10kk pikkuriiviö...

Meidän aurinkopoijasta on tullut ihan "kamala".. Hänellä on aina ollut melko voimakas temperamentti, mutta nyt alkaa pelottaa Hän ei viihdy missään muualla kuin ulkona rattaissa jos ollaan liikkeellä joten ulkoilemme nykyään aika paljon! Sisällä ei kiinnosta mikään, olen yrittänyt kaikkea: ollaan luettu, laulettu, tanssittu, leikitty, oltu sylikkäin ja tehty yhdessä kotihommia niinkuin aina ennenkin, mutta poika eikun kitisee ja natisee KOKO ajan..Eikä hän viihdy yksinäänkään hetkeäkään.. Ruokailut, pukemiset ja pesut ovat aivan karmeita juttuja, poika saa raivareita kun tarpeeksi hermostuu, viskoo tavaroita, potkii ja puree ja huutaa.. Hampaita ei näyttäisi olevan tulossa lähiaikoina ja muutenkin terveenä on oltu.. En tiedä onko tämä nyt ihan normaalia tämän ikäisellä.. joten kokemuksia kaivataan, KIITOS.

 

hmm..tempperamenttinen tapaus meillä auttoi huomiotta jättäminen ja joskus palkittiin jollain.eteenkin ruuan suhteen tuli temppuiluja heittäytyi maahan huutaa ite istuin syömään enkä sanonut mitään, 5min jaksoi karjua ja sitten konttas seisomaan tuoliavasten kinuten ruokaa.. ja nytkin kun tyttö on 2ja puol tulee känkkäränkkä kylään nyt sentään autaa jo neuvottelu...voimia sulle :hug:

 

Riiviömäisyys kuulostaa kovin tutulta! Meillä juuri sama, että suuren osan päivää vinkuu, narisee, ym, on tyytymätön. vaikka syöty, vaihdettu, nukuttu, jne. Temperamentti myös meillä huikea, pukeminen, riisuminen, kieltäminen, ym. saa aikaan kauhean huudon. Etenkin pukiessa 10 kk poitsumme rimpuilee ja huutaa, kuin olisi verikokeissa!? Välillä äitille pukkaa hiki, kun lähdetään vaikka muskarista ja muut lapset istuvat kiltisti äitiensä sylissä ja odottavat vaatteiden pukemista... Myös rattailla liikuttaessa kun kyllästyminen iskee, niin se on sekunti ja homma valmis!? Ota näistä selvä =)