Miksi Saksa loppujen lopuksi hyökkäsi Belgian kautta ensimmäisessä maailmansodassa?

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
Ranskalla ei ilmeisesti ollut merkittäviä linnoituksia rajalla (Maginot-linja on uudempi). Hyökkäys Belgian kautta takasi Britannian sodanjulistuksen.
Ajatelkaa jos Saksa olisi välttänyt sen virheen. Venäjä olisi edelleen julistanut sodan Ranskan liiton takia. Saksan suora hyökkäys Ranskan pääjoukkoja vastaan olisi epäonnistunut ja länsirintama jumittuisi veriseksi asemasodaksi mutta ilman Britanniaa. Itärintamalla sodan kulku noudattaisi jotakukin historiallista kaavaa. Merellä Saksan keisarikunnan laivasto ahdistaisi Britanninan kauppalaivaston sijasta huomattavasti pienempää Ranskan vastaavaa. Lusitani jäisi luultavasti upottamatta. Venäjän vallankumous vuonna 1917 vapauttaa Saksalle joukkoja länsirintamalle ja vuoden 1918 kevätoffensiivin vastaanottavana osapuolena olisi lähinnä nälkiintyneitä ja sotaväsyneitä ranskalaisia ja joitakin siirtomaista haalittuja joukkoja.
 
vierailija
Elokuun 1. päivänä 1914 saksalaiset hyökkäsi Luxenburgiin väitteän sen olevan välttämätöntä rautatieyhteyksien suojaamiseksi mahdollista Ranskan hyökkäämisetä vastaan. Elokuun 2 päivänä Saksa lähetti uhkaukaasin Belgialle ja vaati läpikulkuoikeutta.

(elokuun 1 päivä Saksa julisti sodan Venäjälle).

Saksahan luuli tässä välissä, että Ranska pysyisi puolueettomana Venäjän ja Saksan välisessä sodassa, koska Saksan suurlähettiläs oli ymmärtänyt väärin Sir Edward Greyn sähkeen. Sähke toimitettiin Saksan keisarille.

Keisari luki kirjeen sotakomentaja Moltkelle, mutta Moltke oli henkilökohtaisesti suunnitellu sodan kulun Ranskaa vastaan, eikä halunnut lopettaa toimia. Hän sanoi Keisarille, että miljoonien ssotilaiden roudaaminen lännestä itään ei olisi mahdollista ja he näyttäisivät huonolta. Siitä huolimatta Keisari perui hyökkäyksen Luxemburgiin, mutta Moltke ei suosutunut allekirjoittamaan määräystä.

Englanti yritti pysyä puolueettomana sodasta vielä heinäkuussa, vaikka heillä oli Ranskan kanssa sotilaallinen sopimus Saksan mahdollista hyökkäystä vastaan. Britit yritti saada 25.7. Saksan, Ranskan ja Italian neuvottelupöytään. 27.7 Saksa vastasi lieltävästi. Elokuun 2 päivänä hallitus päätti, että Belgian koskemattomuuden loukkaaminen olisi peruste sodalle ja Saksa hyökkäsi sinne elokuun 3 päivä.

Kaikki vissiin luuli, että sota olisi ohi jouluun mennessä ja Saksa kuvitteli, että Ranska hoituisi parissa viikossa, jonka jälkeen he voisivat lähettää miehet Itään.

Moltke oli sellanen rotuoppikaveri, joka ajatteli, että sota Euroopassa syttyy ennemmin tai myöhemmin ja se käydään teutonien(varmaan germaanit) ja slaavien(venäläiset) kesken. Hän halusi, että sota käytäisiin pikaisesti, ennenkuin Ranksa ja Venäjä olisivat ehtineet valmistautua.

Jos löydät jostain selvityksen sodan alusta, on se oikeesti typerryttävää lukemista. Kaikki lähti liikkeelle muutaman teinipojan typerästä uhittelusta, jossa Itävalta-Unkarin keisari salamurhattiin. Loppu kunnia kuuluu varmaan ihan yhtä uhitteleville aikuisille.
 
vierailija
Elokuun 1. päivänä 1914 saksalaiset hyökkäsi Luxenburgiin väitteän sen olevan välttämätöntä rautatieyhteyksien suojaamiseksi mahdollista Ranskan hyökkäämisetä vastaan. Elokuun 2 päivänä Saksa lähetti uhkaukaasin Belgialle ja vaati läpikulkuoikeutta.

(elokuun 1 päivä Saksa julisti sodan Venäjälle).

Saksahan luuli tässä välissä, että Ranska pysyisi puolueettomana Venäjän ja Saksan välisessä sodassa, koska Saksan suurlähettiläs oli ymmärtänyt väärin Sir Edward Greyn sähkeen. Sähke toimitettiin Saksan keisarille.

Keisari luki kirjeen sotakomentaja Moltkelle, mutta Moltke oli henkilökohtaisesti suunnitellu sodan kulun Ranskaa vastaan, eikä halunnut lopettaa toimia. Hän sanoi Keisarille, että miljoonien ssotilaiden roudaaminen lännestä itään ei olisi mahdollista ja he näyttäisivät huonolta. Siitä huolimatta Keisari perui hyökkäyksen Luxemburgiin, mutta Moltke ei suosutunut allekirjoittamaan määräystä.

Englanti yritti pysyä puolueettomana sodasta vielä heinäkuussa, vaikka heillä oli Ranskan kanssa sotilaallinen sopimus Saksan mahdollista hyökkäystä vastaan. Britit yritti saada 25.7. Saksan, Ranskan ja Italian neuvottelupöytään. 27.7 Saksa vastasi lieltävästi. Elokuun 2 päivänä hallitus päätti, että Belgian koskemattomuuden loukkaaminen olisi peruste sodalle ja Saksa hyökkäsi sinne elokuun 3 päivä.

Kaikki vissiin luuli, että sota olisi ohi jouluun mennessä ja Saksa kuvitteli, että Ranska hoituisi parissa viikossa, jonka jälkeen he voisivat lähettää miehet Itään.

Moltke oli sellanen rotuoppikaveri, joka ajatteli, että sota Euroopassa syttyy ennemmin tai myöhemmin ja se käydään teutonien(varmaan germaanit) ja slaavien(venäläiset) kesken. Hän halusi, että sota käytäisiin pikaisesti, ennenkuin Ranksa ja Venäjä olisivat ehtineet valmistautua.

Jos löydät jostain selvityksen sodan alusta, on se oikeesti typerryttävää lukemista. Kaikki lähti liikkeelle muutaman teinipojan typerästä uhittelusta, jossa Itävalta-Unkarin keisari salamurhattiin. Loppu kunnia kuuluu varmaan ihan yhtä uhitteleville aikuisille.
Itseasiassa Ranskan ja Englannin välit oli läheiset mutta liittolaissopimusta ei ollut. Englanti taas oli aiemmin taannut Belgian puolueettomuuden ja joutui sotaan kun Saksa hyökkäsi Belgiaan.
 
vierailija
Itseasiassa Ranskan ja Englannin välit oli läheiset mutta liittolaissopimusta ei ollut. Englanti taas oli aiemmin taannut Belgian puolueettomuuden ja joutui sotaan kun Saksa hyökkäsi Belgiaan.
Oli niillä sellanen "vaikeasti" tulkittava sotilaallinen sopimus. Siksi Britit laittoi laivoja Ranskan rannikolle, jotta Ranskalaiset pääsee eteenpäin merille.
Meniköhän se niin, että britit (ja sir Grey) ei tahtoneet sotaan aluksi millään, Ranska patisti niitä osallistumaan juuri tuon sopimuksen varjolla, ja jotta eivät menettäisi "kansallista ylpeyttään", eli olisi huijareita, päättivät, että hyökkäys Belgiaan olisi peruste sodalle.
 
vierailija
Oli niillä sellanen "vaikeasti" tulkittava sotilaallinen sopimus. Siksi Britit laittoi laivoja Ranskan rannikolle, jotta Ranskalaiset pääsee eteenpäin merille.
Meniköhän se niin, että britit (ja sir Grey) ei tahtoneet sotaan aluksi millään, Ranska patisti niitä osallistumaan juuri tuon sopimuksen varjolla, ja jotta eivät menettäisi "kansallista ylpeyttään", eli olisi huijareita, päättivät, että hyökkäys Belgiaan olisi peruste sodalle.
Mihin tietosi perustuu? Oletko opiskellut historiaa?
 

Yhteistyössä