavasti innokkaampi tekemään ja menemään. Ja näin on vieläkin, vaikka ikää yli 50v. Meillä ei ainakaan vielä ehtinyt ikäero vaikuttaa juurikaan.

 

[vaimo]

Varmaan persoonallisuuskin vaikuttaa. Ei hän mikään mahdoton menijä ole meidän yhteisenä aikana ollut. Nuoruudessa kylläkin....

Mies on vähän yli 50, minä himpun alle 40.