Teemu Selänteestä Suomen pressa 2024!

Mitäs mieltä olette Huhtasaaren ideasta? Jos Teemu lähtis kisaan (jota taatusti ei tee), niin olisiko sulle varteenotettava ehdokas. Persujen ehdokkaana siis.

Hyvää: Isänmaallinen, maailmaa nähnyt, perhearvojen kannattaja, ei taloudellisia sidonnaisuuksia, hyvä esikuva.... KANSALLISSANKARI

 

Riippuu kuka vastassa, mutta kyllä mä nyt häntä äänestäisin ennemmin kuin ketään muun puolueen ehdokasta. Omalla tavallaan olis loistava ehdokas persuille. Halla-Ahoa ei tuohon hommaan pitäis uhrata (pääministeriksi!) ja muut ei oikein "omista piireistä" oo sopivia.

Siis aluksi kuullostaa vähän hassulta idealta, mutta kun sitä tarkemmin miettii niin.... "miks ei?"

 

Teemun twiitit tais nostaa jotain kohua tässä...

 

Vaikka Mikko Alatalo

 

Äänestäisin.

 

Teemu, kansakoulun ja amiksen? käynyt ex-jääkiekkoilija pressaksi? Täytyy olla läpällä tehty heitto. No niitä nyt persuilta tulee vähän väliä.

 

Huhtis on seonnut

 

Teemu, kansakoulun ja amiksen? käynyt ex-jääkiekkoilija pressaksi? Täytyy olla läpällä tehty heitto. No niitä nyt persuilta tulee vähän väliä.

Ylioppilas Haavisto koulutukseltaan ylivoimainen ehdokas presidentiksi?

 

Vaikka Mikko Alatalo

Taksikuskin poika.

 

Ihmettelin kyllä että mitähän tuo Huuhaasaari oikien tällä kertaa sekoilee. En tiedä onko Halliksen kanssa synkronisoitu tämä ulostulo.

Aluksi kuullostaa vitsiltä. Sitten huomaa, että Huhtasaaren twiitti. Voi siis päätellä, että ei ole huumoria.

Täysin naurettava ja absurdi idea. Yhtä hölmö kuin taannoin USA:ssa yhden perintörahansa hassanneen tosi-tv tähden ehdottelu pressaksi... ja kuinka sitten kövikään.

No Suomi ei ole USA ja Teemu ei ole Trump. Tosin Teemu on ollut leipälajissaan maailman ehdotonta eliittiä, Trump ei.... ellei Golfissa huijaamista lasketa.

Pressan merkitys toki Suomessa ihan eri kuin USA:ssa, joten periaatteessa ei kauheasti väliä. Mut olishan se hieman noloa kaikesta huolimatta.

 

Suomen presidentin tärkeimpiä ominaisuuksia ovat diplomaattisuus, isänmaallisuus ja edustavuus.

Veikkaan, että Selänteellä ei ole riittävää poliittista pelisilmää hoitaa hommaa.
Suuryrityksen menestyksekkäästä omistamisesta ja/johtamisesta olisi myös etua presidentille.

Toki presidentillä on kaikki tarvittavat neuvonantajat ja avustajat, mutta kyllä presidentin olisi erittäin suotavaa ymmärtää polittiset kuviot/pelit.
Toisaalta, voisi olla piristysruiske, ja saattaisi kaataa vanhoja tunkkaisia tapoja, jos presidentiksi äänestettäisi joku ”noviisi”.

 

Ylioppilas Haavisto koulutukseltaan ylivoimainen ehdokas presidentiksi?

No mun mielestä koulutus presidentin tehtävään ei periaatteessa ole ratkaisevaa. Oli sitten kyse Teemusta tai Pekasta...

 

Mä luulin, että tämä oli aloittajan heitto, sit kävin katsomassa Looran sanaisen arkun Twitteristä..

O tempora, o mores..

 

Suomen presidentin tärkeimpiä ominaisuuksia ovat diplomaattisuus, isänmaallisuus ja edustavuus.

Veikkaan, että Selänteellä ei ole riittävää poliittista pelisilmää hoitaa hommaa.
Suuryrityksen menestyksekkäästä omistamisesta ja/johtamisesta olisi myös etua presidentille.

Toki presidentillä on kaikki tarvittavat neuvonantajat ja avustajat, mutta kyllä presidentin olisi erittäin suotavaa ymmärtää polittiset kuviot/pelit.
Toisaalta, voisi olla piristysruiske, ja saattaisi kaataa vanhoja tunkkaisia tapoja, jos presidentiksi äänestettäisi joku ”noviisi”.

Niin no noviiseja löytyy toki moneen lähtöön. Mutta kannattaisiko tosiaan pilata kansallissankarin maine. Yritettiinhän Selännettä saada Jokerinenkin mannekiiniksi. Olisi kyllä varmaan ollut jopa enempi pihalla kuin Kurri.

Pelisilmä toki Teemulla on, mutta lähinnä urheilukentillä.

Pakko muuten kysyä, että oliko sun mielestä Trumpilla pelisilmää?

 

Ylioppilas Haavisto koulutukseltaan ylivoimainen ehdokas presidentiksi?

Haavistolla on pikkasen erilainen tausta. Ei ollut vain urheilija.

Pekka Haavisto – Wikipedia

fi.m.wikipedia.org

Pekka Haavisto valmistui vuonna 1976 ylioppilaaksi Munkkivuoren yhteiskoulusta ja aloitti sen jälkeen valtiotieteiden opinnot Helsingin yliopistossa.[7] Opinnot jäivät kuitenkin kesken vajaan vuoden jälkeen. Myöhemmin Haavisto suoritti vielä erinäisiä yleisopintoja.[8] Haavisto suoritti vuonna 1985 siviilipalveluksen Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.[9]
Koijärvi-liikkeessä toiminut Haavisto oli vuosina 1979–1982 Komposti-lehden päätoimittaja, 1982–1987 Suomi-lehden päätoimittaja ja vuonna 1983 Vihreän Langan päätoimittaja.[1]


Politiikka

Haavisto oli Vihreiden eduskuntaryhmän ensimmäinen ryhmäsihteeri 1983.[10] Ensimmäisissä eduskuntavaaleissaan vuonna 1987 esiintyminen Yleisradion suuressa vaalikeskustelussa nosti Pekka Haaviston eduskuntaan. Hän sai ennen vaalikeskustelua päättyneessä ennakkoäänestyksessä toista sataa ääntä, mutta varsinaisena äänestyspäivänä 7 891 ääntä.[11][12] Hän oli Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen vuosina 1988–1992 ja 2005–2008.[1]
Haavisto putosi eduskunnasta vuoden 1995 vaaleissa.[13] Hänestä tuli kuitenkin ympäristö- ja kehitysyhteistyöministeri Lipposen ensimmäiseen hallitukseen vuosiksi 1995–1999, mikä teki hänestä maailman toisen ja Suomen ja Länsi-Euroopan ensimmäisen vihreän ministerin.[14][15][16] Haavisto pyrki eduskuntaan vuoden 1999 vaaleissa, mutta jäi varaedustajaksi Anni Sinnemäen tullessa valituksi.[17]
Vuoden 2007 vaaleissa Haavisto palasi eduskuntaan noin 5 400 äänellä.[18] Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa hän sai 7 470 ääntä.[19] Hän jatkoi eduskunnassa vuoden 2015 vaalien jälkeen keräten Vihreiden suurimman äänisaaliin valtakunnallisesti – 14 204 ääntä. Haavisto oli myös vaalien kahdeksanneksi eniten ääniä kerännyt ehdokas.[20]
Marraskuussa 2018 Haavisto valittiin uudestaan Vihreän liiton puheenjohtajaksi. Hän asettui ehdolle vuoden 2019 eduskuntavaaleissa ja uusi kansanedustajapaikkansa 20 163 äänellä.[21] Haaviston äänisaalis oli koko maan ehdokkaista neljänneksi suurin.
Haavisto on eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan varapuheenjohtaja vuodesta 2015. Hän on ollut jäsen myös ulkoasiainvaliokunnassa (1991–1994, 2007–2013 ja 2014–), puolustusvaliokunnassa (2007–2013 ja 2015), suuressa valiokunnassa (2007–2008 ja 2011), lakivaliokunnassa (1991–1992) ja sivistysvaliokunnassa (1987–1990).[1]

 

Haavistolla on pikkasen erilainen tausta. Ei ollut vain urheilija.

Pekka Haavisto valmistui vuonna 1976 ylioppilaaksi Munkkivuoren yhteiskoulusta ja aloitti sen jälkeen valtiotieteiden opinnot Helsingin yliopistossa.[7] Opinnot jäivät kuitenkin kesken vajaan vuoden jälkeen. Myöhemmin Haavisto suoritti vielä erinäisiä yleisopintoja.[8] Haavisto suoritti vuonna 1985 siviilipalveluksen Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.[9]
Koijärvi-liikkeessä toiminut Haavisto oli vuosina 1979–1982 Komposti-lehden päätoimittaja, 1982–1987 Suomi-lehden päätoimittaja ja vuonna 1983 Vihreän Langan päätoimittaja.[1]


Politiikka

Haavisto oli Vihreiden eduskuntaryhmän ensimmäinen ryhmäsihteeri 1983.[10] Ensimmäisissä eduskuntavaaleissaan vuonna 1987 esiintyminen Yleisradion suuressa vaalikeskustelussa nosti Pekka Haaviston eduskuntaan. Hän sai ennen vaalikeskustelua päättyneessä ennakkoäänestyksessä toista sataa ääntä, mutta varsinaisena äänestyspäivänä 7 891 ääntä.[11][12] Hän oli Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen vuosina 1988–1992 ja 2005–2008.[1]
Haavisto putosi eduskunnasta vuoden 1995 vaaleissa.[13] Hänestä tuli kuitenkin ympäristö- ja kehitysyhteistyöministeri Lipposen ensimmäiseen hallitukseen vuosiksi 1995–1999, mikä teki hänestä maailman toisen ja Suomen ja Länsi-Euroopan ensimmäisen vihreän ministerin.[14][15][16] Haavisto pyrki eduskuntaan vuoden 1999 vaaleissa, mutta jäi varaedustajaksi Anni Sinnemäen tullessa valituksi.[17]
Vuoden 2007 vaaleissa Haavisto palasi eduskuntaan noin 5 400 äänellä.[18] Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa hän sai 7 470 ääntä.[19] Hän jatkoi eduskunnassa vuoden 2015 vaalien jälkeen keräten Vihreiden suurimman äänisaaliin valtakunnallisesti – 14 204 ääntä. Haavisto oli myös vaalien kahdeksanneksi eniten ääniä kerännyt ehdokas.[20]
Marraskuussa 2018 Haavisto valittiin uudestaan Vihreän liiton puheenjohtajaksi. Hän asettui ehdolle vuoden 2019 eduskuntavaaleissa ja uusi kansanedustajapaikkansa 20 163 äänellä.[21] Haaviston äänisaalis oli koko maan ehdokkaista neljänneksi suurin.
Haavisto on eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan varapuheenjohtaja vuodesta 2015. Hän on ollut jäsen myös ulkoasiainvaliokunnassa (1991–1994, 2007–2013 ja 2014–), puolustusvaliokunnassa (2007–2013 ja 2015), suuressa valiokunnassa (2007–2008 ja 2011), lakivaliokunnassa (1991–1992) ja sivistysvaliokunnassa (1987–1990).[1]

Pekallahan on tämä rikollinen ura meriittinä.

 

Pekallahan on tämä rikollinen ura meriittinä.

Ja kakkosen rassaaminen. Se taitaakin olla se ainoa syy miksi jotkut Haavistoa äänestävät.

 

Ei muuten tälläkään palstalla moni kehtaa puolustella Huhtasaarta. Aikamoinen kaksikko kyllä persuilta lähetetty Europarlamenttiin. Kiesus.

 

Ja kakkosen rassaaminen. Se taitaakin olla se ainoa syy miksi jotkut Haavistoa äänestävät.

Mistä sitä edes tietää kuka mitäkin rassaa?

 

Haavistolla on pikkasen erilainen tausta. Ei ollut vain urheilija.

Pekka Haavisto valmistui vuonna 1976 ylioppilaaksi Munkkivuoren yhteiskoulusta ja aloitti sen jälkeen valtiotieteiden opinnot Helsingin yliopistossa.[7] Opinnot jäivät kuitenkin kesken vajaan vuoden jälkeen. Myöhemmin Haavisto suoritti vielä erinäisiä yleisopintoja.[8] Haavisto suoritti vuonna 1985 siviilipalveluksen Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.[9]
Koijärvi-liikkeessä toiminut Haavisto oli vuosina 1979–1982 Komposti-lehden päätoimittaja, 1982–1987 Suomi-lehden päätoimittaja ja vuonna 1983 Vihreän Langan päätoimittaja.[1]


Politiikka

Haavisto oli Vihreiden eduskuntaryhmän ensimmäinen ryhmäsihteeri 1983.[10] Ensimmäisissä eduskuntavaaleissaan vuonna 1987 esiintyminen Yleisradion suuressa vaalikeskustelussa nosti Pekka Haaviston eduskuntaan. Hän sai ennen vaalikeskustelua päättyneessä ennakkoäänestyksessä toista sataa ääntä, mutta varsinaisena äänestyspäivänä 7 891 ääntä.[11][12] Hän oli Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen vuosina 1988–1992 ja 2005–2008.[1]
Haavisto putosi eduskunnasta vuoden 1995 vaaleissa.[13] Hänestä tuli kuitenkin ympäristö- ja kehitysyhteistyöministeri Lipposen ensimmäiseen hallitukseen vuosiksi 1995–1999, mikä teki hänestä maailman toisen ja Suomen ja Länsi-Euroopan ensimmäisen vihreän ministerin.[14][15][16] Haavisto pyrki eduskuntaan vuoden 1999 vaaleissa, mutta jäi varaedustajaksi Anni Sinnemäen tullessa valituksi.[17]
Vuoden 2007 vaaleissa Haavisto palasi eduskuntaan noin 5 400 äänellä.[18] Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa hän sai 7 470 ääntä.[19] Hän jatkoi eduskunnassa vuoden 2015 vaalien jälkeen keräten Vihreiden suurimman äänisaaliin valtakunnallisesti – 14 204 ääntä. Haavisto oli myös vaalien kahdeksanneksi eniten ääniä kerännyt ehdokas.[20]
Marraskuussa 2018 Haavisto valittiin uudestaan Vihreän liiton puheenjohtajaksi. Hän asettui ehdolle vuoden 2019 eduskuntavaaleissa ja uusi kansanedustajapaikkansa 20 163 äänellä.[21] Haaviston äänisaalis oli koko maan ehdokkaista neljänneksi suurin.
Haavisto on eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan varapuheenjohtaja vuodesta 2015. Hän on ollut jäsen myös ulkoasiainvaliokunnassa (1991–1994, 2007–2013 ja 2014–), puolustusvaliokunnassa (2007–2013 ja 2015), suuressa valiokunnassa (2007–2008 ja 2011), lakivaliokunnassa (1991–1992) ja sivistysvaliokunnassa (1987–1990).[1]

Varmaan nyt loukkaannut kommentistani mutta eikö näitä suoria kopiointeja voitaisi kirjoittaa omin sanoin ja sitten merkitä lähde. Vaikka tämä onkin vain keskustelupalsta niin tuo ylläoleva teksti on PLAGIOINTIA!

 

Varmaan nyt loukkaannut kommentistani mutta eikö näitä suoria kopiointeja voitaisi kirjoittaa omin sanoin ja sitten merkitä lähde. Vaikka tämä onkin vain keskustelupalsta niin tuo ylläoleva teksti on PLAGIOINTIA!

Se riippuu mihin käyttää tekstiä. En väitä tekstiä omaksi. Nyt en laittanut linkkiä koska ajattelin että kaikki ymmärtää mistä teksti on lainattu.

Mä tiedän nämä oikeudet. Mm. tämä asia on opittu koulussa. Olen opiskelija.

 

Mistä sitä edes tietää kuka mitäkin rassaa?

Pekkahan on naimisissa, mutta eihän sitä tiedä ketä Pekka rassailee.

 

Pekkahan on naimisissa, mutta eihän sitä tiedä ketä Pekka rassailee.

Eipä sitä varmaksi tiedä kuin omat rassailut.

 

Teemu kirjoitti X:ssä puuroista ja velleistä ottaen siten kantaa
Finlandia-voittaja Hain linnan juhlan väliin jättämisestä.
Kirjailija on tilapäisesti sulkenut sometilinsä kohun takia.