10kk pikkuriiviö...

Meidän aurinkopoijasta on tullut ihan "kamala".. Hänellä on aina ollut melko voimakas temperamentti, mutta nyt alkaa pelottaa :) Hän ei viihdy missään muualla kuin ulkona rattaissa jos ollaan liikkeellä joten ulkoilemme nykyään aika paljon! Sisällä ei kiinnosta mikään, olen yrittänyt kaikkea: ollaan luettu, laulettu, tanssittu, leikitty, oltu sylikkäin ja tehty yhdessä kotihommia niinkuin aina ennenkin, mutta poika eikun kitisee ja natisee KOKO ajan..Eikä hän viihdy yksinäänkään hetkeäkään.. Ruokailut, pukemiset ja pesut ovat aivan karmeita juttuja, poika saa raivareita kun tarpeeksi hermostuu, viskoo tavaroita, potkii ja puree ja huutaa.. Hampaita ei näyttäisi olevan tulossa lähiaikoina ja muutenkin terveenä on oltu.. En tiedä onko tämä nyt ihan normaalia tämän ikäisellä.. joten kokemuksia kaivataan, KIITOS.
 
Meidän neiti kuulostaa aika lailla samalta, ikää 10,kk. "Raivotauti" alkoi viikko sitten, ja on todella yllättänyt meidät, kun neiti on tähän asti on ollut aurinkoinen viilipytty. Epäilen, että taitaa olla ensimmäistä uhmaa, eroahdistusta ja itsenäistymistä. Kokeneilta ole kuullut, että yleensä tauti loppuu yhtä nopeasti kuin on alkanutkin. Meillä suututaan myös lähes kaikesta, syliin halutaan jatkuvasti, ja kun tytölle ei anna tutkittavaksi juuri sitä mitä hän haluaa (kuten sähköjohtoa) on huuto infernaalinen..elän toivossa, ettei tämä kestä kauaa, ei nimittäin kovin rentouttavia nämä valveillaoloajat nykyään...paitsi kylvyssä, sylissäja kaupungilla kävellessä. Äitikin saa hyötyliikuntaa oikein kunnolla kun koko ajan ollaan menossa Voimia meille! :)
 
Kuulostaa valitettavan tutulta! Meillä poika 10kk, meininki ollut tuo jo pari kuukautta. Varmaan yhdistyneenä hurja temperamentti, itsenäistyminen, ym. Meillä ei viihdytä kauaa kotona, koko ajan pitäisi olla menemistä ja seuraa (äiti on ihan tylsä!?). Ongelmana on vaan muiden samanikäisten kanssa "seurusteleminen", kun poitsu on niin raju&aktiivinen! Vetää kaksin käsin kaveria tukasta, huitoo naamaan, pudottelee tavarat vieraiden pöydiltä, ym, ettei meinaa kylään kehdata mennä. Myös meillä protestiääni infernaalinen ja turhautumisten&odotuksen sieto 0.5 sekuntia!? Huumaava huuto alkaa, jos estät menemästä kaverin "kimppuun", tarjoat korppua/naksuja, kun itse syöt pullaa, erehdyt vaihtamaan vaipan tai ylipäätään risumaan ja pukemaan... Jep :D
 
Meidän pikkumimmi vasta 8kk, mutta muuttunut myös ihan kamalaksi pitkän hyvän jakson jälkeen! Koko valveillaoloaika on kitinää, puntissa roikkumista ja raivoa. Uusi lelu jaksaa kiinnostaa viitisen sekuntia. Pynkää itseään seisomaan kaikkea vasten (erityisesti äitiä, vaatteista repien...) muksahtelee ja saa raivareita. Syöminen, pukeminen, lattiallaolo, sylittely, kaikki saa aikaan huutoa. Ja odotas, kun äiti selän kääntää...!

Voiko eroahdistus tosiaan ilmetä kaikenkattavana kiukutteluna?
Lisäksi vielä flunssa iskemässä ja kai hampaitakin pukkaa.

Ei ole helppoa vauvalla, eikä sen puoleen äidilläkään!!

Jaksamista meille kaikille!
 
Huojentavaa mullekin lukea että muillakin on samanlaista..Tosissaan voimia kaikille teille! :hug:
Meidän 10kk aurinko on myös muuttunut paikoitellen ukkosmyrskyksi, toisaalta huvittavaakin seurata tuota pientä pippuria, on niin mahottoman tosissaan tuon kiukkunsa kanssa..vaan ei se aina todellakaan huvita,kun itse on väsy :/

Onko teillä muuten nukahtaminen/nukkuminen jotenkin muuttunut tän uhman myötä? Tyttö kun meillä on ennen nukahtanut tosi helposti ja nukkunut hyvin, mutta nykyään nukkumaan meneminen on säestetty välillä tunninkin suoralla huudolla.. |O
Oon yrittänyt antaa mahd paljon hellyyttä ja huomiota ennen nukkuun menoa, rauhoituttu on hyvin ennen nukuttamista, mut ei tunnu tepsivän..hyviä ideoita?? =)
 
Todellakin kuuluu tuo nukahtamis/nukuttamis vaikeus tähän samaan raivoomiseen. :kieh: Joskus oon kotona nukuttanu rattaisiin, mut sit vaan tottuu siihe hyssyttelyyn. Yleensä annan raa'asti huutaa välillä syliin ja taas sänkyyn. Ei helppoa! :headwall:
 

Yhteistyössä