Miehet jotka EIVÄT petä

sinä uskot tietäväsi. Se on eri asia kuin tietää satavarmasti!
Sinuna keskittyisin enemmän omaan käytökseesi kuin miestesi tekemisten tietämiseen.
Mitä sinä teet niin pahasti väärin, että sun on dumpattava joka mies ovesta ulos hetken päästä?

 

sinä uskot tietäväsi. Se on eri asia kuin tietää satavarmasti!
Sinuna keskittyisin enemmän omaan käytökseesi kuin miestesi tekemisten tietämiseen.
Mitä sinä teet niin pahasti väärin, että sun on dumpattava joka mies ovesta ulos hetken päästä?

Ethän kuitenkaan halua tulla dumpattavien jonoon? Vai miksi kirjoitat minulle? Pidän ihan itse huolen omasta käytöksestäni, sinun ei tarvi osallistua siihen. Miksi haluat tehdä niin?

Pitäydy alkuperäisen aiheessa. Jos haluat keskustella kanssani kahden kesken, siirry Wiltsu-ketjuun. Kiitos.

 

Miten tulkitsit tuon lauseen, että olisin sillä perinteisellä tavalla pettänyt?

Mut nyt ennen kuin tätä keskustelua jatketaan, pitää jonkun määritellä ehdottoman tarkasti, mitä sana "pettäminen" pitää sisällään.

Tuo lause oli vain esimerkki monista kirjoituksista. Muistaakseni siellä jossain oli viitattu ihan siihen itse toimintaankin.

Minusta tuo olisi pettämistä, jos menisit minun mieheni kanssa hotelliin ja leikkisitte toistenne intiimialueilla, vaikka ilman varsinaista yhdyntää. Jo vaatteet päällä kouriminen ja nukkuminen samassa hotellisängyssä olisi todella loukkaavaa. Jo pelkkä "virittely" loukkaisi. Siis jos mieheni olisi se toinen virittelijä. Lasken sen oikeastaan henkisen pettämisen puolelle. Se loukkaisi jostain syystä enemmän, kuin kiihkeä seksi vaikkapa viinin vieminä pikkujouluristeilyllä.

Jos minä menisin sinun miehesi kanssa hotellilomalle ja tekisimme niin kuin te teitte, niin olisiko se sinusta pettämistä? Vai ainoastan loukkaavaa? Saisiko se sinut miettimään, että mitä hittoa tuo mies tekee. Jättääkö. Eikö enää rakasta. Oliko tää nyt tässä. Täytyykö alkaa katsoa uutta suuntaa elämälle.

Oliko Bill Cllintonin "sikariseikkailut" pettämistä? Minusta se oli vaimoa kohtaan nöyryyttävää, että hän meni ja tunnusti kaikelle kansalle asian. Ois äijä pitänyt päänsä kiinni ja käsitellyt asian perhepiirissä. Tai vaikka täällä elleissä, hih

Mielestäni pettämistä ei voi määrittää yhdenlaiseksi. Se on asia, joka on jokaisen parin sovittava keskenään. Joillekin ei sovi edes pieni flirtti.

 

Olen tainnut julistaa, etten ole mikään pettäjätyyppi. En olekaan. En hakemalla ole koskaan hakeutunut pettämisiin, mutta, joo, elämä on vienyt mennessään.

Taas joudun hetken muistelemaan vanhoja. Nyt siis kirjoitan siitä perinteisestä pettämismuodosta, eli, että kulli kulkeutuu emättimen sisään edes millin). Ekaa miestäni petin yhden kerran (yhdessä 7 vuotta). Johkaannuin laivareissulla tilanteisiin.... hyvin nuorena (ei ole puolustus). Minusta näkee heti, jos salailen jotain, joten silloinen mieheni tietenkin huomasi tilanteen ja se käsiteltiin. Toista miestäni en pettänyt (yhdessä 5 vuotta), kolmatta miestäni en pettänyt (yhdessä 5 vuotta), neljättä miestäni en pettänyt (yhdessä 2 vuotta), viidettä miestäni (yhdessä 2 vuotta) "petin", kun olin jo asumuserossa (pettämistä vai ei?), kuudetta miestäni en ole pettänyt (yhdessä kohta 8 vuotta).

Miten ihmeessä määritellään tyyppi "pettäjämies" tai "pettäjänainen"?

Silloin, kun ei olla rakkaussuhteessa, sovitaan löysemmät rajat suhteelle. Yhteinen hotelliyö vieraan miehen kanssa on pettämistä, siis rakkaussuhteessa oleville.

 

Vietämme ensi syksynä 30-vuotishääpäiväämme. Joskus silloin alussa päätettiin, ettei petetä, jätetään reilun avoimesti, jos siltä tuntuu.
Ei ole tuntunut. Kummallakin olisi ollut tilaisuuksia vaikka muille jakaa. Kumpaakin on kyllä aikanaan piiritetty melko rankasti. Mutta älkää vain minulta kysykö, miksei kumpikaan oe lämmennyt noille liehittelijöille, en kuitenkaan osaisi vastata. Se vain on se jokin, mitä kumpikin haluaa suojella ja vaalia. Kyllä meillä on vastoinkäymisiä ja erimielisyyksiä riittänyt, ei tämä mitään silkkaa onnea ole ollut.
Mutta oikeastaan voisin todeta sen entisen jenkkimummelin tavoin jonka pitkää liittoa joku toimittaja ihmetteli ja kysyi, eikö koskaan ole suunnitellutkaan eroa. mummu vastasi, että ei eroa, mutta murhaa useikin.

No niinpä juuri. Jos olet tuhatprosenttisesti varma miehesi täydellisestä uskollisuudesta, niin sinun miehesi kuuluu tähän häviävän pieneen vähemmistöön, joita heitäkin siis on.

Eihän kukaan sellaiseen osaisi vastata, että miksi ei ole joillekin liehittelijöille lämmennyt. Miksi sellaista edes kukaan kysyisikään ja miksi sellaista pitäisi pohtiakaan. Kyllä kai jokainen ihminen tai ainakin suuri osa pitää aika itsestäänselvänä sitä, että parisuhteessa kuuluisi olla toisilleen uskollisia. Nekin, jotka eivät sitä ole, tietävät kuitenkin sen, että toiseen sitoutuminen merkitsee myös uskollisuutta. He vain eivät siitä piittaa.

 

Jos on ollut naimisissa vasta kolmekymmentä vuotta, ei vielä tiedä, mitä voi olla edessä. Eihän sen miehen tarvi olla kuin virkeä viisikymppinen (eikä naisenkaan!) vielä silloin ja monet ikänsä uskolliset ja kunnon miehet pöhlööntyy vasta sitäkin myöhemmin, eläkeiässä. Käy niin kuin kälviällä eili lähipiirissä: kuusvitonen mies hullaantui yks kaks blondiin venakkoon ja vaimo pisti pihalle. Sitä ennen kaikki hyvin ja mies itsekin sanoi, ettei avioliitossa eikä vaimossa mitään vikaa ollut, hän vaan hullaantui siihen nuoreen naiseen.

 

No niinpä juuri. Jos olet tuhatprosenttisesti varma miehesi täydellisestä uskollisuudesta, niin sinun miehesi kuuluu tähän häviävän pieneen vähemmistöön, joita heitäkin siis on.

Eihän kukaan sellaiseen osaisi vastata, että miksi ei ole joillekin liehittelijöille lämmennyt. Miksi sellaista edes kukaan kysyisikään ja miksi sellaista pitäisi pohtiakaan. Kyllä kai jokainen ihminen tai ainakin suuri osa pitää aika itsestäänselvänä sitä, että parisuhteessa kuuluisi olla toisilleen uskollisia. Nekin, jotka eivät sitä ole, tietävät kuitenkin sen, että toiseen sitoutuminen merkitsee myös uskollisuutta. He vain eivät siitä piittaa.

En ole mikään homo, joten en tiedä mieheni siitäsuntästä mitään. mutta tuo eukkoni ei kyllä osaa pitää mitään kahta päivää kauempaa sisällään, joten hänen uskollisuudestaan olen paljon varmempi kuin tuhatprosenttisesti.
Täytyy myöntää, että oli vähän tarpeetonta mainita tuosta, etten osaa sanoa uskollisuutemme vaikutteista, mutta näillä palstoilla tuntuu yleensä liikuskelevan niin fiksua porukkaa, että kaikki pystyvät analysoimaan jokaisen hengenvetonsakin, ehkäpä se johtui vähän siitäkin.
Ja Immolle senverran, että kyseessähän on pettäminen, ei jättäminen. uskon molemmilta meiltä edelleen löytyvän sen verran selkärankaa, että kumpikin uskaltaa sanoa suoraan, jos toisen naama alkaa tympiä. Siis ei edelleenkään mitään koukeroita toisen selän takana. Sehän oli se alkuperäinen päätös.

 

Ai, luulin että olet nainen, kun tässä käsiteltiin miehiä, jotka ei petä ja ajattelin, että nainen kirjoittaa miehestään, joka ei petä.

Mutta samapa tuo silti, eli siis sinä olet mies, joka kuulut siihen pieneen vähemmistöön. Eihän asia siitä miksikään muutu.

Ja olet siis aivan varma itsestäsi, että et tee vaimosi selän takana mitään ko. aiheeseen liittyvää. Et nyt etkä koskaan. Toivon teille hyvää elämää eteenkinpäin. Ette ihan harvinaisia ole, mutta ette niin yleisiäkään, varmasti sen itsekin tiedät.

Immolle vastasit, että kysymys tässä on pettämisestä ei jättämisestä. No eihän tuo mies mitään jättänyt, kun vaimo kuulemma laittoi ulkoruokintaan. Kyllä siinä hyvin todennäköisesti oli nimenomaan petetty. Muutenhan se mies olisi lähtenyt itse ja ennen kuin mitään olisi tapahtunut. Senhän olisi siis pitänyt lähteä jo ennen kuin tutustui siihen uuteen naiseen. Harvemminpa se nyt niin menee, että mies (puhutaan nyt siis miehestä) näkee jossain miellyttävän näköisen naisihmisen ja ajattelee, että olisipa tuohon ihana tutustua, mutta kun en halua pettää vaimoani, niin otan eron hänestä, että voin sitten vapaana miehenä ja ilman vaimon pettämistä mennä tutustumaan tuohon naiseen. Aikamoista yhden kortin varassa keikkumista, uskotko että olisi totta? Ja ainakin tuossa tapauksessa on pakko olla ollut jotain kanssakäymistä, kun kerran vaimo on nähnyt aiheelliseksi pistää mies pihalle. Ihan pienestä sitäkään ei varsinkaan pitkässä ja hyvässä liitossa tapahdu.

 

Eikö tärkeintä ole se, että TIEDÄN satavarmasti, ettei minua ole petetty? Silloinhan minua EI ole petetty.

Eli toimit kuten pikkulapsi, laitat korvat peittoon ja huudat kovaa, niin et kuule mitä muut sanoo, no onhan tuokin yksi tapa elää.

 

Ai, luulin että olet nainen, kun tässä käsiteltiin miehiä, jotka ei petä ja ajattelin, että nainen kirjoittaa miehestään, joka ei petä.

Mutta samapa tuo silti, eli siis sinä olet mies, joka kuulut siihen pieneen vähemmistöön. Eihän asia siitä miksikään muutu.

Ja olet siis aivan varma itsestäsi, että et tee vaimosi selän takana mitään ko. aiheeseen liittyvää. Et nyt etkä koskaan. Toivon teille hyvää elämää eteenkinpäin. Ette ihan harvinaisia ole, mutta ette niin yleisiäkään, varmasti sen itsekin tiedät.

Sulla Marjo on niin vakaa usko omaan teoriaasi, ettei sitä mikään saa kumoon. Vaikka täällä ois kymmenen uskollista miestä selittämässä uskollisuuttaan, niin he olisivat kumminkin se pieni vähemmistö. Miksi tämä on sulle noin tärkeä asia? Eikö tuosta seuraa, että on pakko elää suhteessa pelko persiissä odotellen, koska se mies keksii jollain ilveellä pettää?

Olen toisessa pitkässä suhteessa. Sen ensimmäisen suhteen toinen osapuoli oli ns. rehellinen pettäjä, sanoi heti alussa, ettei ole osannut olla aiemmissa suhteissaan uskollinen. Ei kuulemma arvostanut uskollisuutta, siitä tulee pakkoa ja epäaitoa ja mitä vielä... Tietääkseni mies ei kumminkaan pettänyt mua, tosin suhde loppui kuin seinään, kun mies löysi toisen naisen. Hän siis vaihtoi lennossa. Naiivina ja nuorena kuvittelin, että juuri minä olisin ollut se nainen, joka olisi "parantanut" miehen halun metsästää uusia valloituksia. No, en ollut.

Tämä nykyinen mies ei pettäisi. Ei mahdu hänen arvomaailmaansa. Hän eleli ennen meidän suhdetta vuosikymmenet sinkkuna, ei hankkinut edes vakipanoja, kun suhde pelkän seksin takia ei sovi hänelle. Taisi olla liian ujo pelaamaan fuckbuddy-pelejä. Ja juu, hän on luonnontieteellisellä alalla, kiltti, kunnollinen, itsestään huolehtiva. Osin reissutöissä ja reissuharrastuksissakin. Ei vaan halua jahdata naisia. Ei suhtaudu naisiin kuin kiertopalkintoihin. Ei ole erityisen kärkäs uusille elämyksille, vaan tykkää elää täysillä sitä mitä on jo. Itse en antaisi häntä pois mistään hinnasta

 

Ai, luulin että olet nainen, kun tässä käsiteltiin miehiä, jotka ei petä ja ajattelin, että nainen kirjoittaa miehestään, joka ei petä.

Mutta samapa tuo silti, eli siis sinä olet mies, joka kuulut siihen pieneen vähemmistöön. Eihän asia siitä miksikään muutu.

Ja olet siis aivan varma itsestäsi, että et tee vaimosi selän takana mitään ko. aiheeseen liittyvää. Et nyt etkä koskaan. Toivon teille hyvää elämää eteenkinpäin. Ette ihan harvinaisia ole, mutta ette niin yleisiäkään, varmasti sen itsekin tiedät.

Immolle vastasit, että kysymys tässä on pettämisestä ei jättämisestä. No eihän tuo mies mitään jättänyt, kun vaimo kuulemma laittoi ulkoruokintaan. Kyllä siinä hyvin todennäköisesti oli nimenomaan petetty. Muutenhan se mies olisi lähtenyt itse ja ennen kuin mitään olisi tapahtunut. Senhän olisi siis pitänyt lähteä jo ennen kuin tutustui siihen uuteen naiseen. Harvemminpa se nyt niin menee, että mies (puhutaan nyt siis miehestä) näkee jossain miellyttävän näköisen naisihmisen ja ajattelee, että olisipa tuohon ihana tutustua, mutta kun en halua pettää vaimoani, niin otan eron hänestä, että voin sitten vapaana miehenä ja ilman vaimon pettämistä mennä tutustumaan tuohon naiseen. Aikamoista yhden kortin varassa keikkumista, uskotko että olisi totta? Ja ainakin tuossa tapauksessa on pakko olla ollut jotain kanssakäymistä, kun kerran vaimo on nähnyt aiheelliseksi pistää mies pihalle. Ihan pienestä sitäkään ei varsinkaan pitkässä ja hyvässä liitossa tapahdu.

Vastasin Immolle ja tarkoitin ketjun sisältöä, en hänen kertomaansa tapausta. En yhtään ihmettele, saati sitten epäile, etteikö hänen kertomansa tapaus olisi todella tapahtunut. Juuri tuossa ikähaarukassa, 65 - 75 on minunkin lähi- ja tuttavapiirissäni tapahtunut niin omituisentuntuisia ratkaisuja juuri nimenomaan parisuhdepuolella, että olen joskus miettinut, olisiko se mahdollisesti se aikoinaan ankaran kasvatuksen kieltämä, elämättä jäänyt murrosikä, mikä siellä pyrkii pintaan.
Toinen asia sitten on, mitä haluan väittää tulevaisuudestani ja mitä en. Nykyisessä maailmassa, missä pysyvää ei ole muuta kuin muutos, tuntuisi melko farisealaiselta väittää, etten koskaan tee sitä tai tätä. Sensijaan voin todeta, että on erittäin epätodennäköistä että joskus joutuisin sellaiseen mielenhäiriötilaan, että vaihtaisin hyvän, monissa koettelemuksissa pystyssäpysyneen ja toimivan suhteen johonkin hetkellisesti hyvältä tuntuvaan.
Tosiasiahan on, että kun on eletty yhdessä vuosikymmenet, ollaan jo melkein yhtä. Korostan vielä, että on eletty yhdessä, ei vain asuttu ja hoideltu yhteisiä juttuja. Kun tällainen pari eroaa, on kumpikin jollain tavalla hukassa, kaikki on opeteltava uudestaan. Ja kun ikääkin on kertynyt, on homma lähinnä hölmöilyä, harvat pystyvät loppuiässäänkään luomaan mitään menetetyn arvoista suhdetta.
Tällaiset jutut selviävät vain elämällä ja jos vaihtaa puolisoa kuin manne mersua, ei ikinä pääse selville, mistä tässä todellisuudessa on kyse.

 

Heippa! Mulla tosiaan on vahva usko teoriaani, koska se vaan on ihan kokemusperäistä. Enhän edes väitä, että sellaisia 100 prosentin uskollisia miehiä EI olisi olemassa. Sinunkin miehesi on sellainen ja varmaan monen muunkin, mutta en silti usko, että kauhean monen.

Yksi osa ja aika iso, on sellainen, jotka pettää aina kun on mahdollista, vaikka poikkeus heissäkin säännön vahvistaa ; voihan tulla tilanne, että jättävät pettämättäkin. Jotkut voi olla periaatteessa uskollisia, mutta on silti aina kähmimässä naisia ja taputtelemassa ja höpöttelemässä. Tosipaikan tullen voi sitten tulla pupu pöksyyn, tai sitten ei. Pahimpia on ne, jotka ei voi pitää itseään kurissa edes oman vaimon aikana.

En käsitä tuota, että "miksi tämä on sulle noin tärkeä asia." Mikäs tärkeä tämä minulle olisi? Olen vaan sitä mieltä, että suurin osa miehistä kyllä pystyy pettämiseen.

En minä pelkää ainakaan oman mieheni suhteen mitään. Mutta olen sitä mieltä, että kyllä se häneltäkin kävisi, jos oikein-oikein sopiva tilanne tulisi. Ei ole tietääkseni sitä tehnyt, mutta mistä sitäkään varmasti tiedän. Mutta juuri koska en tiedä, en voi häntä epäilläkään saati mistään syyttää. Kyllä minä häneen pääsääntöisesti luotan. Jos olenkin sitä mieltä, että kyllä se häneltäkin voisi onnistua, niin miksi minun pitäisi siitä olla koko ajan kauhean huolissaan ja epäillä mitään? Sehän tapahtuu jos tapahtuu tai sitten ei. Huolehditaan sitten, jos jotain todella tapahtuu. Sitä ennen ei kannata huolta kantaa. Sitäpaitsi on ihan mahdollista, että mitään ei tapahdu ikinä, jopa todennäköistä. Mutta mies hän on, eikä henkiolento.

En ole sinisilmäinen, koska olen jo nähnyt kaikenlaista. Varsinkin kännipäissään miehet voi olla uskomattoman tyhmiä, mitä vanhempi mies, sitä enemmän. Yksi ystäväni kertoi aivan hassun jutun, hän oli ollut eräässä lomahotellissa ja törmännyt yllättäen entiseen lukion historian opettajaamme, joka oli hyvin ankara, säntillinen ja esimerkillinen äijä, pelkäsimme häntä, mutta oikeasti myös kunnioitimme ; hän oli juuri sitä oikealla tavalla autoritääristä sorttia oleva mies ja opettaja. Hän oli vielä "uskovien kirjoissa" ja naimisissa toisen opettajan kanssa. Opettaja oli eläkkeellä ja jossain miesporukassa siellä. Pikkuhiprakassa alkoi lähennellä tätä ystävätärtäni, kehuskella, kuinka aina ihaili tämän kauniita silmiä silloin koulussa, ja alkoi pyydellä tätä huoneeseensa muistelemaan ja juttelemaan. Järkyttävää! Tähän en tietenkään kantaani perusta, vaan ihan vain kaikkeen siihen, mitä olen elämäni varrella nähnyt, kuullut ja kokenut. Juuri tällaiset jutut saa minut joskus huvittuneesti masentumaan koko miespuolisen väestömme puolesta.

Ja sitten toisaalta taas, ei masenna yhtään. Elämähän on vain elämää.

 

En ole sinisilmäinen, koska olen jo nähnyt kaikenlaista. Varsinkin kännipäissään miehet voi olla uskomattoman tyhmiä, mitä vanhempi mies, sitä enemmän. Yksi ystäväni kertoi aivan hassun jutun, hän oli ollut eräässä lomahotellissa ja törmännyt yllättäen entiseen lukion historian opettajaamme, joka oli hyvin ankara, säntillinen ja esimerkillinen äijä, pelkäsimme häntä, mutta oikeasti myös kunnioitimme ; hän oli juuri sitä oikealla tavalla autoritääristä sorttia oleva mies ja opettaja. Hän oli vielä "uskovien kirjoissa" ja naimisissa toisen opettajan kanssa. Opettaja oli eläkkeellä ja jossain miesporukassa siellä. Pikkuhiprakassa alkoi lähennellä tätä ystävätärtäni, kehuskella, kuinka aina ihaili tämän kauniita silmiä silloin koulussa, ja alkoi pyydellä tätä huoneeseensa muistelemaan ja juttelemaan. Järkyttävää! Tähän en tietenkään kantaani perusta, vaan ihan vain kaikkeen siihen, mitä olen elämäni varrella nähnyt, kuullut ja kokenut. Juuri tällaiset jutut saa minut joskus huvittuneesti masentumaan koko miespuolisen väestömme puolesta.

Pääsikö mielikuvitus valloilleen.
Eikö mies ja nainen voi muistella menneitä samassa huoneessa kahdestaan.

Ainakin hyvin voisin kuvitella tilanteen kohdalleni.
Tietysti selvinpäin.
Eikä tilanteesta tulisi seksuaalista.
Ainahan sitä voi muut kuvitella kaikenlaista.

 

Pääsikö mielikuvitus valloilleen.
Eikö mies ja nainen voi muistella menneitä samassa huoneessa kahdestaan.

Ainakin hyvin voisin kuvitella tilanteen kohdalleni.
Tietysti selvinpäin.
Eikä tilanteesta tulisi seksuaalista.
Ainahan sitä voi muut kuvitella kaikenlaista.

Kyllä nainen vaistoaa koska mies tarkoittaa oikeasti muistelemista ja koska on limaiset asiat ja lääppiminen kaiken takana. Sinähän et tätä ymmärrä, kun olet itsekin näitä limanuljaskoja. Tämän perustan aiempiin kirjoituksiisi.

 

Kyllä nainen vaistoaa koska mies tarkoittaa oikeasti muistelemista ja koska on limaiset asiat ja lääppiminen kaiken takana. Sinähän et tätä ymmärrä, kun olet itsekin näitä limanuljaskoja. Tämän perustan aiempiin kirjoituksiisi.

Nyt ei vaisto osunut oikeaan.

Milloinkaan en ole limaisia ehdotuksia naisille tehnyt live-elämässä.

Eikä aloitteestani ne kosketuksetkaan ole lähteneet, eikä limaisiksi muuttuneet.

 

Minullekin tulee jotenkin limanen ja ällö vaikutelma sinusta. Miks joku antaa itestään tuollaisen kuvan, jollei sitä oikeasti olisi? Ei ihme että vaimo pihtaa.

 

Minullekin tulee jotenkin limanen ja ällö vaikutelma sinusta. Miks joku antaa itestään tuollaisen kuvan, jollei sitä oikeasti olisi? Ei ihme että vaimo pihtaa.

Koska luette tekstejäni väärin ja kuvittelette kaikenlaista ällöttävää.

Voin hyvinkin kysyä jostakin ällöttävästä asiasta, ja silti en ole sellainen.

Ja jos yritän oikaista joitakin virheellisiä käsityksiä, niin kukaan ei ota sitä todesta.
Joten en niitä enää juuri viitsi oikoa.
Varmaan nyt olen laiskakin.

 

Se, että et petä parisuhteessa lähtee omista arvoistasi, oman pääsi sisältä.

Otan esimerkkinä itseni. Olen ollut nyt viisikymppisenä kahdessa pitkässä parisuhteessa. Ensimmäinen kesti lähes kaksikymmentä vuotta. Vaikka tilaisuuksia olisi ollut, en pettänyt vaikka mieheni oli uskoton. Ulkonäöstä se ei ole kiinni. Olin nuorempana ihan nätti ihminen enkä ole ruma vieläkään. Ravintolassa olisin aina saanut seuraa kotiin saakka, jos olisin halunnut.

Sitten vedotaan mm. tunteisiin: en ollut oma itseni, olin liika humalassa tai meillä meni niin huonosti.

En edes humalassa sortunut mihinkään sellaiseen, enkä silloin, vaikka oli jotakin parisuhdepaineita.

Nyt on toinen parisuhde menossa kestoltaan yli kymmenen vuotta. En ole pettänyt enkä petä. Se ei kuulu minun arvomaailmaani. Onneksi on nyt samanhenkinen puoliso ja oletan, että hänkään ei ole pettänyt minua.

 

...uskollinen mies.

Heti suhteemme aluksi tämä asia keskusteltiin, hänen aloitteestaan. Meitä molempia on aiemmin petetty ja me tiedämme, mitä tuhoa se suhteelle tekee. Mieheni on hyvin koulutettu, sosiaalisesti keskiverto, tavallisen kivannäköinen , viihtyy kotona mutta myös menoissa. Hänellä olisi kaikki mahdollisuudet pettää siinä missä minulla tai kellä muulla hyvänsä. En ajattele, että mikään muu vaikuttaa pettämiseen/uskollisuuteen kuin se, mikä on ihmisen moraali. Luotan häneen, koska hän ei ole koskaan antanut aihetta epäillä muuta. Silloinkin kun meillä on joskus vaikeaa -niinkuin pitkissä suhteissä saattaa käydä-, niin ei ole ikinä tarvinnut huolehtia että juokseeko se nyt vieraisiin. Omalta osaltani yritän parhaani mukaan pitää mieheni tyytyväisenä, jotta hänen ei tarvitse katua sitoutumistaan yhteen naiseen.

Toivoisin sydämestäni kaikille hyviä, uskollisia parisuhteita. Jos siis sellaista haluavat. Ymmärrän toki, ettei kaikille sovi sama kaava. Mutta yhteiset "pelisäännöt" pitäisi olla ja niitä kunnioittaa.

 

...oli tosi hyvä ja kattava vastaus...
Parisuhde on työtä, se on kompromisseja ja toisen huomioon ottamista... jos parisuhde on vain himoa ilman rakkautta se ei kestä, sillä rakkaus on se voima, jolla sitoudutaan toiseen ja viihdytään yhdessä... sellainen suhde kestää ne huonommatkin päivät

 

En mä tiedä millanen oon. Tällänen moottoripyöräilevä ja kuntoileva jätkä. Jos mulla on kotona asiat hyvin niin kuin nyt on niin ei käy mielessäkään. Edellisessä suhteessa kävi mielessä kun ei vuosiin ollut lämpöä, mutten siltikään niin tehnyt edes silloin kun oli mahdollisuus.