12.v tyttö niin mustasukkainen isästään ,että tämä liitto mahdoton.

[mie mie]

Eli seurustelua takana vuosi.Miehellä 12-v tyttö ja minulla 12-ja 16-v tytöt.
Tyttö asuu äidillään ja tapaa isäänsä säännöllisesti viikonloppuisin ja viikolla.
Omani asuvat minulla ja jiok.toinn vl.isällään tai keskenään kotona.
Meillä mnee muuten hyvin ,mutta miehen tyttö kauhean mustasukkainen ja kiinni isässään.
Jos käväsen tytön olllessa isällään heillä ei sano heitä,mulkoilee kiukkuissti tai mököttää ja paiskii ovia.
Jos olemme hetken kahden ja juttelemme tulee tyttö istumaan kiinni isäänsä ja laittaa pään olapäälle.Nukkuu isänsä vieressä ilman paitaa ,vaikka on jo kehittynyt ja on kuukautiset .Ei puhettakaan että saisin silloin nukkua esim.isän vieressä.
Emme saa käydä lenkillä ,kaupassa tmv.
Sanoo suoraan että ei koskaan ala minusta pitämään ym.
Tämä kaikki tuntuu todella pahalta minusta ja tunnn olevani inhottu ja ulkopuolinen.
Tänään jotenkin pimahdin taas tytön mustasuk.kohtauksesta ja sanoin että lähden nyt kotiin ,hei hei ja hyppäsin autooni mitään selittämättä....Juu...tiedän että epäaikuismaista ,mutta nyt jotenkin mittani täyttyi.
Mitään yhteyttä mme ole pitänet viestiein tai puheluin tuon jälken ja epäilen ettei mies otakkaan yhteyttä enää minuun.
Olinko kohtuuton?

 

[Heikura78]

Olit vähän. Kyseessä on kuitenkin lapsi joka tapaa isäänsä todella vähän jos tapaamiset on joka toinen vkl.
Anna lasten olla isänsä kanssa rauhassa,heille se aika on tärkeää.
Ehkä aika auttaa tässäkin

Luinkin hätäsesti eli tapaa viikollakin. Silti se ei muuta mielipidettäni,tapaamiset on heidän aikaa ja mielestäni lasta tulisi kuunnella. Ei toi vaihe ikuisesti kestä

 

[vvvv]

tiedän tunteesi. mun ex'llä oli myös 12v tyttö ja se kiehnäs siis joka vitun minuutti isässään kii. aina kun ouhuin exälle jotain niin tyttö keskeytti ja isä ei välittänyt mitään miten tyttö mulle puhui,esim turpa kii tai haistatteli:O. ajattelin ensinettä murrosiästä johtuu mutta sellainen se oli kuulemma ollut pienestä asti ja varmaan ois pahentunut vaan. onneksi jätin sen.

 

["xxx"]

Et ollut kohtuuton, ei huonoa käytöstä tarvitse sietää. Miesystäväsi velvollisuus on opastaa omaa tytärtään siitä miten tulisi käyttäytyä, jos hän ei sitä tee niin koko tilanne on melko mahdoton.

 

[?]

Katsoppas asiaa lapsen kannalta? Kaikki lapset oireilee erosta, mutta toiset vaan enemmän. Voiko siis lapsia syyttää siitä?

 

[noooo]

Minä ja siskoni oltiin juuri tuollaisia kun isällä tuli uusi nainen kuvioihin, minä olin silloin 12 ja siskoni 6. Me ei pidetty naisesta, mutta siinä oli se ero että isämme ei tehnyt mitään vaikka nainen lateli sääntöjä ym. me olisimme tahtoneet nukkua isämme kanssa (ei siis kylläkään ilman paitaa) mutta nainen teki selväksi että ei käy. Ja siitähän se inho lisääntyi, koska meistä tuntui että nainen tunki meidän ja isän väliin. Ei sinun todellakaan kaikkeen tarvitse suostua, mutta koita ymmärtää tyttöä, hänelle on varmasti rankkaa että ylipäätään vanhemmat ovat eronneet ja isällä on toinen nainen. Varmasti helppoa se ei ole, mutta koita näyttää tytölle että sinä olet ihan mukava etkä ole hänelle uhka.

 

[app]

Katsoppas asiaa lapsen kannalta? Kaikki lapset oireilee erosta, mutta toiset vaan enemmän. Voiko siis lapsia syyttää siitä?

miehen erosta on jo 7.vuotta.

 

[ssss]

No mä en kyllä jäisi myöskään tuollaiseen...

 

["xxx"]

Minä ja siskoni oltiin juuri tuollaisia kun isällä tuli uusi nainen kuvioihin, minä olin silloin 12 ja siskoni 6. Me ei pidetty naisesta, mutta siinä oli se ero että isämme ei tehnyt mitään vaikka nainen lateli sääntöjä ym. me olisimme tahtoneet nukkua isämme kanssa (ei siis kylläkään ilman paitaa) mutta nainen teki selväksi että ei käy. Ja siitähän se inho lisääntyi, koska meistä tuntui että nainen tunki meidän ja isän väliin. Ei sinun todellakaan kaikkeen tarvitse suostua, mutta koita ymmärtää tyttöä, hänelle on varmasti rankkaa että ylipäätään vanhemmat ovat eronneet ja isällä on toinen nainen. Varmasti helppoa se ei ole, mutta koita näyttää tytölle että sinä olet ihan mukava etkä ole hänelle uhka.

Niinpä, sen isän pitäisi tehdä säännöt selviksi eikä uuden naisystävän. Muuten siinä käy ihan varmasti noin että lapsesta tuntuu että perheeseen tulee yhtäkkiä joku vieras joka alkaa pomottamaan...

 

["vieras"]

Entas jos olisi sinunkin tytto ja olisi kiinni isassaan, olisiko ok?

 

["hiphei"]

Sisarukset saavat usein turvaa toisistaan avioerossa. Etkö ole iloinen, että miehesi haluaa olla hyvä isä? Sinuna puhuisin miehen kanssa kun tyttö ei ole paikalla. Ja esim. siitä, että tuon ikäisellä kuuluisi olla paita päällä. Voit sanoa, että jos hän olisi ydinperheessä niin perheen äiti sanoisi sen, mutta nyt sinä olet ainoa nainen ja jonkun pitää avata tyttölapsen elämää. Eli mies ei tajua, että kun lapsi tuosta kasvaa niin asia saattaa aiheuttaa lapsessa häpeän tunteita yms. vaikka mies hänet varmasti vauvanaan näkeekin.

Mutta tuohon käytökseen. Olisiko mahdollista, että asutte erillaan sen aikaa, että laset kasvavat ja elätte erillistä elämää. Miehelle täytyy toki pitää puhuttelu siitä, että lapsi tuntee turvattomuutta jos hän saa ohjailla aikuisen elämää. Eli miehen täytyy pystyä sanomaan, että minä tykkään tuosta naisesta, ja minulle olisi tärkeää jos yrittäisit tulla hänen kanssaan toimeen vaikket pitäisi hänestä. Mutta minä en haluaisi miestä, jolle lapsi EI olisi ykkösasia maailmassa.

Ja pyydä anteeksi tytöltä. Voit sanoa, että sinun ei kuuluisi kiukutella hänelle, mutta aikuisistakin tuntuu kohtuuttomalta joskus. Ja että tykkäät hänen isästää ja olet iloinen, että heillä on niin hyvä suhde.

Uusperheiden arki voi olla hanurista, mutta lapsen etu pitäisi aina pistää kaiken edelle.

Jaksuja

 

[Millenia]

Tytön käytös ei mielestäni ole mitenkään erityisen järkyttävää, kaikki on kiinni siitä, miten isä suhtautuu ja mitä hän tekee. Lapsi saa kyllä välillä vähän omia vanhempaansa, mutta jos on kovin törkeä ja ilkeä sinua kohtaan, niin eihän sellaista tule sallia. Eihän ketään saa kohdella sillä tavalla, miksi ihmeessä vanhemman kumppania sitten saisi. Olen kuitenkin vierestä nähnyt kuinka juuri tuollaiset teinit ja esiteinit ovat tulta ja tappuraa vanhemman uuden puolison kanssa ja myöhemmin ne välit siitä suttaantuu, kun on vaan kärsivällinen. Oikein on rakkaita ja läheisiäkin välejä, pidetään yhtenä omista lapsista jne.

 

["Laura"]

Hei haloo!!

Tuo on ihan normaalia käytöstä nuorelta! Jos se ei toimisi noin niin tuntuisi ettei välittäisi ollenkaan.

Mä toivoin 20-vuotiaaks asti että äiti ja iskä palais yhteen, sitä ennen en hyväksynyt ketään esittämään kivaa äiti- tai isäpuolta.

Tekstissäsi oikein huokuu "kilpailutilanne" - sinä haluat myös huomiota.

Tyttö on jo sen verran iso että voisit itse viettää aikaa hänen kanssa enemmän, vaikka mennä shoppailemaan kahden kesken.

 

["vieras"]

Toi on kyllä nyt ton miehen vika. Lapselle täytyy asettaa rajat, missä mennään. Lapsi saa olla vihainen, hänen ei tarvitsisi edes hyväksyä sinua, mutta miehen pitäisi tehdä hänelle selväksi, että ei hyväksy tollaista käytöstä. Koska sinä olet myös hänelle tärkeä ihminen ja sinun läsnäollessasi käyttäydytään kunnolla.

Miten ette "saa" käydä lenkillä, kaupassa? Haluatko käydä siellä vaan ilman tota lasta?
Mun mielestä olisi järkevämpää suhtautua tyttöön niin, että kun hän on miehesi lapsi niin hän kuuluu teidän perheeseenne.
Mikset kysy häneltä itse, että lähdetkö meidän kanssa lenkille? Mennäänkö kauppaan?
Hän varmaan tuntee olonsa jotenkin ulkopuoliseksi tossa systeemissä.

Minkälaiset välit sun tytöilläsi ja tällä miehesi tytöllä on keskenään?
Mä ehdottaisin, että yrittäisit ihan ekaksi ajatella että se on lapsi, ja kohta murrosikään tulossa. Tokaksikin, jos olet ottamassa ton miehen niin siihen kuuluu ihan koko paketti.
Sekä mies että hänen lapsensa.

Pitkää pinnaa siihen vaaditaan, mutta anna vähän siimaa. Yritä katsoa ulkoapäin tota tilannetta, lapsen kannalta. Se pelkää hylkäämistä, sitä että menettäisi isänsäkin.

 

[Keittiönoita]

Minusta biovanhemman tehtävä on kertoa omalle lapselleen, jos lapsen asema biovanhemman elämässä muuttuu. Jokainen lapsi haluaa pitää kiinni isästään ja äidistään. Haluaa olla äidilleen tai isälleen se numero 1. Se on ihan normaalia. Jos lapsi ei enää ole vanhemmalleen numero 1, silloin sen vanhemman pitää kertoa ja selittää syyt tapahtuneeseen lapselleen. Ei jonkun muun vaan juuri sen biovanhemman.

Tunnen miehiä, jotka eivät osaa sanoa ei sen paremmin uusille vaimoilleen kuin teini-ikäisille lapsilleenkaan. Sellaisia nyhveröitä on pakko potkia vähän persuksiin, jotta tekeät valintansa biolastensa ja uuden vaimonsa väliltä.

 

[aaap]

Tottakai lapsemme ovat numero 1.Ja tulevat aina olemaankin,mutta mielstäni on hyvä opettaa lapsille että maailmassa on muitakin kuin he.
Isä ja tytär ovat pääasiassa aina kahdestaan isä-viikonloppuina ,mutta joskus piipahdan käymään.Yöt olen jo päättänyt olla omassa kodissani ,koska mustasukkaisuus niin suurta.
Mies ei saa tehdä mitään normaalia tytön ollessa miehellä.Esim.leikata nurmikkoa,siivota,nikkaroida ym .vaan tytär saa kauheeita mökötyksiä ja raivareita kun isä ei leiki,pelaa ym vain hänen kansaan.
Lisäksi häntä ei koske mitkään siisteys-ym säännöt vaan hän lää silloin kuin prinsessa.Esim.Ruka laittaan lautaselle,hän ei ota itse maitoa jääkaapista ym ,,,vaan haluaa isän passaavan ja raivoaa kun isä on muuttunut kuulemmaeikä huomioi enää häntä.
Nytr isä on väsynyt tähän ja tavallaan neuvotonkin.Minä olen vain yksi ärsyke tytölle lisää.

 

[Yyhoo]

Ihan järkyttävää, että isän pitäisi tehdä joku valinta biolastensa ja vaimonsa välillä. Tai jos pitää, niin tottakai kuuluu valita se lapsi! Kyllä sitä ihmisillä on aikaa seurustella vaikka koko loppuikänsä, mutta 12-vuotiaallakaan ei enää ole montaa vuotta siihen, kun mieluummin nyhjää siellä oman poikaystävän kainalossa eikä enää joka hetki isin sylissä. Jos tuossa kohtaa potkaisee lapsensa sylistä pois, niin turha sitten ihmetellä jos lapsi kokee katkeraa oloa siitä vielä aikuisenakin.

 

["niinpä"]

Ihan järkyttävää, että isän pitäisi tehdä joku valinta biolastensa ja vaimonsa välillä. Tai jos pitää, niin tottakai kuuluu valita se lapsi! Kyllä sitä ihmisillä on aikaa seurustella vaikka koko loppuikänsä, mutta 12-vuotiaallakaan ei enää ole montaa vuotta siihen, kun mieluummin nyhjää siellä oman poikaystävän kainalossa eikä enää joka hetki isin sylissä. Jos tuossa kohtaa potkaisee lapsensa sylistä pois, niin turha sitten ihmetellä jos lapsi kokee katkeraa oloa siitä vielä aikuisenakin.

just näin.

 

["Laura"]

Meillä oli juuri tuollainen tilanne myös. Aikani katselin (oltiin muutettu jo yhteen) ja sit sanoin miehelleni, et jos hän ei pistä tyttöä ruotuun niin minä pistän ja sit ei ole kellään hauskaa. Siitä "säikähtäneenä" mies vihdoin nosti kissan pöydälle ja kahden kesken jutteli tyttärensä kanssa ja selitti että rakkautta on montaa erilaista ja että isän rakkaus mua kohtaan ei ollenkaan vähennä sitä tyttöä kohtaan yms yms. Tilanne rauhoittui heti. Kannattaa jutella ja ppistää rajat, muuten lapsella ehdottomasti uono olla.

 

["akka"]

Tottakai lapsemme ovat numero 1.Ja tulevat aina olemaankin,mutta mielstäni on hyvä opettaa lapsille että maailmassa on muitakin kuin he.
Isä ja tytär ovat pääasiassa aina kahdestaan isä-viikonloppuina ,mutta joskus piipahdan käymään.Yöt olen jo päättänyt olla omassa kodissani ,koska mustasukkaisuus niin suurta.
Mies ei saa tehdä mitään normaalia tytön ollessa miehellä.Esim.leikata nurmikkoa,siivota,nikkaroida ym .vaan tytär saa kauheeita mökötyksiä ja raivareita kun isä ei leiki,pelaa ym vain hänen kansaan.
Lisäksi häntä ei koske mitkään siisteys-ym säännöt vaan hän lää silloin kuin prinsessa.Esim.Ruka laittaan lautaselle,hän ei ota itse maitoa jääkaapista ym ,,,vaan haluaa isän passaavan ja raivoaa kun isä on muuttunut kuulemmaeikä huomioi enää häntä.
Nytr isä on väsynyt tähän ja tavallaan neuvotonkin.Minä olen vain yksi ärsyke tytölle lisää.

Ongelma on siis se että lapsi määräilee isäänsä joka tekee niinkuin lapsi toivoo eikä teidän seurustelu.
Miehen pitää tehdä lapselle selväksi kumpi siinä suhteessa on aikuinen ja määrää ja kumpi lapsi joka tottelee.Se on miehen tehtävä ja jos ei siihen kykene on parasta heivata koko äijä pihalle.
Lapset ei myöskään määräile kenen kanssa hänen vanhempansa seurustelevat,jos ei kumppani miellytä,sille ei voi mitään mutta käyttäytyä pitää.
Kun mä tapasin nykyisen mieheni hänen tyttärensä oli 15,12 ja 9.
Pikkuhiljaa tutustuttiin lasten kanssa,ketään ei pakotettu mihinkään.Alettiin vaan viettää aikaa yhdessä.Ensin isän tapaamisviikonloppuina muutama tunti päivällä,siitä sitten aikaa pidennettiin kunnes alettiin olla yötkin yhdessä huushollissa.
Me oltiin kolme vuotta seurusteltu kun kuopuksensa oli 12.Silloin oli juuri näitä,mä haluun teidän väliin yöksi,silloin kun katsotaan telkkaria tungen väliinne istumaan,haluan että iskä rapsuttaa,kutittelee ja kuuntelee vain minua.
Kaikki muu oli miehen ja mun mielestä ok mutta siitä ei joustettu että olis alkanut meidän välissä yöt nukkumaan.
Mies sanoi että sulla on sänky tuolla missä sä nukut ja piste.Kyllä siinä käytiin tahtojen taistelu mutta sen jälkeen ei ole ollut mitään ongelmia asian suhteen.
Toki kaikkia huomioidaan,hänen ja mun lapsia,tai nuoriahan ne alkaa nyt olemaan kaikki pikkuhiljaa mutta aikuiset sanelee säännöt.
Meillä oli episodi jossa miehen kuopus halusi meille viikonlopuksi ja meillä oli vapaa viikonloppu.Mies sanoi ettei käy kun olen juonut kolme pulloa olutta ja meinaan lähteä baariin.Asia kääntyikin tytön äidin avustuksella siihen että minun takiani ei voi tulla kun minä en halua ja minä ja mun lapset on tärkeämpiä miehelle kuin hänen omansa.
Tytär ilmoitti isälleen että minähän en sinne sitten enää ikinä tule niin kauan kuin se vittureikä ämmä siellä kakaroineen majailee.Isänsä totesi että selvä asia ja sulki puhelimen.
Viikon sitä kiukuttelua kesti ja sen jälkeen ei ole ongelmia ollut kun isänsä puhui asiasta että sä olet niin iso että saat itse päättää käytkö täällä vai et ja jos käyt,sä käyttäydyt kunnolla sillä x ja sen lapset ei täältä tule katoamaan jatkossakaan yhtään mihinkään.Ja jos et sopeudu saat pysyä äitisi luona.
Nykyisin sitten nahistaankin kotiintuloajoista,tietsikalla istumisesta ym. pikkuasioista.

 

[ais]

Minä en ainakaan tuollaista käytöstä jaksaisi. Mies ei selvästi osaa olla aikuinen.