Meneekö ruotsalaisten suomalaisille kirjoittama historia uusiksi?

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
Ihan samaa ylemmyyden tunnetta suomalaisilla on Venäjää, Viroa tai Afrikkaa kohtaan.
"Mennääs vähän näyttämään noille raukoille fiksun, älykkään, menestyvän kansan mallia. MENESTYSTÄ."

Olen ollut Venäjällä avustusreissuilla, ja asenne on ollu porukalla ylemmyydentuntoinen. "Voi noita raasuja." Samaa haukkumista me pidämme kehitysmaita kohtaan netissä.

Sitten kauhee parku kun sanotaan että Suomeen tuli sivistys 1000-luvun alussa muualta. Emme kestä ajatusta, että me itse ollaan joskus oltu sivistettävinä?

Suomalaiset ei ollu helppoa kasvatettavaa. Oltiin räkä poskella olevia juntteja savutuvissamme ja ruotsalaiset repi hiuksiaan meidän kanssa.

No nyt on meidän vuoro repiä hiuksia Ruotsin kehitysmaistumisen suhteen...
 
vierailija
Sitten kauhee parku kun sanotaan että Suomeen tuli sivistys 1000-luvun alussa muualta. Emme kestä ajatusta, että me itse ollaan joskus oltu sivistettävinä?

Suomalaiset ei ollu helppoa kasvatettavaa. Oltiin räkä poskella olevia juntteja savutuvissamme ja ruotsalaiset repi hiuksiaan meidän kanssa.
Miekalla "sivistettyjä". Vaihda uskontosi tai pääsi irtoaa ruumiistasi. Miltä sinusta tuntuisi jos joutuisit nyt vaihtamaan uskontosi toiseen ja joutuisit käyttämään vierasta kieltä asioidessasi viranomaisten ksnssa?
 
vierailija
Suomen Porkkalasta on kovin lyhyt matka Viron Naissaareen, eikä siihen reissuun tarvitse olla kovin kummoinen vene tai merenkulkija.

Uusimaa on maahanmuuttajien Suomenlahden pohjoisrannalle antama nimi.
Yhtä pitkä matka kuin Helsingin Vuosaareen, mutta avomeren yli. Olen Porkkalanniemen kiertänyt pienellä veneellä eikä se ollut mitenkään miellyttävä reissu, vaikka moottori olikin apuna. Mutta tämä on sinänsä asiaan kuulumatonta saivartelua. Kysymys oli oltiinko samaa kansaa ja vastaus on yksiselitteisesti, että ei oltu. 2000 vuotta sitten se merimatka oli niin pitkä, että siellä naapurissa ei jatkuvasti piipahdettu vieraisilla.
 
Kuinka mielellään vaihtaisit nykyisen uskontosi vaikkapa islamiin?
Voithan sä ottaa vaikka Sellerinpurijoiden Autistisen Kultin esimerkkinä, uskonnot on erilaisia sivistävyydeltään.

Mutta islam
-ei ole se pelastava uskonto
-ei vie yhteiskuntaa eteenpäin: Arabian maat ovat takapajuisia sen takia, vs.Israel.

Mutta en joka tapauksessa köännyttäisi ketään väkisin.
 
vierailija
Voithan sä ottaa vaikka Sellerinpurijoiden Autistisen Kultin esimerkkinä, uskonnot on erilaisia sivistävyydeltään.

Mutta islam
-ei ole se pelastava uskonto
-ei vie yhteiskuntaa eteenpäin: Arabian maat ovat takapajuisia sen takia, vs.Israel.

Mutta en joka tapauksessa köännyttäisi ketään väkisin.
Vaihtaisitko nykyisen uskontosi islamiin jos Ruotsi niin määräisi?
 
vierailija
Tylsää, kun ei voinut lukea tuota artikkelia.
En viitsi koko juttua kopioida, mutta alle muutamia katkelmia.

"Rautakausi tunnetaan Suomessa huonosti. Toki arkeologit ovat jo 1800-luvun lopulta lähtien löytäneet runsaasti erilaisia hautapaikkoja ja uhrikiviä, eli muinaisia rituaalipaikkoja. Mutta arki ja asuinpaikat ovat yhä suurelta osin kartoittamatta. Tämä johtuu Ruohosen mukaan virheellisestä olettamuksesta, joka on leimannut historiantutkimusta vuosikymmenien ajan.

”Aikaisemmin oletettiin, että rautakautinen asutus on sijainnut pääasiassa samoilla kylätonteilla, missä myöhempikin historiallisen ajan asutuskin on ollut. Niinpä ajateltiin, että kaikki todisteet siitä ovat tuhoutuneet, kun vanhojen rakennusten päälle on rakennettu uusia.”

”Se oli tutkimuksen suuri sääntö vuosikymmeniä ja osa vanhemmista tutkijoista ajattelee niin edelleen”, Ruohonen selittää.

2000-luvun alusta lähtien käsitys on kuitenkin alkanut muuttua ja Ruohonen uskoo, että todisteet rautakaudesta ovat paljon lähempänä kuin osaamme kuvitellakaan.

”Rautakautinen asutus löytyy nykyisiltä pelloilta”, hän julistaa.[...]

Ruohonen selittää, että muinaiselle asutukselle paikka on suorastaan täydellinen. Alhaalla kulkee joki, joka on kautta aikojen ollut elintärkeä reitti kaupankäyntiin ja ulkomaailmaan. Yläpuolella kiemurtelee Vanha Perttelintie. Se on todennäköisesti toiminut kulkuväylänä sisämaahan jo ennen keskiaikaa.

Näiden välissä on loivasti viettävää maata, johon raivata peltoa. Rautakaudelle ajoittuvia havaintoja on tähän saakka saatu Uskelanjoen alajuoksulta, lähempää Salon keskustaa.

”Siitä ylöspäin koko jokivarsi on hajalöytöjä lukuun ottamatta ollut tyhjää aluetta etenkin asutuksen suhteen”, Ruohonen toteaa.

Hän kuitenkin uskoo, että tutkimuksellinen tyhjiö perustuu siihen, että asutusta on aiemmin etsitty väärillä menetelmillä ja vääristä paikoista.

”Rautakaudella pellot olivat pienempiä, koska ei ollut mahdollista ylläpitää niin suurta alaa kuin myöhemmin”, hän selittää.

Vasta myöhemmin, siis keskiajalla, peltoalaa tarvittiin ja haluttiin raivata lisää.

Silloin asumukset siirrettiin kauemmas, kallioille tai maalle, jonne ei peltoa voinut raivata. Mutta sitä ennen paras paikka asua oli lähellä vettä, pienten peltopalstojen keskellä.[...]

Maallikolle tilanne on hämmentävä. Opiskelijoiden toteuttamaa tutkimusmenetelmää kutsutaan pelto- eli pintapoiminnaksi. Lapioita ei tarvita, sillä muinaishistoria lojuu käytännössä ihan näkyvillä. Tuhannessa vuodessa se ei ole kadonnut mihinkään.

Ruohonen selittää, että on yleinen harhaluulo, että vuosisatojen aikana syntyy uusia paksuja maakerroksia, jotka peittävät kaiken alleen. Sellaista ilmiötä ei ole olemassa.

”Esimerkiksi kaupunkien paksut maakerrokset johtuvat ihmisen toiminnasta. Rakennetaan vanhan päälle, jolloin vanhat paikoilleen jätetyt purkukerrokset nostavat maanpintaa. Mutta ajatellaan vaikka metsää: helposti kuvittelee, että maahan putoavat lehdet muodostavat koko ajan uutta maanpohjaa. Maannostumista toki tapahtuu, mutta Suomessa se on äärimmäisen hidas tapahtuma. Usein löydökset ovatkin heti aivan pintakerroksen alla.”

Pelloilla maannostumista ei pääse tapahtumaan. Ruohosen mukaan muinaisten kappaleiden jäänteet pyörivät edelleen pintamaan joukossa.[...]

Jos ja kun tutkimus sen lopulta vahvistaa, käsitys rautakautisesta asutuksesta Salon alueella on muuttunut kertaheitolla. Jokilaakso, jossa on aiemmin kuviteltu olevan vain hajanaisia keskittymiä, voikin olla laajaa ja .yhtenäistä asutuksen nauhaa.

”Ties miten pitkälle sisämaahan asutus on jatkunut”, Ruohonen pohtii, äänessään hitunen kotiseutuylpeyttä.

Ja mikä tärkeintä, Salon esimerkki viittaa siihen, että muuallakin rannikkoseuduilla riittää löydettävää.

Kuten Ruohonen kertoo, rautakauden asutus keskittyi jokireittien varrelle. Turun seudulla Aurajokilaaksossa on tehty runsaita löytöjä viime vuosina ja myös esimerkiksi Paimionjoen alueella tiedetään olevan rautakautisia paikkoja. Muinaisen Suomen salaisuuksia voisi löytyä paljastua miltä tahansa Varsinais-Suomen rannikon joelta aina Uudellemaalle saakka.

”Mutta tuskin Uudeltamaalta. Se on lähes kirjaimellisesti uutta maata”, Ruohonen naurahtaa.

”Toki sieltäkin on viime vuosina tullut esiin rautakautiseen asutukseen viittaavia havaintoja, mutta nämä on tulkittu lähinnä hämäläisten eränkävijöiden jäljiksi.” "
 
vierailija
No voi hirrrrveetä! Kuinka sä kestät sen, että suomalaisuus ei oo ollu 1000-luvun alusta mämmiä syövän MattiTepon riemujuhlaa?

Mutta nythän sä saat olla ihan vapaasti Möttönen tai Rummukainen, jos haluat. :)
Tuo sun svekomaanisuutesi on oikeasti vähän.... noh. Toivoisin, että et pilaisi tätä keskustelua. Aihe on kuitenkin ihan mielenkiintoinen.
 
Tuo sun svekomaanisuutesi on oikeasti vähän.... noh. Toivoisin, että et pilaisi tätä keskustelua. Aihe on kuitenkin ihan mielenkiintoinen.
Sä näet hysteerisenä vain hurripuheet.
Mä otan huomioon myös itäiset vaikutteet.

Aito suomalaisuus on varmasti ollut tässä maassa semmoisena juonteena, mutta geeniperimää ja vaikutteita tuli MYÖS idästä ja lännestä.
Ei me suomalaiset olla tupsahdettu tänne jostain turvesuon mättäästä, plops.
 

Yhteistyössä