10kk:lle unikoulua vai ei?

[neuvoton äiskä]

Poika siis 10kk ja on aina heräillyt öisin tosi usein, vaatinut paljon huomiota ja aikaa rauhoittuakseen. Pahimmillaan yöheräämisiä on ollut 30x yössä ja tätä on jatkunut aivan pikkuvauva ajoista lähtien 10kk ikäiseksi asti. Meillä on säännölliset rutiinit ja kaikki muukin kunnossa, ainut ongelma on nyt tämän nukkumisen kanssa kuten on aina ollutkin. Poika pitää nukuttaa sylissä kun rauhoittuminen itse ei onnistu ja laittaa pinnasänkyyn nukkumaan vasta kun on oikeasti syliin nukahtanut, muuten alkaa itku ja huuto ja lapsi ei nukahda.

Kaikkea mahdollista on kokeiltu ja jos tilanne olisi toinen, haluisin vielä odottaa muutaman kuukauden ilman unikouluja ja antaa lapsen rauhassa kasvaa ja kehittyä, jos se nukahtaminen sitten alkaisi luonnostaan onnistua. Meille on kuitenkin toinen lapsi tulossa parin kuukauden päästä enkä millään meinaa jaksaa pysyä vielä päivisinkin hereillä jos yöllä saan nukuttua just ja just sen 4-5 tuntia lapsen heräilyjen takia. Olo on aivan kamala, päivisin särkee päätä unenpuutteen vuoksi ja meillä ei ole ketään jota pyytää hoitoavuksi.. Jos lapsi nukkuisi yöllä kunnolla olisi elämä miljoona kertaa helpompaa, mutta silti epäilyttää aloittaa unikoulua 10kk ikäiselle.

Millaisia kokemuksia teillä on ja mitä olette mieltä, pitäisikö huudattaa lasta kunnes nukahtaa vai tehdä mitä?

Neuvolan terveydenhoitaja suositteli lempeää huudatusunikoulua että edes esikoinen nukkuisi yöt rauhassa kun toinen lapsi syntyy.

 

["wow"]

koulua ehdottomasti. Voit kokeilla tassutusta yms. mut meillä ei toiminut mikään muu kuin huudatus, että itsekseen oppii nukahtamaan ja nukkuu paljon paremmin. Tsemppiä!

 

[tsempit unikouluun]

No ei mitään huudatusunikoulua, vaan lempeämpi tassuttelu-unikoulu. Tepsi meidän lapseen, kun opetettiin nukahtamaan omaan sänkyyn, noin 10kk tais olla hänkin. Ehdottomasti kokeilemisen arvoinen juttu, lapsi ei varmaan opikaan rauhoittumaan omaan sänkyyn, jos ei sinne itse illalla nukahda. Tässä vielä linkki, mitä me käytimme:

http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/uni_ja_ravitsemus/uni/kotiunikoulu/

2 ekaa yötä oli pahimmat, silloin illalla tunti huutoa ennen nukahtamista ja yöllä heräsi kerran ja kitisi 45min aina kerrallaan, kunnes nukahti. Kolmantena yönä herätessä laitettiin tutti ja jatkoi unia

 

[neuvoton äiskä]

Tarkoitus oli aloittaa tänään vähän lempeämpi versio huudatusunikoulusta, nyt alkoi kuitenkin epäilyttää lapsen takia, mutta parempihan se olisi meidän kaikkien kannalta että poika nukkuu kunnolla yönsä.

Tassutusta ollaan kokeiltu, mutta se ei toiminut meillä ollenkaan. Ei väliä oliko isä vai äiti tekemässä, lapsi meni ihan hysteeriseksi siellä pinnasängyssä kun ei otettu pois ja ei ole kyllä viereenkään suostunut ikinä nukahtamaan..

 

[Jipsu]

Suosittelen unikoulua myöskin. Meillä saman ikäiselle pojalle kokeiltiin ensin tassuttelua ja sitten jonkilaista huudatusta, eli huusi muutaman minuutin ja sitten menin taas taputtelemaan. Rauhottu paljon paremmin kun ei heti mennyt. Autto meillä parin viikon unettomuuden jälkee huomattavasti, poika alko nukkua melkein koko yön putkeen, kunnes tuli kipeäksi...
Nyt pitäs yrittää uudestaan mut ei tahdo jaksaa. On se rankkaa, mut sen arvosta. Tsempit täältäkin!

 

[neuvoton äiskä]

Me myös aloitettiin unikoulu viime viikolla. Yksi ilta kokeiltiin ja sitten mekin ehdittiin olla kipeenä.
Se ei kyllä onnistunut yhtään silloin.. Lapsi on sen verran vilkas että ei edes kestä siellä pinnasängyssä, kiipeää pois jos ei ole vahtijoita, joten tehtiin niin että istuin itse sängyn vieressä (sängyssä niin korkeat reunapehmusteet ettei lapsi näe mua sieltä jos on makuullaan) kun lapsi pyöri sängyssä ja sitten rauhoittelin tassuttelemalla ja puhumalla kun oli tarve. Rauhassa lapsi oli siellä 30min, pyöri ja leikki ja sitten alkoi mennä paniikkiin kun tajusi että sieltä ei kukaan tule ottamaan pois.. Sitten alkoi itku ja huuto ja vaikka miten yritettiin rauhoitella mikään ei auttanut. Lopulta oli pakko ottaa syliin rauhoittumaan ja senkin jälkeen sitä huutoa jatkui ikuisuus ja kaikki päättyi siihen että poika alkoi oksentamaan iltamaitoja ja puuroja pois hysteerisen itkun takia..

Jäi kauheat traumat vanhemmille, joten pelottaa kokeilla uudestaan, vaikka se olisikin tähän tilanteeseen paras vaihtoehto. Ajateltiin nyt kokeilla niin että rauhoitellaan lapsi aina sylissä kun alkaa itkettämään ettei käy samaa kuin viime kerralla ja sitten laitetaan sänkyyn kun on rauhoittunut. Tässä voi mennä ikuisuus, mutta en halua samanlaista hysteeristä itkukohtausta tai aiheuttaa muuten turvatonta oloa pienelle.. Jokainen lapsi on niin erilainen, joten pitää nyt meidän temperamenttiselle pojulle kokeilla tätä.

 

[tsempit unikouluun]

Tarkoitus oli aloittaa tänään vähän lempeämpi versio huudatusunikoulusta, nyt alkoi kuitenkin epäilyttää lapsen takia, mutta parempihan se olisi meidän kaikkien kannalta että poika nukkuu kunnolla yönsä.

Tassutusta ollaan kokeiltu, mutta se ei toiminut meillä ollenkaan. Ei väliä oliko isä vai äiti tekemässä, lapsi meni ihan hysteeriseksi siellä pinnasängyssä kun ei otettu pois ja ei ole kyllä viereenkään suostunut ikinä nukahtamaan..

No tuossa mun laittamassa ohjeessa kyllä lapsi otetaan syliin, jos menee ihan yli itkeminen. Niin mekin välillä jouduttiin tekemään, en ois voinut huudattaa nostamatta syliin eikä tarvitsekaan.

 

[hgåqrg]

ihan sama juttu meilläkin ja pojalla ikää 10kk. Meillä ongelma yösyöminen ja tissittely yhdistettynä huonosti nukkumiseen ( heräily johtuu tissittelystä ja pitää minua tuttinaan ja rauhoittuu vaan sille ) Meilläkin syö iltaisin hyvin runsaasti ja iltarutiinit rauhalliset jne. mutta nukahtaa vaan tissille tai syliin ja sitten kun siirretään niin saattaa herätä. Nukkuukin monesti vieressäni lähes koko yön :/

Meillä kolme lasta ja kumpikin poika nukkunut todella huonosti. Tyttö nukkui vauvasta asti hyvin kun huoli tutin. Pojat eivät ole tuttia huolineet ja nukkuminen ollut iso ongelma. Edelleen 7v vanhin poikamme nukkuu levottomasti.

Meillä kaksi isointa on pienellä ikäerolla ( 1v5kk ) ja kun vauvalla oli koliikki ja taapero nukkui huonosti niin olin kaksi ekaa vuotta ihan puoli kuollut, joten kannattaa todella yrittää sitä unikoulua ennen vauvan syntymää. Rankkaa se tietysti on, mutta tiedän mistä puhun. Kaksi huonosti nukkuvaa vauvaa ensimmäisen vuoden aikana ei ole kauhean mukavaa ( vaikka tyttö sitten alkoikin nukkumaan koliikin jälkeen ) niin univelat jäi pitkiksi ajoiksi. Meilläkään ei ollut tukiverkkoa lähellä eikä ole vieläkään. Itse mietin, että vieroitan tissistä + unikoulutan kun alkaa tulla hiukan valosampaa, niin tuntuu jotenkin helpommalta itselle.

tsemppiä!!

 

[numis]

Ap, missä teidän lapsenne sänky on ollut, et kertonut sitä? Minusta tuollainen huonosti nukkuva lapsi olisi kannattanut alun alkaen ottaa pinnasänkyyn vanhempien sängyn viereen, maata itse sängyssä ja pitää kättä lapsen päällä jos tämä on levoton? Minä säästyin tällä tavalla monelta sängystä nousemiselta ja lapsi tyytyi tuohon useimmiten siihen kun heräsi yöllä huutamaan. Pystyin nukahtamaan tosi nopeasti uudelleen, kun en ollut herännyt kunnolla välillä. Nukutin myös lapsen pitkään niin, että menin iltaisin itse viereen makaamaan, kun en raskinut jättää lasta yksin sänkyynsä pyörimään. N. 1,5-vuotiaana poika alkoi yhtäkkiä jäämään yksin sänkyyn ilman vinkunoita ja nukahti itsekseen, ehkä joka 10. kerta itki äitiä ja silloin menin viereen. Nyt kaksivuotiaan tuo huutelee välillä äitiä, mutta minä tai isä vastataan, että pistä pää tyynyyn vaan ja niin poika tekee

 

["xxx"]

Meillä esikoiselle auttoi pistäytymismenetelmä, eli kuunneltiin tietty minuuttimäärä protesti-itkua ennenkuin mentiin peittelemään uudestaan ja laittamaan tutti. Sinne ei siis jääty oleskelemaan, ettei lapsi alkaisi luulemaan että jotain pelottavaa siinä itsekseen nukahtamisessa on. Joka kerta pidennettiin tuota odotusaikaa ja parissa illassa oppi nukahtamaan itsekseen, myös yöllä herätessä . Kuopuksen kanssa onkin vähän haastavampaa, ei viitsisi paljoa ainakaan yöllä huudattaa kun esikoinenkin herää... Kyse ei siis ole turvattomuudesta, vaan taidosta nukahtaa itsekseen. Mitä enemmän aluksi hyssyteltiin, niin sen kovempi huuto oli esikoisenkin kanssa

 

[numis]

Kauheita kirotusvirheitä, mutta eiköhän itse asia tuosta selviä...