Maahanmuuttajat laskivat Suomen sijoitusta Pisa-tutkimuksessa

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
Maahanmuuttajien lapset päiväkotiin heti 1-vuotiaina kieltä oppimaan. Jos on kotona eskariin asti, niin sellaista opettajaa ei tästä maasta löydy, joka tuon eron saisi kurottua umpeen.
 
vierailija
Maahanmuuttajien lapset päiväkotiin heti 1-vuotiaina kieltä oppimaan. Jos on kotona eskariin asti, niin sellaista opettajaa ei tästä maasta löydy, joka tuon eron saisi kurottua umpeen.
Varhaiskasvatus on varmasti hyvä myös heille, mutta kyllä myöhemminkin lapsi kykenee hyvinkin nopeasti oppimaan sen vieraan maan kieltä, jossa asuu, siellä eskarissa ja sitten koulussa.
 
Ei se ole vanhempien osaamisesta kiinni, vaan tärkeintä on, että lapsi kuulee systemaattisesti sitä uuden kotimaan kieltä vaikka siellä päiväkodissa ja sitten koulussa.
Mutta ei kykene saavuttamaan sitä tasoa, mitä suomea äidinkielenään puhuvat ovat saavuttaneet. Siksi olisi tärkeää, että muunkieliset lapset menevät päiväkotiin 1-vuotiaina oppimaan kieltä.
 
vierailija
Mutta ei kykene saavuttamaan sitä tasoa, mitä suomea äidinkielenään puhuvat ovat saavuttaneet. Siksi olisi tärkeää, että muunkieliset lapset menevät päiväkotiin 1-vuotiaina oppimaan kieltä.
Ei vai? Mihin tämä väitteesi perustuu? Kuten todettu, töitä se vaatii, tietysti, ja alkuun intensiivistä kielen opetusta, kuten omani saivat, kun ulkomailla asuimme, samaten siellä ystäväni. Toki joillakin vanhempana tulleilla voi jäädä pientä aksenttia ja ylipäänsä kielen oppiminen jatkuu aina, mutta etenkin lapset, ne isommatkin, ovat kovia imemään esim. paikallisia ilmaisuja, jopa murretta. Tiedän tämän itsekin, kun ulkomailla pitkään suin.

Mites, osaako esim. Arman Alizad sinusta miten hyvin suomea? Oli 9 vuotias, kun perheensä saapui Suomeen. Esimerkkejä on vaikka kuinka.
 
vierailija
Ei vai? Mihin tämä väitteesi perustuu? Kuten todettu, töitä se vaatii, tietysti, ja alkuun intensiivistä kielen opetusta, kuten omani saivat, kun ulkomailla asuimme, samaten siellä ystäväni. Toki joillakin vanhempana tulleilla voi jäädä pientä aksenttia ja ylipäänsä kielen oppiminen jatkuu aina, mutta etenkin lapset, ne isommatkin, ovat kovia imemään esim. paikallisia ilmaisuja, jopa murretta. Tiedän tämän itsekin, kun ulkomailla pitkään suin.

Mites, osaako esim. Arman Alizad sinusta miten hyvin suomea? Oli 9 vuotias, kun perheensä saapui Suomeen. Esimerkkejä on vaikka kuinka.
"asuin".
 
vierailija
Ei vai? Mihin tämä väitteesi perustuu? Kuten todettu, töitä se vaatii, tietysti, ja alkuun intensiivistä kielen opetusta, kuten omani saivat, kun ulkomailla asuimme, samaten siellä ystäväni. Toki joillakin vanhempana tulleilla voi jäädä pientä aksenttia ja ylipäänsä kielen oppiminen jatkuu aina, mutta etenkin lapset, ne isommatkin, ovat kovia imemään esim. paikallisia ilmaisuja, jopa murretta. Tiedän tämän itsekin, kun ulkomailla pitkään suin.

Mites, osaako esim. Arman Alizad sinusta miten hyvin suomea? Oli 9 vuotias, kun perheensä saapui Suomeen. Esimerkkejä on vaikka kuinka.
Niin ja sitten tulivat mieleeni ukrainalaiset. Yhden lapseni kouluun tuli yläkouluikäisiä ja he saivat alkuun sitä erityisopetusta. Nyt pärjäävät jo ihan hyvin, kuulemani mukaan. Toistan: työtä ja halua oppia se toki aina vaatii.

Jutussa oli muuten ylipäänsä juttua oppistuloksista tyttöjen ja poikien välillä ja luovasta ajattelusta. Tytöt pärjäävät siinä jutun mukaan paremmin.
 
Ei vai? Mihin tämä väitteesi perustuu? Kuten todettu, töitä se vaatii, tietysti, ja alkuun intensiivistä kielen opetusta, kuten omani saivat, kun ulkomailla asuimme, samaten siellä ystäväni. Toki joillakin vanhempana tulleilla voi jäädä pientä aksenttia ja ylipäänsä kielen oppiminen jatkuu aina, mutta etenkin lapset, ne isommatkin, ovat kovia imemään esim. paikallisia ilmaisuja, jopa murretta. Tiedän tämän itsekin, kun ulkomailla pitkään suin.

Mites, osaako esim. Arman Alizad sinusta miten hyvin suomea? Oli 9 vuotias, kun perheensä saapui Suomeen. Esimerkkejä on vaikka kuinka.
Mihin väite perustuu? No esim. Pisa-tuloksiin. Yleisellä tasolla puhuttaessa maahanmuuttajataustaisten lasten osaaminen on poikkeuksellisen heikkoa. Osaat varmasti itse lukea tuosta ap:n linkistä. Jos lukutaito on heikko, ei muidenkaan aineiden opiskelu suju, keskiarvo jää matalaksi ja jatko-opintoihin pääsy vaikeutuu.

Mutta ihan turhaa näyttää tämä keskustelu sinun kanssa olevan. Sinä keskustelet suppeasti yksittäisistä ihmisistä, kuten Alizadista, minä taas keskustelen laajemmasta ja ongelmallisesta ilmiöstä. Se, että Alizad puhui hyvää suomea, vaikka on tullut tänne 9-vuotiaana, ei tarkoita sitä, että muutkin puhuisivat.
 
vierailija
Mihin väite perustuu? No esim. Pisa-tuloksiin. Yleisellä tasolla puhuttaessa maahanmuuttajataustaisten lasten osaaminen on poikkeuksellisen heikkoa. Osaat varmasti itse lukea tuosta ap:n linkistä. Jos lukutaito on heikko, ei muidenkaan aineiden opiskelu suju, keskiarvo jää matalaksi ja jatko-opintoihin pääsy vaikeutuu.

Mutta ihan turhaa näyttää tämä keskustelu sinun kanssa olevan. Sinä keskustelet suppeasti yksittäisistä ihmisistä, kuten Alizadista, minä taas keskustelen laajemmasta ja ongelmallisesta ilmiöstä. Se, että Alizad puhui hyvää suomea, vaikka on tullut tänne 9-vuotiaana, ei tarkoita sitä, että muutkin puhuisivat.
Minä taas väitän, että sinäkin yleistät. Ei suinkaan Alizad ole ainoa lapsena tänne tullut ja oppinut kielen hyvin.

Jutussa puhutaan pääasiassa luovasta oppimisesta, jossa kuulemma pojat menestyvät heikommin, siis yleistäen.

Totta kai, jos kieltä ei kunnolla osaa, se vaikeuttaa muuta oppimista. Yleistäminen ei kuitenkaan kannata tässäkään tapauksessa, kuten ei siitäkään, miten hyvin ruotsinkieliset osaavat suomea tässä maassa. Siitäkin on täällä joillakin ollut paljon sanomista.
 
Minä taas väitän, että sinäkin yleistät. Ei suinkaan Alizad ole ainoa lapsena tänne tullut ja oppinut kielen hyvin.

Jutussa puhutaan pääasiassa luovasta oppimisesta, jossa kuulemma pojat menestyvät heikommin, siis yleistäen.

Totta kai, jos kieltä ei kunnolla osaa, se vaikeuttaa muuta oppimista. Yleistäminen ei kuitenkaan kannata tässäkään tapauksessa, kuten ei siitäkään, miten hyvin ruotsinkieliset osaavat suomea tässä maassa. Siitäkin on täällä joillakin ollut paljon sanomista.
Puhun yleisellä tasolla, en yleistä. Lue tuo ap:n linkki.

Ruotsinkielisiin vertaaminen ontuu, sillä ruotsi on täällä virallinen kieli.
 
vierailija
Minä taas väitän, että sinäkin yleistät. Ei suinkaan Alizad ole ainoa lapsena tänne tullut ja oppinut kielen hyvin.

Jutussa puhutaan pääasiassa luovasta oppimisesta, jossa kuulemma pojat menestyvät heikommin, siis yleistäen.

Totta kai, jos kieltä ei kunnolla osaa, se vaikeuttaa muuta oppimista. Yleistäminen ei kuitenkaan kannata tässäkään tapauksessa, kuten ei siitäkään, miten hyvin ruotsinkieliset osaavat suomea tässä maassa. Siitäkin on täällä joillakin ollut paljon sanomista.
Ja vielä lisään Pisa-tuloksista, että niihin vaikuttavat varmasti monet tekijät ja pitää myös muistaa, mistä aineesta puhutaan. Jos lukemisesta, niin lukeminen on valitettavasti vähentynyt huomattavasti, juuri etenkin poikien keskuudessa. Meillä tyttö on aina lukenut paljon, poika vähemmän. Sitten taas tiedän poikia, jotka ovat aina lukeneet paljon.

Vielä pohdin, ovatko ne Pisa-tulokset jotenkin tärkeitä jokaisen yksilön kohdalla? Eikö tärkeintä ole, että tuetaan kunkin vahvuuksia ja autetaan eteenpäin ja löytämään itselle sopivat opintopolut ja sitä kautta työtä. Eivät kaikki ole matikkaneroja, eivätkä kaikki kielineroja jne.

Arvostetaan jokaista sellaisena oppijana kuin on, mutta niin, että ymmärtävät koulutuksen ja opin merkityksen ja tekevät töitä. Toisaalta esim. Hjallis Harkimon koulumenestys ei ollut kummoinen ja hänellä oli ilmeisesti lukihäiriö ja kaiken lisäksi oli koulukiusattu.
 
vierailija
Puhun yleisellä tasolla, en yleistä. Lue tuo ap:n linkki.

Ruotsinkielisiin vertaaminen ontuu, sillä ruotsi on täällä virallinen kieli.
Luin:

"Suomi on OECD-maiden kärkeä nuorten luovan ajattelun osaamisessa, selviää Pisan tuoreesta raportista. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Pisa-tutkimuksessa on mitattu nuorten kykyä luovaan ajatteluun.
Tutkimuksen mukaan Suomen tulokset ovat selvästi OECD-maiden keskiarvon yläpuolella. Suomea paremmin suoriutui vain neljä maata, ja Suomen kanssa samalla tasolla oli neljä muuta maata.
Suomessa ero sukupuolten välillä oli kuitenkin vertailun kohteena olleista maista suurin. Suomen tytöistä lähes puolet oli luovassa ajattelussa huippuosaajia, kun poikien osaaminen oli lähempänä OECD-maiden keskitasoa.
Raportissa todetaan, että poikien huonot tulokset vaikuttivat Suomen kokonaistulokseen laskevasti. Myös poikien joukossa silti oli paljon huippuosaajan tasoisia nuoria."

Ruotsin kielestä sen verran, että olet varmasti huomannut, miten täälläkin toistuvasti pilkataan ruotsinkielisiä, jotka eivät osaa suomea.

Minusta on itsestään selvää, että ruotsi on myös toinen virallinen kieli, vaikka jotkut eivät näin haluaisi olevan. Se on osa historiaa ja itsellänikin on sukujuuria Ruotisissa ja tälläkin hetkellä kaksikielisiä sukulaisia.
 
vierailija
Kannattaisi miettiä Pisa-tulosten ohella, miksi tämän hallituksen aikana Suomen sijoitus kilpailukykyisten maiden joukossa on laskenut neljällä..

"SUOMEN sijoitus sveitsiläisen kauppakorkeakoulun IMD:n kilpailukykyvertailussa heikkeni tänä vuonna. Suomi on maailman 15:nneksi kilpailukykyisin valtio. Viime vuonna Suomi oli sijalla 11.

Suomea kilpailukykyisempiä Pohjoismaita ovat IMD:n mukaan Tanska, Ruotsi ja Norja. Tanskan sijoittui vertailussa kolmanneksi, Ruotsi kuudenneksi ja Norja kymmenenneksi.

Maailman kilpailukykyisin valtio on vertailun perusteella Singapore ja toisena on Sveitsi. Vuosina 2022–2023 Tanska oli vertailun ykkönen."


 
vierailija
Palstapesu on siis sitä mieltä, että ihminen ei voi oppia enää hyvin kieltä, jos ei aloita opintoja jo aivan varhaislapsuudesta 🤔

Mä aloin opiskella erästä kieltä lukioikäisenä ja sittemmin muutin maahan, jossa kieltä puhutaan, suoritin hyvin arvosanoin kaksi tutkintoa paikallisten rinnalla (vaikka se ei ole äidinkieleni) ja tein töitä ja pärjäsin. Joo, aina ei kaikkea ymmärtänyt, mutta sitten piti vain oppia lisää. En taida olla yksittäistapaus.

Mites ne kaikki suomalaiset, jotka ovat aikojan saatossa lähteneet maailmalle ihan aikuisinakin, esim. Ruotsiin, ja ovat oppineet kieltä ja pärjänneet? Ei pitänyt olla mahdollista Palstapesun mukaan. Palstalla oppii aina uutta, se on varma.
 
vierailija
Palstapesu on siis sitä mieltä, että ihminen ei voi oppia enää hyvin kieltä, jos ei aloita opintoja jo aivan varhaislapsuudesta 🤔

Mä aloin opiskella erästä kieltä lukioikäisenä ja sittemmin muutin maahan, jossa kieltä puhutaan, suoritin hyvin arvosanoin kaksi tutkintoa paikallisten rinnalla (vaikka se ei ole äidinkieleni) ja tein töitä ja pärjäsin. Joo, aina ei kaikkea ymmärtänyt, mutta sitten piti vain oppia lisää. En taida olla yksittäistapaus.

Mites ne kaikki suomalaiset, jotka ovat aikojan saatossa lähteneet maailmalle ihan aikuisinakin, esim. Ruotsiin, ja ovat oppineet kieltä ja pärjänneet? Ei pitänyt olla mahdollista Palstapesun mukaan. Palstalla oppii aina uutta, se on varma.
Olet yksittäistapaus jota ei saa yleistää.
 

Yhteistyössä