Kp 6 ja aika matelee... Jouduin jäämään pienelle sairaslomalle ja ihan syystä kyllä, mutta ilman töitä tuntuu olevan vähän liikaa aikaa ajatella.
Kun on kerran jo tehnyt päätöksen että lapsiluku on täynnä ja nyt seuraillaan vain heidän kasvuaan isommiksi ja otetaan vastaan isompien lasten iloja ja murheita, ja sitten pyörtänytkin päätöksensä, niin onhan siinä aivoilla töitä. Toki tähän "vielä yksi uuden kumppanin kanssa" -päätökseen pääsemiseen meni vuoden verran, eli ajatustyötä on tehty huolella aiemminkin. Nyt kun yrityksen ja toteutuksen aika alkaa olla päivien päässä eikä kuukausien tai kokonaisten vuodenaikojen, tulee tarpeelliseksi käydä asia läpi vielä kerran mielessään.
Neljä lasta on enemmän kuin kolme lasta. Tarvitsen 7-paikkaisen auton. Tarvitsen äitiysvaatteet ja vauvanvaatteet ja vaunut ja kaukalot, jotka jo kierrätin surutyön kera. Mulla ainakin oli surutyötä luopua "viimeisestä vauvasta". Ja nyt olenkin asennoitunut uudelleen, että palaankin vielä sinne.
Oliko täällä muita, jotka jo tekivät "viimeisen" joka ei sitten ollutkaan viimeinen?
Lisäksi kiinnostaa, minkä pituisia suhteita teillä on ennen kuin lapsenhankinta on tullut ajankohtaiseksi? Mulla ensimmäinen lapsi saatettiin alulle kun suhdetta oli takana 6 vuotta, ja nyt toisen kumppanin kanssa kanssa suhdetta on vuoden verran. Alunperin olen ajatellut että suhde vaatisi useamman vuoden vakiintumista ennen lapsia, mutta ikä ei anna enää myöden sellaiseen