Meneekö ruotsalaisten suomalaisille kirjoittama historia uusiksi?

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
En viitsi koko juttua kopioida, mutta alle muutamia katkelmia.

"Rautakausi tunnetaan Suomessa huonosti. Toki arkeologit ovat jo 1800-luvun lopulta lähtien löytäneet runsaasti erilaisia hautapaikkoja ja uhrikiviä, eli muinaisia rituaalipaikkoja. Mutta arki ja asuinpaikat ovat yhä suurelta osin kartoittamatta. Tämä johtuu Ruohosen mukaan virheellisestä olettamuksesta, joka on leimannut historiantutkimusta vuosikymmenien ajan.

”Aikaisemmin oletettiin, että rautakautinen asutus on sijainnut pääasiassa samoilla kylätonteilla, missä myöhempikin historiallisen ajan asutuskin on ollut. Niinpä ajateltiin, että kaikki todisteet siitä ovat tuhoutuneet, kun vanhojen rakennusten päälle on rakennettu uusia.”

”Se oli tutkimuksen suuri sääntö vuosikymmeniä ja osa vanhemmista tutkijoista ajattelee niin edelleen”, Ruohonen selittää.

2000-luvun alusta lähtien käsitys on kuitenkin alkanut muuttua ja Ruohonen uskoo, että todisteet rautakaudesta ovat paljon lähempänä kuin osaamme kuvitellakaan.

”Rautakautinen asutus löytyy nykyisiltä pelloilta”, hän julistaa.[...]

Ruohonen selittää, että muinaiselle asutukselle paikka on suorastaan täydellinen. Alhaalla kulkee joki, joka on kautta aikojen ollut elintärkeä reitti kaupankäyntiin ja ulkomaailmaan. Yläpuolella kiemurtelee Vanha Perttelintie. Se on todennäköisesti toiminut kulkuväylänä sisämaahan jo ennen keskiaikaa.

Näiden välissä on loivasti viettävää maata, johon raivata peltoa. Rautakaudelle ajoittuvia havaintoja on tähän saakka saatu Uskelanjoen alajuoksulta, lähempää Salon keskustaa.

”Siitä ylöspäin koko jokivarsi on hajalöytöjä lukuun ottamatta ollut tyhjää aluetta etenkin asutuksen suhteen”, Ruohonen toteaa.

Hän kuitenkin uskoo, että tutkimuksellinen tyhjiö perustuu siihen, että asutusta on aiemmin etsitty väärillä menetelmillä ja vääristä paikoista.

”Rautakaudella pellot olivat pienempiä, koska ei ollut mahdollista ylläpitää niin suurta alaa kuin myöhemmin”, hän selittää.

Vasta myöhemmin, siis keskiajalla, peltoalaa tarvittiin ja haluttiin raivata lisää.

Silloin asumukset siirrettiin kauemmas, kallioille tai maalle, jonne ei peltoa voinut raivata. Mutta sitä ennen paras paikka asua oli lähellä vettä, pienten peltopalstojen keskellä.[...]

Maallikolle tilanne on hämmentävä. Opiskelijoiden toteuttamaa tutkimusmenetelmää kutsutaan pelto- eli pintapoiminnaksi. Lapioita ei tarvita, sillä muinaishistoria lojuu käytännössä ihan näkyvillä. Tuhannessa vuodessa se ei ole kadonnut mihinkään.

Ruohonen selittää, että on yleinen harhaluulo, että vuosisatojen aikana syntyy uusia paksuja maakerroksia, jotka peittävät kaiken alleen. Sellaista ilmiötä ei ole olemassa.

”Esimerkiksi kaupunkien paksut maakerrokset johtuvat ihmisen toiminnasta. Rakennetaan vanhan päälle, jolloin vanhat paikoilleen jätetyt purkukerrokset nostavat maanpintaa. Mutta ajatellaan vaikka metsää: helposti kuvittelee, että maahan putoavat lehdet muodostavat koko ajan uutta maanpohjaa. Maannostumista toki tapahtuu, mutta Suomessa se on äärimmäisen hidas tapahtuma. Usein löydökset ovatkin heti aivan pintakerroksen alla.”

Pelloilla maannostumista ei pääse tapahtumaan. Ruohosen mukaan muinaisten kappaleiden jäänteet pyörivät edelleen pintamaan joukossa.[...]

Jos ja kun tutkimus sen lopulta vahvistaa, käsitys rautakautisesta asutuksesta Salon alueella on muuttunut kertaheitolla. Jokilaakso, jossa on aiemmin kuviteltu olevan vain hajanaisia keskittymiä, voikin olla laajaa ja .yhtenäistä asutuksen nauhaa.

”Ties miten pitkälle sisämaahan asutus on jatkunut”, Ruohonen pohtii, äänessään hitunen kotiseutuylpeyttä.

Ja mikä tärkeintä, Salon esimerkki viittaa siihen, että muuallakin rannikkoseuduilla riittää löydettävää.

Kuten Ruohonen kertoo, rautakauden asutus keskittyi jokireittien varrelle. Turun seudulla Aurajokilaaksossa on tehty runsaita löytöjä viime vuosina ja myös esimerkiksi Paimionjoen alueella tiedetään olevan rautakautisia paikkoja. Muinaisen Suomen salaisuuksia voisi löytyä paljastua miltä tahansa Varsinais-Suomen rannikon joelta aina Uudellemaalle saakka.

”Mutta tuskin Uudeltamaalta. Se on lähes kirjaimellisesti uutta maata”, Ruohonen naurahtaa.

”Toki sieltäkin on viime vuosina tullut esiin rautakautiseen asutukseen viittaavia havaintoja, mutta nämä on tulkittu lähinnä hämäläisten eränkävijöiden jäljiksi.” "

Hmmm...

Mä olen hieman eri mieltä tuon tutkijan kanssa.

Toki tavaroita varmasti löytyy läheltäkin jokea mutta tuskin kukaan kovin liki sitä, notkossa, on asua halunnut. Ja tää kokemuksella. Tuntuu ihan hiivatin kylmältä keskikesälläkin kun yöaikaan usva nousee ja kastelee vaatteetkin inhasti.

Mutta tosiaan läheltä jokivarsia löytyy pieniä kallioita ja niiden juurella pähkinäpensaita. Kallio suojaa itätuulelta ja aurinko lämmittää vielä illallakin. Sellaiseen paikkaan minäkin muuttaisin. -Ja muutinkin muinoin.
 
vierailija
Sä näet hysteerisenä vain hurripuheet.
Mä otan huomioon myös itäiset vaikutteet.

Aito suomalaisuus on varmasti ollut tässä maassa semmoisena juonteena, mutta geeniperimää ja vaikutteita tuli MYÖS idästä ja lännestä.
Ei me suomalaiset olla tupsahdettu tänne jostain turvesuon mättäästä, plops.
Me suomalaiset olemme tämän maan alkuperäisiä asukkaita mitä geeneihin tulee. Ja kieleen. Eli siinä mielessä kyllä tupsahdimme turvesuon mättäästä tänne ja täällä loimme suomalaisuuden ja suomalaisen kulttuurin. Mutta se ei ole pointti, vaan se, että tässä ketjussa käsitellään (a) Suomen rautakautista asutusta ja (b) ruotsalaista historiankirjoitusta. Sinun antisi keskusteluun on haukkua suomalaisia. En oikein tajua miksi.
 
Mutta siis, oon erittäin paljon kunkin kansan etnisyyden, heimon, kielen ja itsenäisyyden kannalla.
Pohja sille löytyy Raamatusta, Jumala itse on antanut kansoille alueet ja rajat, vaikka toki kauppamatkat, jonkinmoinen turismi ja pakolaisuus on ok (pakolaisuus siten, että pakolainen mielellään kääntyi juutalaisuuteen Israelissa eli ei "mädättänyt" fiksua juutalaisuutta).

Mutta vaikka olen nationalisti, niin tiedostan että vaikka Suomeen on kasautunut suomalaisuuden geenipooli ja kulttuuri, niin me ei olla tänne tyhjästä tultu.

En jaksa millään kokea katkeruutta 100-400 vuotta sitten olleita, naapurimaiden tekemiä Suomen valloituksia kohtaan.
Nyt on nyt.
 
Me suomalaiset olemme tämän maan alkuperäisiä asukkaita mitä geeneihin tulee. Ja kieleen. Eli siinä mielessä kyllä tupsahdimme turvesuon mättäästä tänne ja täällä loimme suomalaisuuden ja suomalaisen kulttuurin. Mutta se ei ole pointti, vaan se, että tässä ketjussa käsitellään (a) Suomen rautakautista asutusta ja (b) ruotsalaista historiankirjoitusta. Sinun antisi keskusteluun on haukkua suomalaisia. En oikein tajua miksi.
No kappas! Sähän kirjoitat maailmanhistoriaa uusiksi. "Ihmiskunnan kehto muodostui puhtaasta suomalaisuudesta Juupajoella", ja täältä levittäytyi kansat ja rodut muuhun maailmaan...

Löydätkö Juupajoen Lucyn? Kova muija meinaan :ROFLMAO:
 
vierailija
Hmmm...

Mä olen hieman eri mieltä tuon tutkijan kanssa.

Toki tavaroita varmasti löytyy läheltäkin jokea mutta tuskin kukaan kovin liki sitä, notkossa, on asua halunnut. Ja tää kokemuksella. Tuntuu ihan hiivatin kylmältä keskikesälläkin kun yöaikaan usva nousee ja kastelee vaatteetkin inhasti.

Mutta tosiaan läheltä jokivarsia löytyy pieniä kallioita ja niiden juurella pähkinäpensaita. Kallio suojaa itätuulelta ja aurinko lämmittää vielä illallakin. Sellaiseen paikkaan minäkin muuttaisin. -Ja muutinkin muinoin.
Mistä olet eri mieltä?

Ja kyllä joen rannalla on asuttu jo varhain.
 
"Tulentekotaito ja myöhemmin kirjoitustaito syntyivät Keski-Suomessa Multian-Uuraisten seudulla 7000 eKr, josta levittäytyi Mynämäen kautta Babyloniaan, Egyptiin ja Perun Inkoille."

Siistiä!
 
vierailija
Mutta siis, oon erittäin paljon kunkin kansan etnisyyden, heimon, kielen ja itsenäisyyden kannalla.
Pohja sille löytyy Raamatusta, Jumala itse on antanut kansoille alueet ja rajat, vaikka toki kauppamatkat, jonkinmoinen turismi ja pakolaisuus on ok (pakolaisuus siten, että pakolainen mielellään kääntyi juutalaisuuteen Israelissa eli ei "mädättänyt" fiksua juutalaisuutta).

Mutta vaikka olen nationalisti, niin tiedostan että vaikka Suomeen on kasautunut suomalaisuuden geenipooli ja kulttuuri, niin me ei olla tänne tyhjästä tultu.

En jaksa millään kokea katkeruutta 100-400 vuotta sitten olleita, naapurimaiden tekemiä Suomen valloituksia kohtaan.
Nyt on nyt.
Ja tarkalleen ottaen miten 100-400 vuotta sitten tapahtuneet valloitukset liittyvät (a) Suomen asutukseen 2000 vuotta sitten tai (b) siihen mitä Suomen asutuksesta kirjoitettiin 100 vuotta sitten? Vai tarkoitatko sanoa, että koska valloitukset eivät sinua haittaa, niin oli ihan ok kirjoittaa vääristeltyä historiaa 100 vuotta sitten?
 
vierailija
No kappas! Sähän kirjoitat maailmanhistoriaa uusiksi. "Ihmiskunnan kehto muodostui puhtaasta suomalaisuudesta Juupajoella", ja täältä levittäytyi kansat ja rodut muuhun maailmaan...

Löydätkö Juupajoen Lucyn? Kova muija meinaan :ROFLMAO:
Niinkö kirjoitin? No huomaan, että toiveeni oli turha. Sinulla ei ole mitään aikomusta olla pilaamatta tätä ketjua. Lopetan siis tähän.
 
Ja tarkalleen ottaen miten 100-400 vuotta sitten tapahtuneet valloitukset liittyvät (a) Suomen asutukseen 2000 vuotta sitten tai (b) siihen mitä Suomen asutuksesta kirjoitettiin 100 vuotta sitten? Vai tarkoitatko sanoa, että koska valloitukset eivät sinua haittaa, niin oli ihan ok kirjoittaa vääristeltyä historiaa 100 vuotta sitten?
Tää mun rönsy alkoi siitä, kun joku harmaa nimitti mua tässä ketjussa svekomaaniksi.
Ja aattelin, että täällä on joku hurrivihaaja paikalla taas.
 
vierailija
No just siitä. En usko, että kukaan on halunnut asua tuolla jokinotkossa.

Tottakai tavaroita on pitkin matkaa asumukselta rantaan mutta itse asumus on ollut hieman kauempana.
Jaa, vaikea sanoa. Sen tiedän, että Aurajoen rannalla on ollut asutusta jo hyvin varhain. Samoin tuossa jutussa kerrottiin, että aikaisemmin haluttiin juuri asua lähellä vettä.
 
vierailija
Me suomalaiset olemme tämän maan alkuperäisiä asukkaita mitä geeneihin tulee. Ja kieleen. Eli siinä mielessä kyllä tupsahdimme turvesuon mättäästä tänne ja täällä loimme suomalaisuuden ja suomalaisen kulttuurin. Mutta se ei ole pointti, vaan se, että tässä ketjussa käsitellään (a) Suomen rautakautista asutusta ja (b) ruotsalaista historiankirjoitusta. Sinun antisi keskusteluun on haukkua suomalaisia. En oikein tajua miksi.
 
Jaa, vaikea sanoa. Sen tiedän, että Aurajoen rannalla on ollut asutusta jo hyvin varhain. Samoin tuossa jutussa kerrottiin, että aikaisemmin haluttiin juuri asua lähellä vettä.
Lähellä. Ei välttämättä ihan sen vieressä. Ja siks toisekseen eivätkö noi joet olleet muinoin leveämpiäkin? Siis kun vesi oli korkeammalla.

Ja samoinhan aurajoen kanssa salon- ja halikonjokien rantamilla on jo todistettu olleen asutusta hieman ylempänä. En tajua, miks kukaan olisi savisilla rannoilla asua halunnut.
 
vierailija
vierailija
Lisäksi Aboa Vetuksessa on sen muinaisen asuinrakennuksen perustat kunnostettuina, ja eipä tuo paikka kaukana joesta ole.

Olen lisäksi asunut toisessa kaupungissa, jossa virtaa joki, ja siellä muinoin nimenomaan asutettiin jokivartta. Tämä ei ollut siis Suomessa.
 

"Laaksossaan joki virtaa pääasiassa savialueiden halki muodostaen vähän mutkittelevan, usein jyrkkäreunaisen uoman peltojen keskelle. Saviset penkereet ovat välillä sortuneet jokeen"

Se on oikeasti varsin epämielalyttävä rannoiltaan. Uskon, että asumuksia on ollut lähellä jokirantaa mutta kyl aika pöllöpää on jos sinne mutaprunniin talonsa rakentaa.
 
vierailija
Hei muuten, jos kiinnostaa, niin Yle Areenalla on kiva minisarja, jossa kuljetaan Aurajokea ja matkalla seikkailijat saavat paljon tietoa ja sukeltaa alueen historiaan.

 
  • Tykkää
Reactions: -roosaruusa-
vierailija

"Laaksossaan joki virtaa pääasiassa savialueiden halki muodostaen vähän mutkittelevan, usein jyrkkäreunaisen uoman peltojen keskelle. Saviset penkereet ovat välillä sortuneet jokeen"

Se on oikeasti varsin epämielalyttävä rannoiltaan. Uskon, että asumuksia on ollut lähellä jokirantaa mutta kyl aika pöllöpää on jos sinne mutaprunniin talonsa rakentaa.
Juu no varmasti kaikki paikat eivät asumiseen sovellu. Toisaalta nykyäänkin maailmalla rakennetaan ja asutaan paikoissa, joissa on sortuma- ja tulvavaara ja välillä tapahtuu suuria vahinkoja.
 

Yhteistyössä