ILTALEHTI:
UutisetPolitiikka
Näkökulma: Iltalehden puheenjohtajatentti osoitti: Tervetuloa hallitukseen, herra Halla-aho (ps)
Tänään klo 7:06
Perussuomalaisten syrjitystä puheenjohtajasta Jussi Halla-ahosta on tullut taas muiden puolueiden kaveri, kirjoittaa politiikan toimittaja Tommi Parkkonen.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ja kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo Iltalehden puheenjohtajatentissä tiistaina. MIKKO HUISKO
Ihmiset, kansalaiset ja myös äänestäjät – varautukaa.
Kuntavaalit ovat 18. huhtikuuta 2021, melko tasan puolen vuoden kuluttua.
Eli vaalitenttejä tulee. Ja paljon.
Ja puoluekannatuskyselyitä. Ja paljon.
Esimakua saatiin tiistai-iltana, kun Iltalehti järjesti syksyisen puheenjohtajatentin. Paikalla oli pitkälti koronarajoitusten vuoksi vain viiden suurimman puolueen puheenjohtajat, mikä ei ulos jääneitä dissaamatta ainakaan huonontanut keskustelun tasoa.
Tentti osoitti todeksi Saksan keisarikunnan ensimmäisen valtakunnankanslerin
Otto Eduard Leopold von Bismarckin (1815–1898) suuhun laitetun klassikkosanonnan ”politiikka on mahdollisuuksien taidetta” todenmukaisuuden.
Kuka sen sitten onkaan todellisuudessa sanonut.
Sen verran leppoisasti Iltalehden tentissä muut puheenjohtajat suhtautuivat perussuomalaisten puheenjohtajaan
Jussi Halla-ahoon, joka puolestaan suhtautui varsin leppoisasti muihin puheenjohtajiin. Erityisesti pääministeri
Sanna Mariniin (sd), jonka kanssa Halla-aho ilmoitti tentin aikana olevansa useita kertoja samaa mieltä.
Ja vielä vähän aikaa sitten Halla-aho oli suomalaisen politiikan Beelzebub, jonka kanssa kukaan muu puoluejohtaja ei halunnut olla tekemisissä. Tai ainakaan samaan hallitukseen ei sit ihan varmasti mennä sen kanssa, ei niinku todellakaan.
Kokoomus ja keskusta heittivät Halla-ahon johtoon vaihtuneet perussuomalaiset vuonna 2017 ulos hallituksesta ”erilaisen arvopohjan” vuoksi, mutta tiistain puheenjohtajatentissä ei ”erilainen arvopohja” paljon näkynyt.
Päinvastoin kokoomuksen puheenjohtaja
Petteri Orpo ja erityisesti keskustan tuore puheenjohtaja
Annika Saarikko löysivät tentissä paljonkin yhteistä perussuomalaisten Halla-ahon kanssa.
LUE MYÖS
Katso Iltalehden koko puheenjohtajatentti - Halla-aho syytti vihreiden lietsovan maailmanlopun tunnelmaa: ”Vaikuttaa nuorten mielenterveyteen”
Luonnollisesti eniten eri mieltä Halla-ahon kanssa oli vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri
Maria Ohisalo. Mutta hänkin pitkälti näön vuoksi.
Ja koska vihreistä on kasvanut oman elämänsä pesunkestävä populistipuolue, pystyy myös Ohisalon johtama puolue keksimään tarvittaessa Bismarckin klausuulin kestävän selityksen, miksi vihreät sittenkin pystyy samaan hallitukseen persujen – just niiden persujen – kanssa.
– Noku nyt me voidaan niinku pitää huoli siitä, et persut ei saa mitää tyhmää aikaseks, ku me ollaa samas hallitukses, tulee joku ensimmäisen kauden vihreä kansanedustaja perustelemaan toukokuussa 2023.
Tosin hankalaa voi jatkossa olla keskustan ja vihreiden mahtuminen samaan hallitukseen. Sen verran rennon ylimielisesti Saarikko dissasi – jep, tämän näkökulman nuorekas trendisana – vihreiden peräänkuuluttaman ilmastohätätilan julistamisen.
– Ei minun mielestäni Suomeen tarvitse julistella mitään ilmastohätätiloja. Jos tällaiseen politiikantekoon ryhdytään, silloin pitää monesta muustakin asiasta nostaa hätätila. Voisimme hyvin keskustella siitä, että meillä on eriarvoisuuden hätätila tai väestön huoltosuhteen heikkenemisen hätätila. Ei se ole asioiden hoitoa kertoa mikä kaikki on huonosti, vaan politiikan tehtävä on kertoa ratkaisuja, Saarikko totesi tiukasti katsomatta Ohisaloa.
Saarikko myös napautti Ohisaloa, kun tämä kertoi virheellisesti turpeen käytön tulevasta kieltämisestä.
Ja Halla-aho nyökytteli lähes huomaamattomasti vieressä.
Kuten eräs kokoomuslainen aluevaikuttaja kirjoitti tentin jälkeen Twitterissä – kaikki mitä kirjoitetaan Twitterissä on totta, ja jos siitä ei ole kirjoitettu Twitterissä, sitä ei ole tapahtunut – Halla-aholla on kaksi puolta.
Jälkimmäinen puhuu ja puhuttelee provokatoorisilla tviiteillään suoraan perussuomalaisten peruskannattajia, ensin mainittu on rakentava, analyyttinen ja rauhallinen.
Molemmissa rooleissa Halla-aho on hyvä.
Siksipä Iltalehden puheenjohtajatentissä Halla-aho löysi ainakin osittain yhteisen linjan yhden hallituspuolueen puheenjohtajan kanssa EU:n kritisoimisessa.
Kyse oli EU:n koronaelvytyspaketin moittimisessa.
Hallituspuolueen puheenjohtajana Saarikko joutui tentissä – joka oli hänen ensimmäinen isompi esiintymisensä keskustan uutena puheenjohtajana – puolustamaan hallituksen EU-linjaa, mutta jälleen kerran kädenojennuksena perussuomalaisten suuntaan hän myönsi, että Halla-ahon pelko EU:n kertaluontoisen koronaelvytyspaketin muuttumisesta monivuotiseksi on perusteltu.
Järkevänä ammattipoliitikkona Saarikko tajuaa, että perussuomalaisten liiallinen haastaminen voi aiheuttaa lisää kannatuspakoa keskustasta perussuomalaisiin.
Sillä persuihin monet kepulaiset ovat siirtyneet.
Maaseudun Tulevaisuus -lehden
syyskuisessa kyselyssä perussuomalaiset oli jo nostanut maaseutumaisissa kunnissa kannatuksensa ohi keskustan: kyselyn maaseutukuntien vastaajista 25 prosenttia piti perussuomalaisia parhaana maaseutua puolustavana puolueena, kun perinteisen maaseutupuolueen keskustan kannatus oli 22 prosenttia.
Politiikan kuuluisissa kulisseissa persut ovatkin innolla kuiskutelleet kepulaisille, että nämä lopettaisivat punavihreän vihervasemmistohallituksen tukemisen ja liittoutuisivat perussuomalaisten kanssa puolustamaan maakuntien peruskepulaissuomalaisia.
Katri Kulmunin katastrofaalisen surkean ja lyhyen puheenjohtajakauden jälkeen Saarikolla on suuri houkutus vastata seireeninlauluihin.
Iltalehden puheenjohtajatentti ei ainakaan todistanut vastakkaiseen suuntaan.
Kevään kuntavaaleissa ei tietenkään ratkaista Suomen seuraavaa hallitusta ja ministerisalkkuja, se on vuorossa vasta eduskuntavaaleissa.
Ja seuraavan hallituksen kokoonpano on pitkälti kiinni SDP:stä, joka ainakin tällä hetkellä on puoluekannatusmittauksien ylivoimainen johtaja.
Mutta muistakaamme, että syksyllä vuonna 2012 keskustan kannatus oli alle 13 prosenttia. Kaksi vuotta myöhemmin kannatuslukema oli yli 25 prosenttia.
Otto Eduard Leopold von Bismarck oli oikeassa.
TOMMI PARKKONEN