Elämättömän elämän häpeä

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
Mikä oli se viimeinen ikä tai vuosi jolloin olisit voinut arvostaa saavutuksia ja kokea, että asioilla on väliä?
Jos ajatellaan ihmisen normaalia polkua elämässä niin en olisi halunnut siitä hirveästi poiketa. Sanotaanko että korkeintaan viisi vuotta lisää elämän virstanpylväisiin ja saavutuksiin olisi vielä ollut ihan ok. En sano, että kaikki olisi pitänyt saavuttaa tai kokea normaalisti tai oikeassa järjestyksessä, mutta olisi ollut kiva, että perusjutut joista ponnnistaa eteenpäin olisi takana ja taustalla eikä nyt keski-ikäisenä tarvitsisi aloittaa kaikkea ihan alusta ja perusjutuista. Jos konkretiaa haluat niin tutkinto alle 30-vuotiaana, ekat seksi- ja seurustelukokemukset alle 20-vuotiaana, eka kunnon työpaikka alle 25-vuotiaana. Noissa on tietenkin muuttumatilaa jonkin verran, mutta noin nopeasti mietittynä tuo olisi ollut vielä hyvä.

[ap]
 
vierailija
Millä tavalla itselle valehtelemista?. No mistä asioista saat henkistä voimaa vai ootko voiman ulottumissa ja et tiedä mikä saa sut syttymään?. Mitkä mahdollisuudet oot mielestäsi hukannut?. Mä menetin ehkä elämäni rakkauden käyttäytymällä kuin sika se oli mun puolikas sydän. Mitä sä oot menettäny minkä ikänen oot?. No ei menneisyyttä tarvii toistaa nojoo mäkin toistan tietyltä osin ei se helppoo oo. Hei kaunokainen mikään ei ole menetetty vuosi kaikki antaa oppia. Älä synkistele vaan anna tilaisuudelle tilaa ilman ajattelun luomaa harhaa joo mäkin sorrun ajattelun harhoihin. Ehkä jos annat vapaudelle mahdollisuuden rakastut suuresti elämään?.
Itselleni valehtelemista siinä mielessä, että muuttamalla tapaa ajatella yhtäkkiä kokisin valaistumisen ja samalla kuin salamaniskusta tilanteeni olisikin hyvä ja täynnä mahdollisuuksia.

Mä olen kohta 40. Mitään en ole ikinä kokenut tai saavuttanut. Olen kohta menettänyt elämästäni vuodet 20-40 ja kaiken sen mitä normaali ihminen noiden vuosien aikana kokee. Jos kykenisin unohtamaan menneisyyteni ja aloittaa alusta, tyhjällä mielellä niin ehkä sitten voisin vielä jotain onnea saavuttaa. Tuo ei vain ole mahdollista ja peruspessimistinä en vain enää jaksa yrittää tavoitella sitä jota en yrityksestä huolimatta välttämättä ikinä saavuta.

Olen pahoillani rakkautesi menettämisestä.

[ap]
 
vierailija
Itselleni valehtelemista siinä mielessä, että muuttamalla tapaa ajatella yhtäkkiä kokisin valaistumisen ja samalla kuin salamaniskusta tilanteeni olisikin hyvä ja täynnä mahdollisuuksia.

Mä olen kohta 40. Mitään en ole ikinä kokenut tai saavuttanut. Olen kohta menettänyt elämästäni vuodet 20-40 ja kaiken sen mitä normaali ihminen noiden vuosien aikana kokee. Jos kykenisin unohtamaan menneisyyteni ja aloittaa alusta, tyhjällä mielellä niin ehkä sitten voisin vielä jotain onnea saavuttaa. Tuo ei vain ole mahdollista ja peruspessimistinä en vain enää jaksa yrittää tavoitella sitä jota en yrityksestä huolimatta välttämättä ikinä saavuta.

Olen pahoillani rakkautesi menettämisestä.

[ap]
No mikä siinä menneisyydessä sitten painaa ootko tehnyt jollekin pahaa vai mikä vainoaa?. Mulle terapeutti sano et mun pitää antaa itelle anteeks ei se helppoo ole mut jostakin on otettava kii?.
 
vierailija
No mikä siinä menneisyydessä sitten painaa ootko tehnyt jollekin pahaa vai mikä vainoaa?. Mulle terapeutti sano et mun pitää antaa itelle anteeks ei se helppoo ole mut jostakin on otettava kii?.
Mua painaa se, että siellä ei ole mitään muuta kuin pettymyksiä ja epäonnistumisia.

Mulla ei käytännössä ole mitään historiaa sen jälkeen, kun täytin 20 v. Ei ole opiskelua, ei ole työuraa, ei ole seurustelua, ei ole ammattia, ei ole perhettä. On vain tyhjyys ja melkein kaksi menetettyä vuosikymmentä. Ja kyllä, nuo ovat varmasti kaikki enemmän tai vähemmän pinnallisia juttuja, mutta mitä sitten? Me ihmiset olemme pinnallisia ja määrittelemme hyvin ison osan elämäämme tuollaisten asioiden kautta. Jos olisin buddhalainen munkki ja etsinyt valaistusta 20 vuotta voisi asia olla eri, mutta olen vain tyhmä mies, joka on hukannut elämänsä parhaat vuodet.

Oletko antanut itsellesi anteeksi?

[ap]
 
vierailija
Jos ajatellaan ihmisen normaalia polkua elämässä niin en olisi halunnut siitä hirveästi poiketa. Sanotaanko että korkeintaan viisi vuotta lisää elämän virstanpylväisiin ja saavutuksiin olisi vielä ollut ihan ok. En sano, että kaikki olisi pitänyt saavuttaa tai kokea normaalisti tai oikeassa järjestyksessä, mutta olisi ollut kiva, että perusjutut joista ponnnistaa eteenpäin olisi takana ja taustalla eikä nyt keski-ikäisenä tarvitsisi aloittaa kaikkea ihan alusta ja perusjutuista. Jos konkretiaa haluat niin tutkinto alle 30-vuotiaana, ekat seksi- ja seurustelukokemukset alle 20-vuotiaana, eka kunnon työpaikka alle 25-vuotiaana. Noissa on tietenkin muuttumatilaa jonkin verran, mutta noin nopeasti mietittynä tuo olisi ollut vielä hyvä.

[ap]
Eli esim. jos ensimmäinen seksi- ja seurustelukokemus olisikin tullut vaikka 23-vuotiaana, niin se olisi ollut jo arvoton ja kenties vain alleviivannut epäonnistumistasi elämässä?
 
vierailija
Eli esim. jos ensimmäinen seksi- ja seurustelukokemus olisikin tullut vaikka 23-vuotiaana, niin se olisi ollut jo arvoton ja kenties vain alleviivannut epäonnistumistasi elämässä?
Ei tietenkään. Se olisi mennyt vielä toleranssin sisään ja olisi ollut kuitenkin suht normaali ikä kokea tuo.

Jos taas, kuten mun kohdalla olisi parhaassakin tapauksessa mahdollista, se kokemus tulisi melkein nelikymppisenä niin se olisi yksinomaan vain noloa ja häpeällistä. Lisäksi on se seikka, että tämän ikäisenä ensimmäisen kokemuksen saavuttaminen on periaatteessa mahdotonta muuten kuin maksullisella.

[ap]
 
vierailija
Ei tietenkään. Se olisi mennyt vielä toleranssin sisään ja olisi ollut kuitenkin suht normaali ikä kokea tuo.

Jos taas, kuten mun kohdalla olisi parhaassakin tapauksessa mahdollista, se kokemus tulisi melkein nelikymppisenä niin se olisi yksinomaan vain noloa ja häpeällistä. Lisäksi on se seikka, että tämän ikäisenä ensimmäisen kokemuksen saavuttaminen on periaatteessa mahdotonta muuten kuin maksullisella.

[ap]
No entä vaikka 26v, 29v tai 32v? Mikä olisi vielä sopinut toleranssin sisään?
 
vierailija
No entä vaikka 26v, 29v tai 32v? Mikä olisi vielä sopinut toleranssin sisään?
Jos noista pitää valita niin ehkä 29? Pienten varausten kera.

Turhiahan nämä kysymykset ovat, koska mulla ei ole aikakonetta jolla palata noihin aikoihin. Nyt se ensimmäinen seksikokemus ja seurustelukokemus tapahtuisi lähes nelikymppisenä ja se on kaikin puolin liian myöhäistä.

[ap]
 
https://www.studio55.fi/hyvinvointi/article/oletko-masentunut-syyt-loytyvat-itsestasi/133162#gs.l1icwu

Tässä on mielestäni ihan hyviä pointteja.

”ihmisellä voi olla virheelliset odotukset ja vaatimukset itseä kohtaan, ja ne eivät toteudukaan todellisuudessa.”

”– Meissä kaikissa on tätä pientä lasta, joka ajattelee, että mulle kanssa. Silloin tulee pettymysten kierre, joka ruokkii ristiriitaa. Ihminen joutuu kierteeseen, jossa mieli hautautuu synkkien pilvien alle, selventää Heikkilä
– Ihmiset ajattelevat, että masennus johtuu jostakin muusta, kuten pahasta maailmasta, eivätkä ajattele, että heillä on liian suuria vaatimuksia jonkun asian suhteen. Asiat ovat aina kipeitä, mutta niihin kiinnittyminen johtaa vain synkkenevään kierteeseen.”
 
vierailija
https://www.studio55.fi/hyvinvointi/article/oletko-masentunut-syyt-loytyvat-itsestasi/133162#gs.l1icwu

Tässä on mielestäni ihan hyviä pointteja.

”ihmisellä voi olla virheelliset odotukset ja vaatimukset itseä kohtaan, ja ne eivät toteudukaan todellisuudessa.”

”– Meissä kaikissa on tätä pientä lasta, joka ajattelee, että mulle kanssa. Silloin tulee pettymysten kierre, joka ruokkii ristiriitaa. Ihminen joutuu kierteeseen, jossa mieli hautautuu synkkien pilvien alle, selventää Heikkilä
– Ihmiset ajattelevat, että masennus johtuu jostakin muusta, kuten pahasta maailmasta, eivätkä ajattele, että heillä on liian suuria vaatimuksia jonkun asian suhteen. Asiat ovat aina kipeitä, mutta niihin kiinnittyminen johtaa vain synkkenevään kierteeseen.”
Joku taas sanoo, että ajattelen väärin, koska olen masentunut tai itsesäälissä, mutta mä näen tossa vain sanahelinää. Masennus on mun ajatuksissa sairaus ihmisille, jotka tuntevat olonsa huonoksi vaikka kaikki olisi pinnallisesti hyvin, kun taas masennus johtuen reaalimaailman tilanteesta on oikea ja ainoa reaktio, jota ei ajattelunmuutoksella korjata. Tietenkin haluaisin, että kykenisin näkemään maailman täynnä mahdollisuuksia tai elämäni onnistuneena matkana. Tämä ei vain ole mahdollista muuta kuin unelmissa, koska vaikka miten yritän ajatella kauniita ajatuksia niin menneisyyteni kerta toisensa jälkeen iskee nuo unelmat maanrakoon. Töidenhaussa tai seurustelusuhteiden hakemisessa historiani tulee aina olemaan este ja siihen ei millään kukkaisketoajattelulla pysty vaikuttamaan.

[ap]
 
vierailija
Tuhat viestiä tässä ketjussa täynnä!

Kiitos kaikille keskustelijoille. Vaikka aina ei ole siltä vaikuttanut niin arvostan kaikkia, jotka ovat jaksaneet kanssani vääntää, tsempata ja osoittaa välillä ajatusteni rajallisuuden. Tämä on ollut välillä mulle tärkeä henkireikä kaiken sen päänsisäisen, kehää kiertävän ajattelun keskelle ja tuonut keitaan elämän hankaliin etappeihin. Ymmärrän, että moni turhautuu mun juttuihin ja se on ymmärettävää. Jatkossa yritän tuoda uusia näkökulmia (hah!) ja ehkä itsereflektoida enemmän ennen kuin vastaan ihmisille.

Ilman huumoria, pidän tätä ketjua yhtenä elämäni suurimmista, pitkäaikaisista saavutuksista.

[ap]
 
vierailija
Mua painaa se, että siellä ei ole mitään muuta kuin pettymyksiä ja epäonnistumisia.

Mulla ei käytännössä ole mitään historiaa sen jälkeen, kun täytin 20 v. Ei ole opiskelua, ei ole työuraa, ei ole seurustelua, ei ole ammattia, ei ole perhettä. On vain tyhjyys ja melkein kaksi menetettyä vuosikymmentä. Ja kyllä, nuo ovat varmasti kaikki enemmän tai vähemmän pinnallisia juttuja, mutta mitä sitten? Me ihmiset olemme pinnallisia ja määrittelemme hyvin ison osan elämäämme tuollaisten asioiden kautta. Jos olisin buddhalainen munkki ja etsinyt valaistusta 20 vuotta voisi asia olla eri, mutta olen vain tyhmä mies, joka on hukannut elämänsä parhaat vuodet.

Oletko antanut itsellesi anteeksi?

[ap]
No yritän on päivii jollon tuntuu oikeemalle mut pikkunenkin töppäys saa sen syyllisyyden tunteen. Ja kuvittelen et mun pitää olla jotakin se saa painetta aikaan ja se rentous katoaa ja uskallus jutella ja kuvitella et mulla pitää olla vastaus kaikkeen. No mitä jos törmäisit 35+ naiseen nyt joka osoittaisi kiinnostusta miten toimisit? No siis mä en oo koskaan osannu määritellä itteäni minkään kautta ajelehtinut vain. Miten oot aikaas kuluttanut?. Millanen olisi sun unelmien nainen?. Tuolla facessa on paljon yksinöisten ryhmiä josta vois löytyy seuraa ja vois löytää matchinkin. Mitä lukenut ni on naisiakin paljon jotka iki sinkkui tahtomattaan ja kaipais seuraa. Mikä koulutus sua kiinnostais?.
 
vierailija
Joku taas sanoo, että ajattelen väärin, koska olen masentunut tai itsesäälissä, mutta mä näen tossa vain sanahelinää. Masennus on mun ajatuksissa sairaus ihmisille, jotka tuntevat olonsa huonoksi vaikka kaikki olisi pinnallisesti hyvin, kun taas masennus johtuen reaalimaailman tilanteesta on oikea ja ainoa reaktio, jota ei ajattelunmuutoksella korjata. Tietenkin haluaisin, että kykenisin näkemään maailman täynnä mahdollisuuksia tai elämäni onnistuneena matkana. Tämä ei vain ole mahdollista muuta kuin unelmissa, koska vaikka miten yritän ajatella kauniita ajatuksia niin menneisyyteni kerta toisensa jälkeen iskee nuo unelmat maanrakoon. Töidenhaussa tai seurustelusuhteiden hakemisessa historiani tulee aina olemaan este ja siihen ei millään kukkaisketoajattelulla pysty vaikuttamaan.

[ap]
Millä lailla este jos nyt hakisit seurustelu suhdetta?. Jos olisit treffeillä miten se menneisyys sillä hetkellä haittaisi?.jos yhteistä tulevaisuutta pitäisi alkaa rakentaa hiljalleen jos niinkuin natsais?.
 
vierailija
No yritän on päivii jollon tuntuu oikeemalle mut pikkunenkin töppäys saa sen syyllisyyden tunteen. Ja kuvittelen et mun pitää olla jotakin se saa painetta aikaan ja se rentous katoaa ja uskallus jutella ja kuvitella et mulla pitää olla vastaus kaikkeen. No mitä jos törmäisit 35+ naiseen nyt joka osoittaisi kiinnostusta miten toimisit? No siis mä en oo koskaan osannu määritellä itteäni minkään kautta ajelehtinut vain. Miten oot aikaas kuluttanut?. Millanen olisi sun unelmien nainen?. Tuolla facessa on paljon yksinöisten ryhmiä josta vois löytyy seuraa ja vois löytää matchinkin. Mitä lukenut ni on naisiakin paljon jotka iki sinkkui tahtomattaan ja kaipais seuraa. Mikä koulutus sua kiinnostais?.
Olen mä törmännyt muutamiin naisiin, jotka ovat olleet alussa kiinnostuneita, mutta tapaamisen tai muutaman tapaamisen jälkeen kiinnostus on hiipunut. Kun ovat oppineet tuntemaan mua enemmän ja kun ovat kyselleet multa enemmän itsestäni niin ymmärettävästi siirtyvät hakemaan normaalia miestä. Tässä iässä harva nainen haluaisi itselleen miehen, joka on kokemuksiltaan ja taidoiltaan teini-ikäisen tasolla eikä taustalla ole edes työuraa, statusta tai koulutusta. Kyllä mä olisin valmis yrittämään, mutta en mä ketään voi tai halua pakottaa kanssani olemaan.

Moni varmasti haluaa seuraa ja on yksinäinen, mutta heilläkin on standardinsa ja se on oikein.

[ap]
 
vierailija
Millä lailla este jos nyt hakisit seurustelu suhdetta?. Jos olisit treffeillä miten se menneisyys sillä hetkellä haittaisi?.jos yhteistä tulevaisuutta pitäisi alkaa rakentaa hiljalleen jos niinkuin natsais?.
Se on sillä tavalla este, että jos olen rehellinen todellisuudestani ja historiastani niin se on 99% naisista ns. deal breaker. Hidas rakentaminen ja tutustuminen olisi ihanne, mutta kenellä aikuisella naisella on halua epävarman miehen kanssa sellaista harrastaa?

[ap]
 
vierailija
Olen mä törmännyt muutamiin naisiin, jotka ovat olleet alussa kiinnostuneita, mutta tapaamisen tai muutaman tapaamisen jälkeen kiinnostus on hiipunut. Kun ovat oppineet tuntemaan mua enemmän ja kun ovat kyselleet multa enemmän itsestäni niin ymmärettävästi siirtyvät hakemaan normaalia miestä. Tässä iässä harva nainen haluaisi itselleen miehen, joka on kokemuksiltaan ja taidoiltaan teini-ikäisen tasolla eikä taustalla ole edes työuraa, statusta tai koulutusta. Kyllä mä olisin valmis yrittämään, mutta en mä ketään voi tai halua pakottaa kanssani olemaan.

Moni varmasti haluaa seuraa ja on yksinäinen, mutta heilläkin on standardinsa ja se on oikein.

[ap]
Olisiko enemmänkin kyse siitä, että nämä naiset ovat aistineet sen, että häpeät itseäsi.
 
vierailija
Olisiko enemmänkin kyse siitä, että nämä naiset ovat aistineet sen, että häpeät itseäsi.
Voi olla. Mä en voi tietää miksi ovat lopettaneet mun tapailun.

Kun olen ihmisten kanssa tekemisissä niin pyrin olemaan mahdollisimman luonnollinen, iloinen ja toisen huomioon ottava. Pyrin välttelemään niitä juttuja, joita esim. tässä ketjussa puhun. Tietenkin jos keskustelu siirtyy juttuihin, joita itsessäni häpeän eli koulutuksen, työuran ja ihmissuhdekokemusten puute niin on hankalaa olla luonnollinen ja itsevarma. Noissa tilanteissa mun pitää päättää valehtelenko vai kerronko totuuden. Lopulta uskon, että tuolla valinnalla ei ole merkitystä, koska tuossa tilanteessa nainen näkee epävarmuuteni ja itsetuntoni alhaisen tason ja monelle se on jo huono piirre aikuisessa miehessä. Siksi mulle olisi tärkeää, että voisin luottaa toiseen ja tötö kautta olla oma itseni.

[ap]
 
vierailija
Se on sillä tavalla este, että jos olen rehellinen todellisuudestani ja historiastani niin se on 99% naisista ns. deal breaker. Hidas rakentaminen ja tutustuminen olisi ihanne, mutta kenellä aikuisella naisella on halua epävarman miehen kanssa sellaista harrastaa?
On ihan normaalia, että joku mies ei kelpaa 99 prosentille naisista. Parisuhteen etsinnässä onkin nimenomaan kyse siitä, että miten löytää sen 1 prosentin.

Et siis ole ainutlaatuinen tai edes harvinainen vaikka kuvittelet olevasi. Normaali mies vaikka jossain deittipalstalla joutuu tekemään sadoittain aloitteita ennen kuin ehkä löytyy joku joka tärppää.
 
vierailija
Olen mä törmännyt muutamiin naisiin, jotka ovat olleet alussa kiinnostuneita, mutta tapaamisen tai muutaman tapaamisen jälkeen kiinnostus on hiipunut. Kun ovat oppineet tuntemaan mua enemmän ja kun ovat kyselleet multa enemmän itsestäni niin ymmärettävästi siirtyvät hakemaan normaalia miestä. Tässä iässä harva nainen haluaisi itselleen miehen, joka on kokemuksiltaan ja taidoiltaan teini-ikäisen tasolla eikä taustalla ole edes työuraa, statusta tai koulutusta. Kyllä mä olisin valmis yrittämään, mutta en mä ketään voi tai halua pakottaa kanssani olemaan.

Moni varmasti haluaa seuraa ja on yksinäinen, mutta heilläkin on standardinsa ja se on oikein.

[ap]
No mut jos teistä tulisi ystäviä olisko se hyvä asia?. Mitä mieltä jos nainen kaljottelee ja polttaa tupakkaa?. Mä tiedän montakin naista jotka ei tosiaankaan juttele koulusta ja töistä. Se o vähän niinkuin booring. Sellasia vähän omanlaisia. Toki pitää natsaa ne kemiat. Mut ehkä kannattaa loittaa eri ryhmiä ja jos sieltä löytyy joku mukava alkaa jutella sen kaa ihan muuten vaan ilman odotuksia. Kertoo epävarmuuksista vaikka tilanne kerrallaan.
 
vierailija
Se on sillä tavalla este, että jos olen rehellinen todellisuudestani ja historiastani niin se on 99% naisista ns. deal breaker. Hidas rakentaminen ja tutustuminen olisi ihanne, mutta kenellä aikuisella naisella on halua epävarman miehen kanssa sellaista harrastaa?

[ap]
No siis yllättävän moni on epävarma ja ujo naisten seurassa tai siis tapailun alussa. Ei noita huonoi puolii kannata ensimmäisenä läväyttää vaan ajan kanssa kertoo jos se edes tulee puheeksi. Etkö siis oo ollut 20v kertaakaan töissä? Mikä sua esti menemästä kouluun ja töihin?
 
vierailija
No siis yllättävän moni on epävarma ja ujo naisten seurassa tai siis tapailun alussa. Ei noita huonoi puolii kannata ensimmäisenä läväyttää vaan ajan kanssa kertoo jos se edes tulee puheeksi. Etkö siis oo ollut 20v kertaakaan töissä? Mikä sua esti menemästä kouluun ja töihin?
Kyllähän ap kirjoitti olleensa hiljattain vuoden(?) töissä. Tosin ei ilmeisesti pidä sitä enää minkään arvoisena tuossa iässä.
 
vierailija
Minusta ap:n kannattaisi hommata elämäänsä joku iso "projekti" mihin menisi paljon aikaa useimpina päivinä viikossa, niin tulisi jotain muuta ajateltavaa kuin tuo katkeruuden liemessä vellominen ja myös niitä kuuluisia itsetuntoa parantavia onnistumisen kokemuksia.
 
vierailija
On ihan normaalia, että joku mies ei kelpaa 99 prosentille naisista. Parisuhteen etsinnässä onkin nimenomaan kyse siitä, että miten löytää sen 1 prosentin.

Et siis ole ainutlaatuinen tai edes harvinainen vaikka kuvittelet olevasi. Normaali mies vaikka jossain deittipalstalla joutuu tekemään sadoittain aloitteita ennen kuin ehkä löytyy joku joka tärppää.
Voihan sitä noin luulla, mutta ei se normaalia ole. Lähes kaikki miehet kuitenkin löytävät suhteen ja kokevat seksiä elämässään ja suurin osa myös tietyn ikävälin aikana. Eivät he ole tuhansia tai edes satoja naisia vakavasti yrittäneet tai kokeneet tuhansia tai satoja torjuntoja. Joku on voinut kokea, mutta ei normaali mies. He ovat oppineet miten elämässä toimitaan ja tätä kautta saaneet myös kannustavia merkkejä miten suhde kannattaisi löytää tai aloittaa. Ja lopulta he ovat suhteen ja suhteita löytäneet.

Ja tuo toinen kappale nyt on täyttä paskaa. Mä en koe olevani uniikki tai haluavani tilanteeni takia jotain erityiskohtelua. On silti älyllisesti epärehellistä tunnustaa, että mun tilanteeni olisi jotenkin normaali tai edes lähellä sitä. Huolimatta siitä, että mistä tämä johtuu niin jokaisen kartalla olevan olisi tunnustettava, että jotainhan mussa on pakko olla pahasti vialla, jotta olen tähän tilanteeseen ajautunut.

[ap]
 
vierailija
No mut jos teistä tulisi ystäviä olisko se hyvä asia?. Mitä mieltä jos nainen kaljottelee ja polttaa tupakkaa?. Mä tiedän montakin naista jotka ei tosiaankaan juttele koulusta ja töistä. Se o vähän niinkuin booring. Sellasia vähän omanlaisia. Toki pitää natsaa ne kemiat. Mut ehkä kannattaa loittaa eri ryhmiä ja jos sieltä löytyy joku mukava alkaa jutella sen kaa ihan muuten vaan ilman odotuksia. Kertoo epävarmuuksista vaikka tilanne kerrallaan.
Mulla ei ole lapsuuden jälkeen ollut ikinä naispuolista ystävää. Tietenkin uusi hyvä ystävä, riippumatta sukupuolesta, olisi hyvä asia.

Ei sillä ole väliä mistä juttelee. Se millä on väliä on se mitä ihmisellä on ja usein tässä maailmassa se on jonkinlainen status, jota pitää olla taustalla. Voit kokeilla Tinder-onnea laittamalla identtisiin profiileihin toiseen kuvaukseksi kouluttamaton työtön ja toiseen korkeakoulutettu asiantuntija, ja katsoa kummalla toimii seuranhaku paremmin.

[ap]
 

Yhteistyössä