Pajulanpirkkona

kahden lapsen äiti pohjanmaalta

Mä vaikenin, käännyin hiljaa pois. Oli puhuttu jo mitä puhua vois.
Näin samentuvan piirteet huoneen, ja hapuilin ulos pimeyteen.
Minä nielin yötä pala kurkussa, toiset toisiaan lempi huoneissaan.
Minä kirosin ääneen, etten kuulis vaan,
kun toiset toisilleen kuiskii vuoteissaan.
Kun havahduin oli maanantai, ja tuijotin yhä virtaa vain.
Niin ymmärsin, on vain loputon tie,
se etääntyy noin vaikkei mihinkään vie.
Minä nousin aamuun yötä hautaamaan,
toiset haavoitti toistaan huoneissaan.
Minä nauroin ääneen, etten kuulis vaan,
kun yksinäiset itkee vuoteissaan.
Niinpä kiirehdin matkaan,
sillä kuulinhan jonkin kutsuvan jostain kauempaa.
Ehkä kuolin eilen, tänään eläisin taas,
ja sitä elämää lähden seuraamaan.

Kaseva -Mä vaikenin

Pisteet

  1. 10

    Et pysty lopettamaan

    Olet kirjoittanut jo 100 viestiä! Et kai sentään yhdessä päivässä.
  2. 5

    Löysit svengisi

    Olet kirjoittanut 30 viestiä. Taidat viihtyä täällä!
  3. 1

    Ensimmäinen viesti

    Kirjoita viesti keskusteluihin saadaksesi ensimmäisen pisteen.

Yhteistyössä