H
"huolestunut äiti"
Vieras
Onko kellään kokemuksia siitä kun lapsi sanoo tuollaista? toki oli kiihtynyt ja asioista edeltävästi hänen kanssaan "riidelty". lopuksi sanoi muuttavansa pois ja tappavansa itsensä.. mitä tehdä?!
V
"vieraana"
Vieras
Tulla kaksplussalle ihmettelemään?
Itse sanoin noin koulussa joskus samanikäisenä, olin tosissani - en kylläkään vielä tiennyt keinoja toteuttaa uhkaustani. Sen jälkeen, muutama vuosi myöhemmin, sairastuin vakavaan masennukseen ja vietin aikaa osastoilla. Yritin pariin otteeseen itsemurhaa. Suosittelen ottamaan asian vakavasti ja juttelemaan lapsen kanssa, maanantaina varaisin aikaa kouluterkkarille tms. Lapsen täytyy joka tapauksessa tietää että otat hänet vakavasti, oli tosissaan tai ei.
Itse sanoin noin koulussa joskus samanikäisenä, olin tosissani - en kylläkään vielä tiennyt keinoja toteuttaa uhkaustani. Sen jälkeen, muutama vuosi myöhemmin, sairastuin vakavaan masennukseen ja vietin aikaa osastoilla. Yritin pariin otteeseen itsemurhaa. Suosittelen ottamaan asian vakavasti ja juttelemaan lapsen kanssa, maanantaina varaisin aikaa kouluterkkarille tms. Lapsen täytyy joka tapauksessa tietää että otat hänet vakavasti, oli tosissaan tai ei.
M
"Minttu"
Vieras
Tuossa tilanteessa voisi soittaa perheneuvolaan (joissain paikoissa nimeltään kasvatus- ja perheneuvola). Siellä saisi puhelimessa alustavia neuvoja ja myöhemmin tapaamisajan.
Ota asia vakavasti.
Luokkakaverini hirtti melkein itsensä oven kahvaan olleessaan 9.v. Viime hetkellä oli päättänyt kuitenkin elää.. kaulassa oli valtavat mustelmat.
Luokkakaverini hirtti melkein itsensä oven kahvaan olleessaan 9.v. Viime hetkellä oli päättänyt kuitenkin elää.. kaulassa oli valtavat mustelmat.
M
"marianne"
Vieras
Olisin huolissani, ota yhteyttä vaikkapa kouluterveydenhoitajalle, hän osaa neuvoa eteenpäin. Ei ton ikäisen pitäisi vielä osata edes miettiä tuollaista, hui kauheaa...
H
"Hmh"
Vieras
Kyllä minäkin lapsena kun oli vaikea masennusjakso, mietin paljon kuolemista...en konkreettisesti silti suunnitellut itsemurhaa. Osa tekee kyllä niinkin. Yrittäisin jutella ja rohkaista, ammattiapukin varmaan tarpeen.
J
"jessica"
Vieras
Ensin juttelisin lapsen kanssa huolella ja pitkään että mistä on kyse ja miksi on paha olla.Sitten voisi mennä yhdessä juttelemaan johonkin esim perheneuvolaan tms
A
ap, huolestunut äiti
Vieras
Jotenkin ajattelin että on huomion hakuisuutta. Tottakai otan arkena yht lähimpään neuvolaan, nyt vaan tarvitsin pika-apua, selkeyttä ajatuksiini
H
"henni"
Vieras
Ota ensimmäisenä yhteyttä lapsesi. Kysy mitä hän sinulta, perheeltä haluaa. Kysy miksi hän niin ajattelee.
Älä käy mitään selittelee, perustelee, tai puolustelee kenenkään kannalta, vain kuuntele.
Älä käy mitään selittelee, perustelee, tai puolustelee kenenkään kannalta, vain kuuntele.
O
olloo
Vieras
Sanoin joskus aikanaan samaa. Opin vanhemmiltani millä saa huomiota. Päivääkään en itsemurhaa ole miettinyt.... En silloin, enkä nyt.
