Uskooko joku ettei Orpon kokoomus leikkaisi koulutuksesta?

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
Ja jos se on välttämättä verovaroin kustannettavaa toimintaa, valtio tehköön kaikille avoimen verkkokurssin. Kun sen hanuriopiston kerralla tekee kunnolla, ihmiset voivat vinguttaa seuraavat 300 vuotta vapaasti, vaikka joka päivä.
Menisit sinäkin opiskelemaan jotakin, niin ehkä pääsisit tuosta happamuudestasi eroon. Kaikessa ei tarvitse Riikkaa ihannoida.
 
vierailija
Ai nytkö vanhukset eivät olekaan tärkeitä? Sitä paitsi eivät ne ilmaisia ole, ainakaan työväenopistojen kurssit. Lisäksi, ei suinkaan ole kyse harrastuksista. Tiedätkö, mitä kaikkea esim. kansanopistot järjestävät?
Kuka on sanonut, että vanhukset eivät ole tärkeitä? Tässä on puhuttu siitä minkälainen toiminta kuuluu verovaroin maksettavaksi ja millainen toiminta kansalaisten omaan vapaaseen harkintaan. Sen tiedän, että kansalaisopistossa ei pääse esimerkiksi ajamaan formulaa. Pitäisikö päästä? Moni saattaisi tykätä.
 
vierailija
Menisit sinäkin opiskelemaan jotakin, niin ehkä pääsisit tuosta happamuudestasi eroon. Kaikessa ei tarvitse Riikkaa ihannoida.
Kirjoitan tätä kotonani ja tuossa n. 3 metin päässä on n. metrin korkuinen pino oppikirjoja, joista ihan huvikseni opiskelen vierasta kieltä ja jotka olen ihan itse maksanut ilman verotukea. Edes alennettu arvonlisäverokanta ei ole asiaan liittynyt kun kirjat on ulkomailta tilattu. Mutta olen otettu huolenpidostasi. :rolleyes:
 
vierailija
Ja jos se on välttämättä verovaroin kustannettavaa toimintaa, valtio tehköön kaikille avoimen verkkokurssin. Kun sen hanuriopiston kerralla tekee kunnolla, ihmiset voivat vinguttaa seuraavat 300 vuotta vapaasti, vaikka joka päivä.
Jos harrastajia löytyy riittävästi niin mikä estää perustamasta omaa säännöllisesti kokoontuvaa porukkaa. Nyt täytyy ymmärtää, että lapset ja nuoret tarvitsevat sitä rahaa mutta aikuiset pärjäävät kyllä ja ovat itseohjautuva.
 
vierailija
Kuka on sanonut, että vanhukset eivät ole tärkeitä? Tässä on puhuttu siitä minkälainen toiminta kuuluu verovaroin maksettavaksi ja millainen toiminta kansalaisten omaan vapaaseen harkintaan. Sen tiedän, että kansalaisopistossa ei pääse esimerkiksi ajamaan formulaa. Pitäisikö päästä? Moni saattaisi tykätä.
Ota selvää, mitä kaikkea tähän kuuluu ja kerro toki myös, mitä sinä haluat verovaroin tukea? Miksi et pidä sivistystyötä, jatkuvaa oppimista tärkeänä?
 
vierailija
Kirjoitan tätä kotonani ja tuossa n. 3 metin päässä on n. metrin korkuinen pino oppikirjoja, joista ihan huvikseni opiskelen vierasta kieltä ja jotka olen ihan itse maksanut ilman verotukea. Edes alennettu arvonlisäverokanta ei ole asiaan liittynyt kun kirjat on ulkomailta tilattu. Mutta olen otettu huolenpidostasi.
No kuule kyllä ne työväenopiston kirjatkin itse maksetaan.

Mutta kerro toki, mitä kieliä opiskelet ja miten olet edistynyt?
 
vierailija
Tässä ihan tiedoksi tietämättömille:

"Kansanopistot ovat vapaan sivistystyön oppilaitoksia, jotka järjestävät sekä yleissivistävää että ammatillista koulutusta. Kansanopistossa voit opiskella sekä pitkillä opintolinjoilla että lyhytkursseilla. Suomessa on 74 kansanopistoa ja 81 kansanopistokampusta. Kaikki opistot saavat rahoitusta valtiolta ja useimmat opistot ovat yksityisiä.

Kansanopistojen toimintaa määrittävät laki vapaasta sivistystyöstä (632/1998), sekä opistojen oma arvoperusta. Taustaltaan opistot voivat olla sitoutumattomia, kristillisiä, yhteiskunnallisia ja erityisopistoja. Vuosittain kansanopistoissa opiskelee yli 18 000 opiskelijaa erilaisissa pitkäkestoisissa ja päätoimisissa opinnoissa sekä noin 80 000 opiskelijaa lyhytkursseilla."



 
vierailija
Tässä ihan tiedoksi tietämättömille:

"Kansanopistot ovat vapaan sivistystyön oppilaitoksia, jotka järjestävät sekä yleissivistävää että ammatillista koulutusta. Kansanopistossa voit opiskella sekä pitkillä opintolinjoilla että lyhytkursseilla. Suomessa on 74 kansanopistoa ja 81 kansanopistokampusta. Kaikki opistot saavat rahoitusta valtiolta ja useimmat opistot ovat yksityisiä.

Kansanopistojen toimintaa määrittävät laki vapaasta sivistystyöstä (632/1998), sekä opistojen oma arvoperusta. Taustaltaan opistot voivat olla sitoutumattomia, kristillisiä, yhteiskunnallisia ja erityisopistoja. Vuosittain kansanopistoissa opiskelee yli 18 000 opiskelijaa erilaisissa pitkäkestoisissa ja päätoimisissa opinnoissa sekä noin 80 000 opiskelijaa lyhytkursseilla."



Lisäksi:

 
vierailija
Tässä ihan tiedoksi tietämättömille:

"Kansanopistot ovat vapaan sivistystyön oppilaitoksia, jotka järjestävät sekä yleissivistävää että ammatillista koulutusta. Kansanopistossa voit opiskella sekä pitkillä opintolinjoilla että lyhytkursseilla. Suomessa on 74 kansanopistoa ja 81 kansanopistokampusta. Kaikki opistot saavat rahoitusta valtiolta ja useimmat opistot ovat yksityisiä.

Kansanopistojen toimintaa määrittävät laki vapaasta sivistystyöstä (632/1998), sekä opistojen oma arvoperusta. Taustaltaan opistot voivat olla sitoutumattomia, kristillisiä, yhteiskunnallisia ja erityisopistoja. Vuosittain kansanopistoissa opiskelee yli 18 000 opiskelijaa erilaisissa pitkäkestoisissa ja päätoimisissa opinnoissa sekä noin 80 000 opiskelijaa lyhytkursseilla."



Lisäksi:

"Leikkaus vaarantaisi työllisyys- ja osaamistavoitteet
Leikkaus vapaasta sivistystyöstä vaikeuttaisi tulevan hallituksen työllisyystavoitteeseen pääsemistä.

Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat esimerkiksi kansanopistot, kansalaisopistot, opintokeskukset ja kesäyliopistot. Niissä tarjotaan ammatillista täydennyskoulutusta sekä opetetaan arjessa ja työelämässä tarvittavia perustaitoja, kuten tietotekniikkaa ja vieraita kieliä. Näin edistetään työkykyä ja työllistymisen edellytyksiä.

Työllisyysvaikutuksista puhuttaessa ei voida sivuuttaa myöskään leikkauksen vaikutusta vapaan sivistystyön työpaikkoihin. Esimerkiksi 70 miljoonan euron leikkaus vastaisi laskennallisesti yli 130 pienimmän oppilaitoksen lopettamista.

Koulutustason nostolle uusi este
Toteutuessaan leikkaus heikentäisi myös edellytyksiä nostaa kansan koulutustasoa, sillä moni kesäyliopistokin joutuisi todennäköisesti lopettamaan toimintansa. Samalla korkeakouluopintojen alueellinen saavutettavuus kapenisi rajusti.

Vapaa sivistystyö on tärkeä matalan kynnyksen väylä kohti yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkintoja. Kesäyliopistot järjestävät vuosittain 65 000 opintopisteen edestä korkeakoulutusta, ja kaikkiaan vapaan sivistystyön oppilaitoksissa suoritetaan vuosittain korkeakouluopintoja noin 100 000 opintopisteen edestä. "

Akavan ja OAJ:n sivuilta
 
vierailija
Lisäksi:

"Leikkaus vaarantaisi työllisyys- ja osaamistavoitteet
Leikkaus vapaasta sivistystyöstä vaikeuttaisi tulevan hallituksen työllisyystavoitteeseen pääsemistä.

Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat esimerkiksi kansanopistot, kansalaisopistot, opintokeskukset ja kesäyliopistot. Niissä tarjotaan ammatillista täydennyskoulutusta sekä opetetaan arjessa ja työelämässä tarvittavia perustaitoja, kuten tietotekniikkaa ja vieraita kieliä. Näin edistetään työkykyä ja työllistymisen edellytyksiä.

Työllisyysvaikutuksista puhuttaessa ei voida sivuuttaa myöskään leikkauksen vaikutusta vapaan sivistystyön työpaikkoihin. Esimerkiksi 70 miljoonan euron leikkaus vastaisi laskennallisesti yli 130 pienimmän oppilaitoksen lopettamista.

Koulutustason nostolle uusi este
Toteutuessaan leikkaus heikentäisi myös edellytyksiä nostaa kansan koulutustasoa, sillä moni kesäyliopistokin joutuisi todennäköisesti lopettamaan toimintansa. Samalla korkeakouluopintojen alueellinen saavutettavuus kapenisi rajusti.

Vapaa sivistystyö on tärkeä matalan kynnyksen väylä kohti yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkintoja. Kesäyliopistot järjestävät vuosittain 65 000 opintopisteen edestä korkeakoulutusta, ja kaikkiaan vapaan sivistystyön oppilaitoksissa suoritetaan vuosittain korkeakouluopintoja noin 100 000 opintopisteen edestä. "

Akavan ja OAJ:n sivuilta
Allekirjoittajina

Allekirjoittajat ja yhteyshenkilöt medialle
  • Aikuisopettajien liitto AKOL Maarit Rahkola, puheenjohtaja, 040 080 8736
  • Akava Miika Sahamies, johtava asiantuntija, 050 530 5366
  • Bildningsalliansen Henrika Nordin, verksamhetsledare, 044 353 1813
  • Finlands svenska lärarförbund FSL Inger Damlin, ordförande, 040 089 7300
  • Kansalaisopistojen Liitto KOL Jaana Nuottanen, toiminnanjohtaja, 040 741 0641
  • Kansanopistoyhdistys Tytti Pantsar, toiminnanjohtaja, 044 531 8000
  • Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Nina Lahtinen, koulutuspolitiikan johtaja, 050 341 3964
  • Opintokeskukset Anneliina Wevelsiep, puheenjohtaja, 050 5900 180
  • Sivistystyönantajat Jussi-Pekka Rode, elinkeinopoliittinen asiantuntija, 040 168 6836
  • STTK Riina Nousiainen, asiantuntija, 050 310 6056
  • Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Kirsi Rasinaho, Koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija, 050 342 8027
  • Suomen kesäyliopistot Tuija Österman, pääsihteeri, 050 302 8970
  • Suomen Kuntaliitto Hanna Tainio, varatoimitusjohtaja, 050 567 1624
  • Vapaa Sivistystyö Björn Wallén, puheenjohtaja, 040 747 8841
 
vierailija
Jotain järkevää tältäkin naiselta:

"Essayah puhui toimittajille Säätytalossa keskiviikkoaamuna esimerkiksi kansanopistojen tekemästä työstä. Hän sanoi sen luovan yhteisöllisyyttä sekä palvelevan siirtymisessä peruskoulusta toiselle asteelle.
– Kun tiedetään, että vapaaehtoistyö koko ajan vähenee ja ihmiset ikääntyvät, se (vapaa sivistystyö) on juurikin sitä, mikä järjestää elämää kylille. Siinä mielessä ajattelen, että on ymmärrettävä vapaan sivistystyön arvo suomalaisessa yhteiskunnassa, Essayah sanoi.

Essayah sanoi, ettei vapaa sivistystyö ole "vain hyvä harrastuspiiri". Hän huomautti, että kansanopistoilla on rooli esimerkiksi lukioon valmistavassa koulutuksessa, itse lukio-opinnoissa ja maahanmuuttajien kouluttamisessa.
– Toivon, että näissä olisi mahdollisuus edelleen hyvillä resursseilla jatkaa eteenpäin, Essayah sanoi.
Essayah kuitenkin huomautti, että hallitusneuvotteluissa etsitään säästöjä kaikissa ryhmissä.
Miljardisäästöjä ajava kokoomus on alkuvuoden ajan toistanut, että koulutus on erityissuojelussa. STT kysyi hallituksen muodostaja Orpolta, miten vapaan sivistystyön mahdolliset leikkaukset sopivat yhteen puolueen lupauksen kanssa."

 
vierailija
Jotain järkevää tältäkin naiselta:

"Essayah puhui toimittajille Säätytalossa keskiviikkoaamuna esimerkiksi kansanopistojen tekemästä työstä. Hän sanoi sen luovan yhteisöllisyyttä sekä palvelevan siirtymisessä peruskoulusta toiselle asteelle.
– Kun tiedetään, että vapaaehtoistyö koko ajan vähenee ja ihmiset ikääntyvät, se (vapaa sivistystyö) on juurikin sitä, mikä järjestää elämää kylille. Siinä mielessä ajattelen, että on ymmärrettävä vapaan sivistystyön arvo suomalaisessa yhteiskunnassa, Essayah sanoi.

Essayah sanoi, ettei vapaa sivistystyö ole "vain hyvä harrastuspiiri". Hän huomautti, että kansanopistoilla on rooli esimerkiksi lukioon valmistavassa koulutuksessa, itse lukio-opinnoissa ja maahanmuuttajien kouluttamisessa.
– Toivon, että näissä olisi mahdollisuus edelleen hyvillä resursseilla jatkaa eteenpäin, Essayah sanoi.
Essayah kuitenkin huomautti, että hallitusneuvotteluissa etsitään säästöjä kaikissa ryhmissä.
Miljardisäästöjä ajava kokoomus on alkuvuoden ajan toistanut, että koulutus on erityissuojelussa. STT kysyi hallituksen muodostaja Orpolta, miten vapaan sivistystyön mahdolliset leikkaukset sopivat yhteen puolueen lupauksen kanssa."

Mistä niitä säästöjä saadaan kun kukaan ei ole valmis tinkimään mistään?

Jatketaan laulua, soittoa ja tanssia hyvinvointivaltiomme kannella kun se on uppoamassa valtameren syvyyksiin...
 
vierailija
Meille 50-70-luvulla syntyneille ei ole ongelma tinkiä ns saavutetuista edusta koska olemme eläneet lapsuutemme ja nuoruutemme suhteellisen vaatimattomassa Suomessa. Jos sanotaan, että on säästettävä, niin sitten säästetään. Ei se ole sen kummempi asia. Vain ne peruselämän elementit riittävät kyllä ja se kaikki muu diipadaapa pois.
 
vierailija
Kuka on sanonut, että vanhukset eivät ole tärkeitä? Tässä on puhuttu siitä minkälainen toiminta kuuluu verovaroin maksettavaksi ja millainen toiminta kansalaisten omaan vapaaseen harkintaan. Sen tiedän, että kansalaisopistossa ei pääse esimerkiksi ajamaan formulaa. Pitäisikö päästä? Moni saattaisi tykätä.
Yle:
"...diologi ja tekoäly analysoivat kuvat ensin itsenäisesti. Diagnoosin jälkeen radiologi voi verrata arviotaan tekoälyn tuloksiin.

Lopullisen diagnoosin tekee edelleen ihminen, ei tekoäly. Sataprosenttista järjestelmää ei haluttukaan kehittää.

– Kyllä siihen pitkään menee, että tekoälyyn voidaan aukottomasti luottaa. Ainakaan tässä projektissa meidän tarkoituksemme ei ollutkaan kehittää absoluuttisen luotettavaa järjestelmää, vaan järjestelmä, joka ei tee virhearvioita siitä, kenellä on vuoto. Se voi ehdottaa ”vääriä positiivisia” silloin tällöin, että lääkärit pysyvät hereillä eivätkä luota järjestelmään liikaa, Korja sanoo.

Miksi sitten tekoäly ei ole jo laajemmin diagnostiikan käytössä? Lääkinnällisten laitteiden regulaatioprosessit ovat erittäin pitkiä, mitä Korja pitää hyvänä asiana: kliiniseen käyttöön tulevat järjestelmät ovat huolellisesti läpikäytyjä.

Tekijöiden tavoite on tehdä tekoälyhankkeesta maailmanlaajuinen. Parhaimillaan ratkaisu voi olla kaupallisesti saatavilla noin 2-3 vuoden kuluessa. Algoritmit voidaan valjastaa myös muiden sairauksien selvittämiseen.

– Ilman muuta. Kuvantamisessa neuroverkkoanalytiikalla on aivan valtava potentiaali, Korja sanoo".
 
vierailija
Jos koulutuksesta säästetään (jälleen, lupauksista huolimatta), se tulee myöhemmin kalliiksi.
Juu kun puhutaan Lassimaijan peruskoulusta, Urpo-Helmikin amiksesta, Timoliisin AMK:sta jne. Mutta kun puhutaan siitä, että joku 56-vuotias tätimies saa vähän käydä harrastelemassa veneenrakennusta tai raamattupiirissä, niin ei sillä kyllä ole mitään tekemistä tulevaisuusinvestointien kanssa.
 

Yhteistyössä