Työpaikka kiusaaminen päiväkodeissa

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
Muutan avaruuteen
Kiusaajat on usein kokeneita, rentoja, itsensä hyväksyviä ja nopeita työntekijöitä, joilla on tarkka psykologinen silmä - puhun tämän myös omasta, taannoisesta kiusaajastani.

Mä opin siltä kiusaajalta monta tärkeää juttua, joilla olen pärjännyt elämässä. Mm.epäitsekkyyttä kun en kiduta muita enää omalla individualistisuudellani.

Miksi hänet täytyisi lähettää kotiin?
Siis apua...Mitä ihmettä? ´Mitä tässä maassa tapahtuu.. siis sanoitko just et ihminen kiduttaa toista jos on oma yksilönsä? Ja että kiusaaja saa jäädä työpaikkaan, vaikka on henkisesti pahoinpidelly ja aiheuttanu traumaa toiselle ihmiselle, vaan koska sen persoona ei miellyttäny kiusaajaa?!! Se fakta että on ihmisiä jotka ajattelee niiku sinä on ihan super pelottavaa ja syy sille miksi odotan että uusi sukupolvi muuttaa kaiken.
 
pelottaa lukea näitä. Jotenkin odottaa milloin itseään aletaan kiusaamaan. En tiedä onko minusta puhuttu jo jotain joskus, toivon mukaan ei. Tämä ala on ikävä. Naisten kanssa työskentely ei ole miellyttävä kokemus.
Kaikki puhuvat kaikista. Työpaikoilla parhaat ystävätkin puhuvat toisistaan pahaa, mutta se kaikki puhuminen ei ole vakavaa.

"Ohhoh, Tiina tais unohtaa tuon asian ilmottaa vanhemmille, no mäpä ilmotan".

Vs. astetta pahempi:
"Taas se Tiina unohti ilmottaa vanhemmille senjasen, mä joudun taas ilmottamaan sen puolesta".

Ja vielä pahempi:
"Emmä ymmärrä miten tuommonen muistamaton Tiina voi olla töissä."

2 ekaa voi olla hyvän ystävän rakkaudella sanomia, jos Tiina oikeesti on toheloinu viime aikoina ja paljon. Ja sit se ystävä jo onkin kohta kysymässä Tiinalta "ootko sä väsyneempi ku ennen?"
 
Muutan avaruuteen
Eivät valitettavasti ota. Monet aremmat eivät uskalla, vaan pistävät hankalat ristiriitatilanteet niiden rohkeiden jyrä-Pirjojen tehtäväksi. Ja tämä on yks isoimpia syitä miks päivähoidossa joku uusi työntekijä ärsyttää.

Mieti joskus asiaa MYÖS sen rohkean Pirren puolesta: ei ole mukava olla aina se ikävä tyyppi, joka joutuu puuttumaan ikäviin tilanteisiin ja karjaisemaan lapsille ja pitämään muiden edessä puhuttelua, kun se noviisi-ujo-herkkis vieressä tyytyy vaan sanomaan "älä Jessica nyt viitsi..."

Tosin varhaiskasvatuksessa ollaan menossa koko ajan siihen hempeilyyn päin, äänen korottaminen on jo Etelä-Suomen joissain päikyissä kielletty, ja sit ihmetellään kun muksut riehuu.
hyvä että on. Oletko miettinyt, että tämä pirjo tekee ujolle hoitajalle negatiivisen olon, jonka takia tämä ei uskalla sanoa mitään! usein itse pelkään, että saan taas haukut jos puutun, koska tiedän että pirjolla on oma tapa hoitaa asia. Itse en usko lapsille äänen korotukseen ja työtapani on hoitaa asia hiljaisella äänellä niin, ettei lapset pelästy. Ja tämä on minun uskoni mitä tuee lapsen kasvatukseen. Hoitajia on erillaisia kaikki ei ole karjuva pirkko. Tulevaisuudessa pidän työ tavan samalnaisena. Minä en korota ääntä ja sillä selvä.
 
Muutan avaruuteen
Kaikki puhuvat kaikista. Työpaikoilla parhaat ystävätkin puhuvat toisistaan pahaa, mutta se kaikki puhuminen ei ole vakavaa.

"Ohhoh, Tiina tais unohtaa tuon asian ilmottaa vanhemmille, no mäpä ilmotan".

Vs. astetta pahempi:
"Taas se Tiina unohti ilmottaa vanhemmille senjasen, mä joudun taas ilmottamaan sen puolesta".

Ja vielä pahempi:
"Emmä ymmärrä miten tuommonen muistamaton Tiina voi olla töissä."

2 ekaa voi olla hyvän ystävän rakkaudella sanomia, jos Tiina oikeesti on toheloinu viime aikoina ja paljon. Ja sit se ystävä jo onkin kohta kysymässä Tiinalta "ootko sä väsyneempi ku ennen?"
Juu tuo lasketaan kiusaamiseksi. I got news for you toi on vakavaa.
 
vierailija
Kiusaajat on usein kokeneita, rentoja, itsensä hyväksyviä ja nopeita työntekijöitä, joilla on tarkka psykologinen silmä - puhun tämän myös omasta, taannoisesta kiusaajastani.

Mä opin siltä kiusaajalta monta tärkeää juttua, joilla olen pärjännyt elämässä. Mm.epäitsekkyyttä kun en kiduta muita enää omalla individualistisuudellani.

Miksi hänet täytyisi lähettää kotiin?
Äkkiäpä hävisi ne mielipiteet. Nyt vain nuoleskelet... Ja päsmäröit netissä jokaiselle, joka sanoo tulleensa kiusatuksi, syyttelet liiasta herkkyydestä.

Ehkä et oppinut tarpeeksi, ehkä et pärjää elämässä niin hyvin, kuin uskot, jos täällä pitää purkautua muille. Tämä koko ketju saa ihmettelemään, kuinka paljon olet valmis potkimaan maassa makaavaa ja tyrkyttämään omia mielipiteitäsi- eli tuota omaa individualistisuuttasi.
 
hyvä että on. Oletko miettinyt, että tämä pirjo tekee ujolle hoitajalle negatiivisen olon, jonka takia tämä ei uskalla sanoa mitään! usein itse pelkään, että saan taas haukut jos puutun, koska tiedän että pirjolla on oma tapa hoitaa asia. Itse en usko lapsille äänen korotukseen ja työtapani on hoitaa asia hiljaisella äänellä niin, ettei lapset pelästy. Ja tämä on minun uskoni mitä tuee lapsen kasvatukseen. Hoitajia on erillaisia kaikki ei ole karjuva pirkko. Tulevaisuudessa pidän työ tavan samalnaisena. Minä en korota ääntä ja sillä selvä.
No.
Tuossa äänen korottamattomuudessa olen nähnyt 2 eri linjaa, ja eri tulokset:

1) jäätävän kokemuksen omaava vakkari puhuu tarkoituksella hiljaa lapsille, mutta tekee sen niin hyvin muksujen huomion kiinnittäen, että muksut hiljenee. Tätä osas jo mun ala-asteella jotkut opet hyvin, ja oltiin ku huopatossutehtaassa. Joskus ope sanoi "nyt puhutaan kaikki hiljaisella äänellä" ja me melkein kuiskailtiin.
Sormella "ssshhh" auttaa myös jonkin aikaa.

2) se huonompi versio, mitä on nykyään paljon: porukka hälisee, ja sit joku 25-v.hoitaja hymyillen löpisee rauhallisella äänellä vain niille lähimmille, sanoittaa tunteita ja komentaa vaisusti "älä nyt semmosta". Äänten kakofonia on valtava. Erittäin yleinen nykyään.


3. vaihtoehto:
Karjaistaan ENSIN porukka hiljaiseksi, ja sit kun porukka on hiljaa, jatketaan joko 1.tai 2.vaihtoehdon kans.
Mutta nykysin valitettavasti se karjaisukin alkaa olla kielletty.
 
vierailija
Siis apua...Mitä ihmettä? ´Mitä tässä maassa tapahtuu.. siis sanoitko just et ihminen kiduttaa toista jos on oma yksilönsä? Ja että kiusaaja saa jäädä työpaikkaan, vaikka on henkisesti pahoinpidelly ja aiheuttanu traumaa toiselle ihmiselle, vaan koska sen persoona ei miellyttäny kiusaajaa?!! Se fakta että on ihmisiä jotka ajattelee niiku sinä on ihan super pelottavaa ja syy sille miksi odotan että uusi sukupolvi muuttaa kaiken.
Tehkää niin! Olen vain pykälää ylempänä ja raivaan tietä teille!
 
vierailija
Kaikki puhuvat kaikista. Työpaikoilla parhaat ystävätkin puhuvat toisistaan pahaa, mutta se kaikki puhuminen ei ole vakavaa.

"Ohhoh, Tiina tais unohtaa tuon asian ilmottaa vanhemmille, no mäpä ilmotan".

Vs. astetta pahempi:
"Taas se Tiina unohti ilmottaa vanhemmille senjasen, mä joudun taas ilmottamaan sen puolesta".

Ja vielä pahempi:
"Emmä ymmärrä miten tuommonen muistamaton Tiina voi olla töissä."

2 ekaa voi olla hyvän ystävän rakkaudella sanomia, jos Tiina oikeesti on toheloinu viime aikoina ja paljon. Ja sit se ystävä jo onkin kohta kysymässä Tiinalta "ootko sä väsyneempi ku ennen?"
Ei puhu! Älä yleistä omaa toimintaasi meihin muihin! Te pahan puhujat olette oma ryhmänne.
 
Äkkiäpä hävisi ne mielipiteet. Nyt vain nuoleskelet... Ja päsmäröit netissä jokaiselle, joka sanoo tulleensa kiusatuksi, syyttelet liiasta herkkyydestä.

Ehkä et oppinut tarpeeksi, ehkä et pärjää elämässä niin hyvin, kuin uskot, jos täällä pitää purkautua muille. Tämä koko ketju saa ihmettelemään, kuinka paljon olet valmis potkimaan maassa makaavaa ja tyrkyttämään omia mielipiteitäsi- eli tuota omaa individualistisuuttasi.
Ei.
Sä käsität just päinvastoin.

Ehkä joku taiteellisen,luovan toiminnan paja vois olla individualistille parempi, mutta lapset tarvitsevat myös rutiineja, ennustettavuutta, tuttuutta, koska ne luovat turvaa.

Tää maailma on liikaa täynnä repaleisuutta, ja esim.peruskoulun opet on ihan puhki hienojen ideanikkareiden kampanjoista, "hankehumpasta" kun eivät ehdi kaikkia OPS:n uudistuksia noudattamaan, perustyön kärsiessä.
 
vierailija
hyvä että on. Oletko miettinyt, että tämä pirjo tekee ujolle hoitajalle negatiivisen olon, jonka takia tämä ei uskalla sanoa mitään! usein itse pelkään, että saan taas haukut jos puutun, koska tiedän että pirjolla on oma tapa hoitaa asia. Itse en usko lapsille äänen korotukseen ja työtapani on hoitaa asia hiljaisella äänellä niin, ettei lapset pelästy. Ja tämä on minun uskoni mitä tuee lapsen kasvatukseen. Hoitajia on erillaisia kaikki ei ole karjuva pirkko. Tulevaisuudessa pidän työ tavan samalnaisena. Minä en korota ääntä ja sillä selvä.
Perussääntö on, että jos työn osaa hyvin, ei lapsille tarvitse huutaa. Ei lapsi hyödy siitä huutamisesta yhtään mitään. Päinvastoin. Jos lapsi itkee tai karjuu kovaäänisesti, puhut hänelle kuiskaten. Jos karjut, saat karjua joka kerran kovempaa.


Ei ihme, jos pirkot kokee työn raskaaksi!
 
vierailija
Ei.
Sä käsität just päinvastoin.

Ehkä joku taiteellisen,luovan toiminnan paja vois olla individualistille parempi, mutta lapset tarvitsevat myös rutiineja, ennustettavuutta, tuttuutta, koska ne luovat turvaa.

Tää maailma on liikaa täynnä repaleisuutta, ja esim.peruskoulun opet on ihan puhki hienojen ideanikkareiden kampanjoista, "hankehumpasta" kun eivät ehdi kaikkia OPS:n uudistuksia noudattamaan, perustyön kärsiessä.
Täs ei puhuttu lapsista vaan susta, mitä olet muka oppinut. Näyttäisi siltä, että opittavaa on vielä jäljellä.
Ei kukaan ehyt ihminen puhu kuten sinä. Kellekään ehyelke ihmiselle ei tulisi mieleen nämä asiat, joita olet ketjussa luetellut tämän kiusaamisen uhrin kontolle.
 
Ja tämä: usein kiusatut ei pysty menemään työnantajan tai väitetyn/oikean kiusaajan saappaisiin.

Mä puhun tästä omasta kokemuksesta, koska nyt näen homman molemmat puolet.
Nuorena yhtä mun pitkää määräaikaisuutta ei vakinaistettu, vaikka olisin ollut moraalisesti siihen oikeutettu, olinhan tehnyt just sitä pestiä. Siihen otettiin yks toinen.
Ja syy oli, että olin liian herkkis.
Se oli rankkaa, koska se oli kuin potkut olisin saanut.

No entä pomo?
Töihin oli sinne tulijoita, ja paljon.

Vastatkaa:
Pitääkö pomon vakinaistaa se sitä pitkää sijaisuutta tehnyt herkkis-tuulihattu josta muut kärsii, vai ottaa tulijoiden pitkästä jonosta säpäkältä vaikuttava toinen, joista kaikilla on vain hyvää sanottavaa?

Mistä se pomo tietää, tuleeko siitä sijaisuutta tehneestä ongelmia seuraavaksi 30 vuodeksi, vai onko se hiomaton timantti?

Mä olen töissä nähnyt ns.hiomattomia timantteja, jotka rohkaisun myötä lähtee kukoistamaan.
Sit on joitain individualisteja jotka ei sitoudu yhdessä sovittuihin säääntöihin, ja ne on oikeesti raskaita tapauksia.
 
Täs ei puhuttu lapsista vaan susta, mitä olet muka oppinut. Näyttäisi siltä, että opittavaa on vielä jäljellä.
Ei kukaan ehyt ihminen puhu kuten sinä. Kellekään ehyelke ihmiselle ei tulisi mieleen nämä asiat, joita olet ketjussa luetellut tämän kiusaamisen uhrin kontolle.
Jahhas...mutta sano mun sanoneen, mutta nykyisestä ylilempeästä kasvatustyylistä tullaan vielä takaisin.

Jo nyt kasvattajat sekä varhaiskasvatuksessa että koulussa penäävät tiukempien työkalujen perään.
Porukka irtisanoutuu, koska lapsiaines ei ole enää pideltävissä ja hallittavissa.

Individualismi tekee vielä jonkun pyrähdyksen, mutta sitten "liike kohtaa vastaliikkeen" ja otetaan vanhoja keinoja takaisin.
 
Ei puhu! Älä yleistä omaa toimintaasi meihin muihin! Te pahan puhujat olette oma ryhmänne.
Voi sua. Meikäläisestäkin puhutaan pahaa, mutta se ei ole useinkaan vakavaa.

Jos toheloin esim.viikon-pari putkeen tai kauemmin, saa siitä keskustella pottuuntuneena mun selän takana. Mä tiedän että mun ihanat työkaverit pysyy kuitenki lojaalina mulle ja nähdään toisiamme vapaa-ajalla.
Emmä nyt mitään Pohjois-Koreaa halua.

Negatiivisten asioiden esilletuonti on usein pakollista, jotta se työ kehittyisi. Joskus se on joku työntekijä joka jumittaa, se voin olla välillä mä, välillä joku muu, ja kyllä meikäläisestä saa puhua.
Tekis mieli käskeä vaikka tekemään meikäläisestä woodoo-nuken jota pistellä nuppineuloilla, mutta kristillisyys estää. :)
 
vierailija
Ja tämä: usein kiusatut ei pysty menemään työnantajan tai väitetyn/oikean kiusaajan saappaisiin.

Mä puhun tästä omasta kokemuksesta, koska nyt näen homman molemmat puolet.
Nuorena yhtä mun pitkää määräaikaisuutta ei vakinaistettu, vaikka olisin ollut moraalisesti siihen oikeutettu, olinhan tehnyt just sitä pestiä. Siihen otettiin yks toinen.
Ja syy oli, että olin liian herkkis.
Se oli rankkaa, koska se oli kuin potkut olisin saanut.

No entä pomo?
Töihin oli sinne tulijoita, ja paljon.

Vastatkaa:
Pitääkö pomon vakinaistaa se sitä pitkää sijaisuutta tehnyt herkkis-tuulihattu josta muut kärsii, vai ottaa tulijoiden pitkästä jonosta säpäkältä vaikuttava toinen, joista kaikilla on vain hyvää sanottavaa?

Mistä se pomo tietää, tuleeko siitä sijaisuutta tehneestä ongelmia seuraavaksi 30 vuodeksi, vai onko se hiomaton timantti?

Mä olen töissä nähnyt ns.hiomattomia timantteja, jotka rohkaisun myötä lähtee kukoistamaan.
Sit on joitain individualisteja jotka ei sitoudu yhdessä sovittuihin säääntöihin, ja ne on oikeesti raskaita tapauksia.
Oletko tosissasi? siis oikeesti!! sanoitko just uhrille että hän ei ole oikea kiusattu!! luet jotain noin järkyttävää ja päätät että syytät uhria kiusaamisesta!! TAJUATKO ETTÄ ON OLEMASSA YKSINKERTAISESTI PAIKKOJA JOSSA TYÖNTEKIJÄÄ KIUSATAAN ILMAN SYYTÄ se vain on fakta ettö kiusaamista tapahtuu Ap ei edes halunnut jatkaa työpaikassa ja silti kiusaaminen jatkui. Sinä olet se ilkeä kiusaaja josta tässä ouhutaan. Kuinka sinä kehtaat tulla tänne myöntämään olevasi kiusaaja ja vielä ylpeilet sillä. Kutsut herkkikseksi ihmistä joka on hiljaisempi ja haukut tuulihatuksi ja kaiken päälle sanot ettö muut kärsii tästä ystävällisestä hiljaisemmasta työntekijästä joka ei halua ongelmia kenenkään kanssa!! Jos en ole koskaan tavannut ilkeyttä nyt olen. Sinua haittaa se että joku on oma yksilönsä samaa aikaa kehtaat opettaa lapsille miten erillaisuus pitää hyväksyä. Sinä et hyväksy erillaisuutta vaan haluat että kaikki työntekijät ovat toistensa kopioita, Tämä aika on ohi nyt on 2022 ja sinun tapaasi katsaa ei tulla enää hyväksymään.
 
vierailija
Voi sua. Meikäläisestäkin puhutaan pahaa, mutta se ei ole useinkaan vakavaa.

Jos toheloin esim.viikon-pari putkeen tai kauemmin, saa siitä keskustella pottuuntuneena mun selän takana. Mä tiedän että mun ihanat työkaverit pysyy kuitenki lojaalina mulle ja nähdään toisiamme vapaa-ajalla.
Emmä nyt mitään Pohjois-Koreaa halua.

Negatiivisten asioiden esilletuonti on usein pakollista, jotta se työ kehittyisi. Joskus se on joku työntekijä joka jumittaa, se voin olla välillä mä, välillä joku muu, ja kyllä meikäläisestä saa puhua.
Tekis mieli käskeä vaikka tekemään meikäläisestä woodoo-nuken jota pistellä nuppineuloilla, mutta kristillisyys estää.
Olen kristitty ja sinä et ole kristitty. Kaikki pahaa puhuminen tai seläntakana puhuminen on vakavaa ja lasketaan kiusaamiseksi. Ota se raamattu käteen ja ala lukemaan.
 
Oletko tosissasi? siis oikeesti!! sanoitko just uhrille että hän ei ole oikea kiusattu!! luet jotain noin järkyttävää ja päätät että syytät uhria kiusaamisesta!! TAJUATKO ETTÄ ON OLEMASSA YKSINKERTAISESTI PAIKKOJA JOSSA TYÖNTEKIJÄÄ KIUSATAAN ILMAN SYYTÄ se vain on fakta ettö kiusaamista tapahtuu Ap ei edes halunnut jatkaa työpaikassa ja silti kiusaaminen jatkui. Sinä olet se ilkeä kiusaaja josta tässä ouhutaan. Kuinka sinä kehtaat tulla tänne myöntämään olevasi kiusaaja ja vielä ylpeilet sillä. Kutsut herkkikseksi ihmistä joka on hiljaisempi ja haukut tuulihatuksi ja kaiken päälle sanot ettö muut kärsii tästä ystävällisestä hiljaisemmasta työntekijästä joka ei halua ongelmia kenenkään kanssa!! Jos en ole koskaan tavannut ilkeyttä nyt olen. Sinua haittaa se että joku on oma yksilönsä samaa aikaa kehtaat opettaa lapsille miten erillaisuus pitää hyväksyä. Sinä et hyväksy erillaisuutta vaan haluat että kaikki työntekijät ovat toistensa kopioita, Tämä aika on ohi nyt on 2022 ja sinun tapaasi katsaa ei tulla enää hyväksymään.
Hengitä välillä. Itseänihän mä tuossa haukuin, mutta sä todistit väitteeni oikeaksi: moni ei pysty menemään myös sen työnantajan saappaisiin. Suomesaa on onneksi vahva irtisanomissuoja, mutta joskus pomot katuvat ottaneensa jonkun vääränlaisen, koska siitä ei pääse eroon.
 
vierailija
Jahhas...mutta sano mun sanoneen, mutta nykyisestä ylilempeästä kasvatustyylistä tullaan vielä takaisin.

Jo nyt kasvattajat sekä varhaiskasvatuksessa että koulussa penäävät tiukempien työkalujen perään.
Porukka irtisanoutuu, koska lapsiaines ei ole enää pideltävissä ja hallittavissa.

Individualismi tekee vielä jonkun pyrähdyksen, mutta sitten "liike kohtaa vastaliikkeen" ja otetaan vanhoja keinoja takaisin.
Lapselle tulee olla tiukka välillä mutta ei aikuiselle. Aikuinen ei ole lapsi sinä et ole oikeutettu sanomaan mitään toiselle aikuiselle. Senkus olet tiukka, mutta ei liian tiukka ei tarvitse korottaa ääntä ja jötö se toinen aikuinen rauhaan.
 
Älkää te individualistit pakottako jotain työpaikkaa muuttumaan teidän toiveisiinne.

Emmäkään mene johonki raksatyömaalle ja ala paasata "nyt luovutte sovinistisista vitseistänne ja jurotuksestanne!" En tiedä pärjäisinkö heidän kanssaan, mutta tiedän että siellä on töissä rakastavia puolisoja ja perheenisiä.

Työporukalla on myös oikeus ehdottaa jotain sijaista vakinaistettavaksi, semmoista jonka he kokevat ihanaksi työkaveriksi.
Mä tiedän että tuo ylläoleva on monen kiusatun vaikea sulattaa, mutta sen hokaiseminen auttaa työelämässä.
 

Yhteistyössä