Lissu pyöriny taas hörhösivuilla.
Faktantarkistus:
Ukrainan presidentti ei myynyt viljelymaata ulkomaisille yrityksille
Artikkeli on yli vuoden vanha.
Julkaistu 10. lokakuuta 2022 17:02
Lukuaika: 7 minuuttia
Teksti: Feliks TODTMANN, AFP Saksa
Ukrainassa maatalousmaan myynti ulkomaalaisille sijoittajille on kielletty laissa. Heinäkuun 2022 puolivälistä alkaen sosiaalisessa mediassa eri kielillä, myös suomeksi, jaetuissa päivityksissä kuitenkin väitetään, että Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on myynyt ukrainalaista maatalousmaata suuryrityksille ja että yli puolet siitä kuuluu nyt ulkomaalaisille yrityksille. Päivityksissä mainittujen yritysten tiedoissa ei kuitenkaan ole merkintöjä maaomaisuudesta Ukrainassa, ja myös maaoikeuden asiantuntijat kiistivät väitteet.
Elokuun 2022 alun jälkeen sadat sosiaalisen median käyttäjät ovat jakaneet suomenkielisiä päivityksiä Facebookissa väittäen, että Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi myi ukrainalaista maatalousmaata suuryhtiöille ja että yli puolet maatalousmaasta kuuluu nyt kolmelle yhdysvaltalaiselle yritykselle. Tuhannet näkivät väitteen Telegramissa, ja se on kiertänyt myös Twitterissä ja Rapsodia-verkkosivulla, jonka esittämiä väitteitä AFP on osoittanut vääriksi useita kertoja aiemmin (esimerkiksi täällä,täällä ja täällä). Samanlaisia väitteitä on esitetty myös saksaksi, englanniksi, ranskaksi, puolaksi, unkariksi, slovakiksi jatšekiksi.
Päivityksissä väitetään, että Zelenskyi myi ukrainalaista viljelysmaata "suuryhtiöille" ja että yli puolet Ukrainan "mustasta maaperästä" kuuluu vain "kolmelle amerikkalaisyhtiölle", Cargillille, DuPontille ja Monsantolle. Lisäksi päivityksissä sanotaan, että yhtiöiden osakkeenomistajiksi väitetyt BlackRock ja Vanguard ovat ostaneet yli 20 miljoonaa hehtaaria, eli 70%, Ukrainan viljelysmaasta.
Siitä lähtien kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24.2.2022, Ukrainan tapahtumista on levinnyt jatkuvasti misinformaatiota sosiaalisessa mediassa ja myös Zelenskyi on ollut disinformaation kohteena. AFP on osoittanut vääriksi tai harhaanjohtaviksi esimerkiksi väitteet, että suurin osa Ukrainan pakolaisista on lähtenyt Venäjälle, että Venäjän ohjuksesta iskun saanut kauppakeskus oli kiinni iskun tapahtuessa ja että Zelenskyin pöydällä olisi ollut huumeita videopuhelun aikana. AFP on kerännyt Ukrainan sotaan liittyviä faktantarkistuksia tänne.
Maan myyminen ulkomaalaisille on kielletty Ukrainan laissa
Päivityksissä väitetään, että Zelenskyi on myynyt ukrainalaista maatalousmaata suuryhtiöille ja että yli puolet tuosta maasta on kolmen ulkomaalaisen yrityksen omistuksessa. Maailman pankin mukaan Ukrainassa oli vuonna 2020 41 miljoonaa hehtaaria viljelysmaata. Ukrainan kokonaispinta-ala on noin 58 mijoonaa hehtaaria.
1.7.2021 Ukrainassa astui voimaan maalakiuudistus, jossa maatalousmaan myyminen ulkomaalaisille henkilöille ja yrityksille on kielletty.
Uuden lain artiklan 130 nojalla vain Ukrainan kansalaiset, paikalliset viranomaiset Ukrainassa sekä Ukrainan valtio voivat ostaa maatalousmaata. Yritykset voivat ostaa maata vain, jos ne on perustettu Ukrainan lain mukaan ja jos ne ovat vain Ukrainan kansalaisten omistuksessa. Kaikkien yritysten osakkeenomistajien tulee myös olla Ukrainan kansalaisia tai valtion instituutioita, jos ne haluavat ostaa viljelysmaata Ukrainassa.
Maa-asioiden asiantuntija Oleksii Martinets Ukrainan maatalousalan liitosta vahvisti tämän AFP:lle sähköpostitse 2.9.2022. "Tämä on täyttä hölynpölyä", hän sanoi viitaten sosiaalisen median väitteisiin. "Maatalousmaa ulkomaalaisessa omistuksessa ei tule lainkaan kysymykseen, sillä vastaus on yksiselitteinen, ulkomaalaiset henkilöt eivät voi omistaa sellaista maata."
Jopa mahdollisten ulkomaalaisten tai valtiottomien ukrainalaisen maatalousmaan perijöiden on mahdollista omistaa maa vain rajoitetun ajan nykylainsäädännön mukaan ja silloinkin vain myydäkseen sen lain vaatimusten mukaisesti, Martinets selitti. "Yksinkertaisesti sanoen on vain vuoden ajanjakso, jolloin ulkomaalaiset henkilöt voivat omistaa maata ja silloinkin vain luovuttamista varten" eli myydäkseen sen eteenpäin.
Vuosikymmeniä kestänyt keskustelu maalakiuudistuksesta
Ukrainassa on keskusteltu maamarkkinoiden avaamisesta siitä lähtien, kun Neuvostoliitto hajosi vuonna 1991. Saksan liittovaltion kansalaiskasvatuskeskuksen analyysissa joulukuulta 2020 käydään läpi uudistusprosessin historiaa. Vuonna 2001 Ukrainan parlamentti Rada hyväksyi väliaikaisen kiellon yksityisomistuksessa olevan maatalousmaan myymiselle. Kielto oli tarkoitettu väliaikaiseksi ratkaisuksi, mutta sitä jatkettiin yhdeksän kertaa seuraavan yhdeksän vuoden aikana niin, että se oli voimassa vuoteen 2021 asti. Tänä aikana tuli voimaan muitakin kieltoja, joissa kiellettiin maatalousmaan muuttaminen muuhun käyttöön sekä valtio-omisteisen maatalousmaan yksityistäminen. Maan myyminen ulkomaiseen omistukseen ei ollut laillista ennen kieltojakaan.
Kiellot poistettiin maalain uudistuksessa, jonka Rada hyväksyi maaliskuussa 2020 ja joka tuli voimaan 1.7.2021. Uudistuksessa säädetään Ukrainan maamarkkinoiden asteittaisesta avaamisesta vuoteen 2024 mennessä. Uudistus oli Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) asettama ehto monen miljardin euron arvoiselle Ukrainalle myönnetylle tukipaketille. Tämä on vastoin sosiaalisen median väitteitä, joiden mukaan IMF vaati vuonna 2014 yksityisen sektorin maanomistusoikeuden poistamista. Uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa Ukrainan kansalaiset saavat ostaa enintään 100 hehtaaria maatalousmaata tai myydä maaomaisuuttaan kahden ja puolen vuoden ajan 1.7.2021– 31.12.2023.
Image
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi Ukrainan parlamentissa maalain uudistuksen aikaan 31.3.2020 ( POOL / AFP / STR)
Uudistuksen toisessa osassa sekä yksityishenkilöt että yritykset saavat ostaa maatalousmaata enintään 10 000 hehtaaria 1.1.2024 alkaen. Tämä koskee kuitenkin vain yrityksia, jotka on perustettu Ukrainan lainsäädännön mukaisesti ja jotka ovat kokonaan ukrainalaisten omistuksessa.
Uudistuksen kolmannessa osassa ulkomaalaiset yksityishenkilöt ja yritykset voivat myös saada oikeuden ostaa maata. Tälle on kuitenkin asetettu maalaissa ehtona kansanäänestys, jossa ukrainalaiset äänestäisivät asiasta. Ei ole vielä selvää, milloin äänestys pidettäisiin. Martinetsin mukaan on vaikea ennustaa, milloin kansanäänestys järjestettäisiin. Hänen pitää uudistuksen hyväksymistä äänestyksessä erittäin epätodennäköisenä: "Luvan hyväksymiselle ei ole pahemmin mahdollisuuksia, sillä maata pidetään kansallisaarteena." Kiovan kansainvälisen sosiologiainstituutin heinäkuussa 2021 tekemässä mielipidemittauksessa 84,1% ukrainalaisista vastusti maatalousmaan myymistä ulkomaalaisille.
Yritykset kiistävät omistavansa maata Ukrainassa
Kolme päivityksissä nimettyä yritystä kiisti AFP:lle ostaneensa maata Ukrainassa. Yhdysvaltalaisen maatalousyrityksen Cargillin edustaja kertoi AFP:lle sähköpostitse 17.8.2022, että Cargill ei omista tai vuokraa maatalousmaata Ukrainassa. Yhdysvaltalaisen kemianyrityksen DuPontin edustaja sanoi niin ikään AFP:lle 17.8.2022, että DuPont ei omista maata Ukrainassa.
Laventelipelto Ukrainassa. Maan valtavat maatalousalueet kiinnostavat kansainvälisiä yrityksiä. ( AFP / SERGEI SUPINSKY)
Saksalainen lääke- ja kemianyritys Bayer osti päivityksissä mainitun yhdysvaltalaisen siementuottaja Monsanton vuonna 2018. Bayerin viljelykasvitutkimusosaston tiedottaja Utz Klages kirjoitti AFP:lle sähköpostitse 17.8.2022: "Bayer ei omista maatalousmaata Ukrainassa. Tähän asti 'ulkomaalaisilla' tai ulkomaalaisilla yrityksillä ei ole ollut mahdollisuutta ostaa maatalousmaata Ukrainassa." Cargillin, DuPontin ja Bayerin viimeisimmissä vuosikatsauksissa ei myöskään mainita ukrainalaisen maatalousmaan ostamista tai omistusta.
Martinets vahvisti tämän. Päivityksissä mainitut kolme yritystä toimivat Ukrainan markkinoilla vain siementen ja kasvinsuojeluaineiden tuottajina sekä viljakaupassa, hän selitti. "Ne eivät kuitenkaan omista tai viljele merkittäviä maa-alueita", hän sanoi. AFP kysyi asiasta myös Ukrainan maatalousministeriöltä ja kansalliselta maanmittauslaitokselta mutta ei saanut vastausta.
Pelko Ukrainan maan poismyymisestä
Yhdysvaltalainen ajatushautomo Oakland Institute on kirjoittanut useita julkaisuja, jossa perehdytään maauudistukseen Ukrainassa. Oakland Instituten johtaja Frederic Mousseau on elintarviketurvallisuuden ja maatalouspolitiikan asiantuntija. Elokuussa 2021 hän kirjoitti yhdessä kollegansa Ben Reicherin kanssa analyysin siitä, ketkä hyötyvät Ukrainan maauudistuksesta. Myös Mousseau kertoi AFP:lle, että sosiaalisessa mediassa paljon leviävät päivitykset ovat virheellisiä: "Ukrainan laissa on toistaiseksi kielletty maan myyminen ulkomaalaisille tahoille, eikä presidentillä ole valtuuksia myydä maata", hän kirjoitti sähköpostitse 19.9.2022.
Martinets selitti, että vaikka tällä hetkellä ulkomaalaisten yksityishenkilöiden tai yritysten ei ole oikeudellisesti mahdollista ostaa ukrainalaista maatalousmaata, ne voivat viljellä maata vuokralla erityisesti ukrainalaisten kanssa yhteisillä maatiloilla. Tällä hetkellä 2,5 miljoonaa hehtaaria Ukrainan kansalaisten omistamasta maatalousmaasta on vuokralla tällä tavalla, Martinets sanoi. Tämä on paljon vähemmän kuin puolet maatalousmaan kokonaisalueesta, kuten päivityksissä väitetään. Riippumattoman maanomistusseurantaohjelma Land Matrixin marraskuussa 2021 tekemän analyysin mukaan kokonaisalue, jota ulkomaalaiset sijoittavat käyttävät, on 3,3 miljoonaa hehtaaria.
Image
Mielenosoitus maalain uudistusta vastaan parlamentin edessä 6.2.2020 Kiovassa ( AFP / GENYA SAVILOV)
Monet ukrainalaiset pelkäsivät, että maamarkkinoiden avaaminen johtaisi siihen, että suuret maatalousyritykset ja ulkomaalaiset sijoittajat ottaisivat haltuunsa ukrainalaisen maan. Kielto maan myymiselle asetettiin vuonna 2001 tästä syystä.
Mousseau painotti AFP:lle, että vaikka nykyinen maalaki Ukrainassa estää tällä hetkellä ulkomaalaisia sijoittajia ottamasta omistukseensa ukrainalaista maatalousmaata, ulkomaalaiset maatalousyritykset, sijoitusrahastot ja pankit ovat hyvin kiinnostuneita vaikutusvaltansa lisäämisestä Ukrainan maataloussektorilla.
Maan omistamisen sijaan ne sijoittavat osakkeisiin ukrainalaisissa yrityksissä, jotka puolestaan ostavat tai vuokraavat maata, Mousseau selitti. "On huomioitava, että kolmen suurimman maanvuokraajan joukossa Ukrainassa on NCH Capital, yhdysvaltalainen sijoitusrahasto, joka hallitsee yli 330 000 hehtaaria maata vuokrasopimusten kautta", hän sanoi. NCH Capital toimii Ukrainan maatalousmarkkinoilla ukrainalaisen tytäryhtiönsä Agroprosperiksen kautta.
Mousseaun mukaan joihinkin Ukrainan suurimpiin maatalousyrityksiin sijoittaneisiin tahoihin kuuluu sijoitusrahastoja kuten BlackRock ja Vanguard sekä yhdysvaltalaisia ja eurooppalaisia eläkerahastoja, pankkeja ja säätiöitä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että BlackRock ja Vanguard omistavat maata suoraan Ukrainassa, kuten virheellisissä väitteissä esitetään. Sitä paitsi 20 miljoonaa hehtaaria olisi noin puolet Ukrainan maatalousmaasta, ei 70%, kuten väitteissä sanotaan.
Vuonna 2014 päivityksissä mainittu yhdysvaltalainen maatalouskonserni Cargill osti 5%:a Ukrainan suurimmasta maatalousyrityksestä Ukrlandfarmingista, joka omistaa noin 570 000 hehtaaria maatalousmaata Ukrainassa.
Päivityksissä sanotaan, että rahastoyhtiöt Vanguard ja BlackRock ovat Cargillin, DuPontin ja Monsanton osakkeenomistajia. On totta, että yhtiöt omistavat DuPontin ja Bayerin, mutta Cargill on yksityinen perheyritys.
Kanadan ja Ukrainan kauppasopimus
Lopuksi päivityksissä mainitaan, että Kanadan pääministeri odottaa viljaa Ukrainasta "CUFTA-vapaakauppasopimuksen turvin", kun taas Suomessa keskitytään viiden minuutin suihkuihin.
Päivityksissä ei syvennetä tätä, joten on epäselvää, mitä väitteellä tarkoitetaan. Kanadan ja Ukrainan vapaakauppasopimus (CUFTA) tuli voimaan vuonna 2017, ja sen nojalla Ukraina esimerkiksi poisti valtaosan maataloustulleistaan.
Mitä suihkuihin Suomessa tulee, lyhyemmät suihkut ovat yksi valtionhallinnon Astetta alemmas -energiansäästökampanjan mainitsemista keinoista säästää energiaa. Kampanja alkoi lokakuussa 2022 vastauksena energian hinnan ja saatavuuden ongelmille.
