Meillä on 11kk tyttö, jonka kanssa on aina ollut enemmän tai vähemmän syömisongelmia. Jo rintamaitoa saadessaan piti lakkoja ja oli kovin "itsepäinen" syömäri: aamulla ei maito kelvannut, tissillä viihdyttiin max. 10min. ja kaikenlainen häly ja ääni estivät häntä rahoittumasta lainkaan syömään jne. jne.
Kiinteät aloitimme heti 4kk iässä, koska paino meni 0- käyrillä ja lääkäri epäili rintamaitoni riittävyyttä (korviketta/pulloa neiti huoli vasta 5kk ikäisenä ). Sosetta meni alkuaikoina aivan hirvittäviä määriä: 4- kuukautisena saattoi syödä kokonaisen ison perunan ja porkkanan! Sileät lihasoseet maistuivat myöskin hyvin, samoin kuin hedelmäsoseet, mutta aina on kaupan mömmöt maistuneet äidin sapuskoja paremmin, vaikka ensisijaisesti olenkin pyrkinyt itse ruoat valmistamaan.
Varsinaiset ongelmat meillä alkoivat 8kk iässä, jolloin tyttö saattoi esim. viikon ajan syödä vain parilla aterialla per päivä. Väliin mahtui muutama ns. hyvä ja normaali syöntipäivä kunnes lakkoilu alkoi taas. Tätä jatkui 2kk ja reilun 10kk iästä on nyt syönyt hyvin (koputtaa puuta
). Toinen ja suurin ongelmistamme on palojen syönti: ihan pienetkin porkkanan ja perunan palat sylkäistään ulos, lihapaloista nyt puhumattakaan. Koskaan ei ole oksentanut tai edes kakonut ruokaa palojen takia - työntää ne vain kielellä ulos.
Sormiruoat häntä ei kiinnosta lainkaan: kaikki lautasella oleva heitetään oikeastaan suoraan lattialle (tosin yleensä lattialle lentää koko sormiruokalautanen :ashamed: ). Lusikalla paukuttaa hetken pöytää kunnes lentää sekin kaaressa - ei siis puhettakaan, että haluaisi itse kokeilla syömistä millään muotoa!
Onko muilla ollut vastaavia ongelmia suunnilleen saman ikäisten vauvojen kanssa? Miten saitte lapsenne oppimaan sormiruokaan, kokkareisiin tai ylipäätään innostumaan syömisestä? "Missä muodossa" tarjoatte n.vuoden ikäisten lastenne ruoat ts. syövätkö he ihan selviä ruoanpaloja?
Tuntuu välillä, että olen aivan poikki näiden syömistaisteluiden kanssa :'( Tänäänkin tein aivan innoissani hänelle jugurttia, johon haarukalla muussasin tuoretta mansikkaa ja banaania sekä päivälliseksi lohta ja kasviksia. Ja vaikka kuinka koitin ne haarukalla muussata niin ulos lensi kaikki! Sauvasekoittimella on enää yksinkertaisesti suostu hänelle ruokaa soseuttamaan, kun hampaitakin on jo 6kpl.
Ahdistaa, kun kaikkialla painotetaan miten 1- vuotiaana pitäisi alkaa siirtymään perheen ruokiin ja miten tässä vaiheessa ei enää saa ruokaa muussata tunnistamattomaksi mömmöksi. Lisähuolensa hommaan tuo se, että lapsemme menee reilusti miinuskäyrillä painonsa kanssa, vaikka täysin terve ja energinen lapsi onkin.
Kiinteät aloitimme heti 4kk iässä, koska paino meni 0- käyrillä ja lääkäri epäili rintamaitoni riittävyyttä (korviketta/pulloa neiti huoli vasta 5kk ikäisenä ). Sosetta meni alkuaikoina aivan hirvittäviä määriä: 4- kuukautisena saattoi syödä kokonaisen ison perunan ja porkkanan! Sileät lihasoseet maistuivat myöskin hyvin, samoin kuin hedelmäsoseet, mutta aina on kaupan mömmöt maistuneet äidin sapuskoja paremmin, vaikka ensisijaisesti olenkin pyrkinyt itse ruoat valmistamaan.
Varsinaiset ongelmat meillä alkoivat 8kk iässä, jolloin tyttö saattoi esim. viikon ajan syödä vain parilla aterialla per päivä. Väliin mahtui muutama ns. hyvä ja normaali syöntipäivä kunnes lakkoilu alkoi taas. Tätä jatkui 2kk ja reilun 10kk iästä on nyt syönyt hyvin (koputtaa puuta
). Toinen ja suurin ongelmistamme on palojen syönti: ihan pienetkin porkkanan ja perunan palat sylkäistään ulos, lihapaloista nyt puhumattakaan. Koskaan ei ole oksentanut tai edes kakonut ruokaa palojen takia - työntää ne vain kielellä ulos.Sormiruoat häntä ei kiinnosta lainkaan: kaikki lautasella oleva heitetään oikeastaan suoraan lattialle (tosin yleensä lattialle lentää koko sormiruokalautanen :ashamed: ). Lusikalla paukuttaa hetken pöytää kunnes lentää sekin kaaressa - ei siis puhettakaan, että haluaisi itse kokeilla syömistä millään muotoa!
Onko muilla ollut vastaavia ongelmia suunnilleen saman ikäisten vauvojen kanssa? Miten saitte lapsenne oppimaan sormiruokaan, kokkareisiin tai ylipäätään innostumaan syömisestä? "Missä muodossa" tarjoatte n.vuoden ikäisten lastenne ruoat ts. syövätkö he ihan selviä ruoanpaloja?
Tuntuu välillä, että olen aivan poikki näiden syömistaisteluiden kanssa :'( Tänäänkin tein aivan innoissani hänelle jugurttia, johon haarukalla muussasin tuoretta mansikkaa ja banaania sekä päivälliseksi lohta ja kasviksia. Ja vaikka kuinka koitin ne haarukalla muussata niin ulos lensi kaikki! Sauvasekoittimella on enää yksinkertaisesti suostu hänelle ruokaa soseuttamaan, kun hampaitakin on jo 6kpl.
Ahdistaa, kun kaikkialla painotetaan miten 1- vuotiaana pitäisi alkaa siirtymään perheen ruokiin ja miten tässä vaiheessa ei enää saa ruokaa muussata tunnistamattomaksi mömmöksi. Lisähuolensa hommaan tuo se, että lapsemme menee reilusti miinuskäyrillä painonsa kanssa, vaikka täysin terve ja energinen lapsi onkin.
.
.)
) äiti laskee ruoan päätteeksi lapsen niiden ruokien viereen ja niistä siinä sitten vielä katoaa noin 40%. Ja loput sitten siivoan 
!....eli näin mennään meillä...aikamoista säpläämistä on koko ruokailu, mut ei voi mitään, odotan innolla aikaa, jolloin tuo lapsi syö kunnolla 
!!