En ahdistu riisumisesta enkä tutkimisesta, mutta jos KOKONAAN käskettäisiin riisua niin en riisuisi. Sanot, että et ole auktoriteettiuskovainen, mutta kyllä sinä vain olet, kun oletat automaattisesti, että kaikki, mihin lääkäri käskee on hyvä "syy". No ei ole.
Saanko nyt ihan ystävällisesti vailla sarvia ja hampaita kysyä, että miksi et riisuuntuisi alasti? Mikä siinä on niin ongelmallista? Ja mikä olisi sellainen tilanne esim. lääkärin vastaanotolla, että näkisit tarpeelliseksi myöntyä lääkärin pyyntöön riisuutua alasti?
On tosiasia, että miehissä (myös mieslääkäreissä) on huomattavasti enemmän ahdistelijoita kuin naisissa. Johtuu biologiasta. Tämä ei tarkoita, että suurin osa olisi. Mutta osa on. Se että lääkäri keksii jonkun "lääketieteellisen" tai "käytännön" syyn ei tarkoita, että hän olisi oikeassa tai että siihen pitäisi suostua.
Ja niin: käyn aina naislääkärillä. Jos joutuisin menemään miehen luo, niin ottaisin ehdottomasti jonkun miehen mukaan. On tervettä omata TIETTY määrä epäluuloisuutta.
Oletko kenties joskus joutunut, tai onko joku tuttusi joutunut lääkärin ahdistelemaksi? Tekstisi alkaa vaikuttamaan nyt sen verran omakohtaiselta kokemukselta, että pyydän jo etukäteen anteeksi jos sohaisen jotenkin arkaan paikkaan. Varmaan miehissä on enemmän ahdistelijoita kuin naisissa, mutta ei miehiäkään (eikä mieslääkäreitäkään) nyt oikein voi lähtökohtaisesti alkaa pelkäämään vain siitä syystä, että jokaisessa miehessä saattaa asua pieni sisäinen pervoahdistelija, joka vain odottaa sopivaa tilannetta päästä ulos. Kyllä miehiäkin kuitenkin tasavertaisesti pitäisi yrittää kohdella, eikä ajatella heitä vain potentiaalisina ahdistelijoina.
Ja olen edelleen pahoillani, mutta minusta tuo, että ei kykene esim. menemään ilman tutun miehen turvaa esim. miesgynekologille, ei kuulosta enää terveeltä epäluulolta. Minusta se olisi kovin elämää rajoittava tekijä, johon varmaan itse lähtisin hakemaan apua. Vai oletko kenties muslimi? En ole koskaan kuullut, että joku olisi tarvinnut itselleen "henkivartijan" gynelle mennessään. Kuulostat kovin turvattomalta henkilöltä, joka ei luota omaan kykyynsä pärjätä erilaisissa tilanteissa, varsinkin jos tilanteisiin liittyy mies.
Itselleni ei ole mitään merkitystä sillä onko gyne mies vai nainen. Usein olen mennyt sen gynen vastaanotolle, jolta on sattunut löytymään aikatauluihini sopiva aika. Ja usein gyne on sattunut olemaan mies. Koskaan minun ei kuitenkaan ole tarvinnut tuntea oloani mitenkään turvattomaksi tai ahdistuneeksi, vaikka ihan yksin olen vastaanotolla ollutkin. Jotenkin minusta tuntuisi kovin omituiselta (alentavalta jopa) ottaa vastaanotolle joku ylimääräinen henkilö mukaan, ellei kyseessä nyt sitten sattuisi olemaan joku raskausultra- tutkimus tms.
Ja miehistä vielä (ja naisistakin)...On tutkittu, että kun ihminen tapaa viehättävän, vastakkaista sukupuolta olevan ihmisen, niin hän kiihottuu alitajuisesti. (Tämä ei tarkoita, että alkaisi läähättämään kovaan ääneen tms). Varsinkin miehet ovat hyvin visuaalisia ja tuon visuaalisuuden ja naisia paljon korkeamman testosteronimäärän takia miehissä on selvästi enemmän ahdistelijoita. Miehen on vaikeampi olla neutraali naista kohtaan, kuin naisen miestä kohtaan. Tietenkään suurin osa ainakaan suomalaismiehistä ei silti ole ahdistelijoita, mutta se ei muuta sitä asiaa, että osa on ja mikään lääkärin tutkinto ei sulje pois sellaista ominaisuutta. Se "tunneäly" on täysin eri juttu kuin matemaattis-looginen äly, jota tarvitaan, että pääsee lääketieteelliseen.
Heh, ilmeisesti en ole kovin viehättävä, kun minun ei ole koskaan mieslääkärin vastaanotolla tarvinnut edes ajatella, että lääkäri saattaisi kiihottua minusta... Itse asiassa, jos ihan totta puhun niin minusta olisi aivan samantekevää, vaikka joku lääkäri nyt sitten vähän kiihottuisikin minun näkemisestäni, kunhan nyt ei ihan käteen ala vetämään samalla kun toinen kätensä on minun sisälläni...
Eihän kiihottumisessakaan mitään pahaa ole, kunhan ei sopimattomassa tilanteessa lähde toteuttamaan kiihottumisen aiheuttamaa yllykettä. Kiihotunhan minä itsekin toisinaan sopimattomissa tilanteissa ja ns. vääristä miehistä, mutta en silti hyppää samantien heidän päälleen ja revi vaatteita pois, vaan siedän kiihottumiseni sillä hetkellä ja puran sen sitten myöhemmin joko omin käsin tai sitten mieheni kanssa. Ja käsittääkseni tämä on ihan tavallista, että näin ihmiset käyttäytyvät. Miksi tätä pitäisi pelätä? Oikeastaan on aika loukkaavaa olettaa miehiä niin alkukantaisiksi, että he eivät yhtään pysty hillitsemään itseään, vaan hyppäävät heti hiukankin jostakusta naisesta kiihotuttuaan karjaisten tämän kimppuun. Kyllä miehetkin osaavat järkeään ja itsehillintäänsä käyttää.
On varmasti ahdistelija-naisiakin, mutta heitä on paljon vähemmän, sillä nainen ei kiihotu yhtä helposti (ja voimakkaasti) pelkästään nähdessään alastoman miehen kuin mies kiihottuu nähdessään alastoman naisen. Naisilla on myös miehiä paljon alhaisemmat testos-tasot (> ajattelevat seksiä ainakin kolme kertaa vähemmän kuin miehet ja fantasioivat harvemmista vastakkaisen sukupuolen edustajista) ja naiset ovat biologiasta johtuen paljon nirsompia satunnaisseksin suhteen. Eli nuokin seikat selittävät sen, miksi naiset ahdistelevat miehiä (puhumattakaan muista naisista) paljon vähemmän kuin miehet ahdistelevat naisia.
Totta kyllä, että kiihottuminen on miehillä enemmänkin reaktio kuin mitenkään tunneperäinen juttu, mutta edelleenkin en lähtökohtaisesti lähtisi pitämään jokaista miestä potentiaalisena ahdistelijana. Tuolla sinun periaatteellasihan tässä ei uskaltaisi enää lähteä edes kadulle kävelemään vähänkään avokaulaisempi pusero päällä, ettei vaan vahingossa satu kiihottamaan ketään. Ja jos nyt ajatellaan gynen ammattia, jossa näkee päivittäin useita, mahdollisesti jopa lähes parisenkymmentä naisten sukuelintä ja rintaparia, niin luulisi siihenkin turtuvan niin paljon, että ei pervoinkaan mies enää jaksa jatkuvasti kiihottua.
Pakko myöntää, että en muista itsekään koskaan esim.lukeneeni lehdestä, että naislääkäri olisi imutellut miespotilasta tai muuten käynyt käsiksi. Mieslääkäreistä taas saa lukea säännöllisin väliajoin jotain tuollaista. Tietenkään läheskään kaikki ei tule esiin eikä julkisuuteen, mutta silti. Ja ennen vanhaan tuollaiset jutut olivat täysin tabu ja "naisen syy". Tällaista naislääkäreiden harjoittamaa ahdistelua ei yksinkertaisesti tapahtu (ja jos tapahtuu niin hyvin vähän) johtuen siitä, että nainen on erilainen. Hänen seksuaalisuutensa on erilainen kuin miehen, noin keskimäärin siis.
Eli on täysin tervettä olla jossain määrin epäluuloinen ja kyseenalaistaa asioita. Lääkäri ei ole mikään jumala, jolla ei ole ikinä omia tarkoitusperiä tai joka on aina oikeassa.
Hassua kyllä, mutta ainut mieslääkärinkään aiheuttama ahdistelujuttu, johon minä olen törmännyt on ollut tämä nänninimemisjuttu. Voi tietysti olla, että en vain muista tai sitten en vain ole kiinnittänyt huomiota muihin samankaltaisiin ahdistelujuttuihin mediassa. Ovatko naiset sitten jotenkin parempia ihmisiä tuosta syystä, että eivät kiihotu yhtä herkästi kuin miehet? Ja miehet ovat jotenkin alempaa kastia, joihin ei voi luottaa, koska he eivät kykene pitämään kiihottumistaan kurissa.
Jossain määrin epäluuloinen on hyvä olla, mutta minusta sinun epäluulosi ovat nyt tässä asiassa jo vähän ylimitoitettuja. Ja kun kerran on täysin tervettä kyseenalaistaa asioita (niinkuin ihan oikeasti onkin) niin kyseenalaista nyt sinäkin pelkosi ja mieti mistä ne oikein mahtavat johtua.