Fenno-Pekka veti tänään ruotsalaisuuden päivänä lipun salkoon, laulaen Modersmålets sångia :)

[Gustaf von Fyrckman]

Ruotsalaisuuden päivää on vietetty vuodesta 1908 lähtien. Svenska dagen on vakiintunut liputuspäivä.

Tietolaatikko

• Ensimmäistä ruotsalaisuuden päivää vietettiiin Suomessa vuonna 1908.
• Marraskuun 6. on kuningas Gustav Adolfin kuolinpäivä. Kuningas kuoli Lützernin taistelussa 1632.
• Almanakkaan marraskuun 6. päivä on merkitty liputuspäiväksi vuodesta 1979 lähtien. Nimi Svenska dagen (ruotsalaisuuden päivä) on ollut kalenterissa vuodesta 1980.
• Äidinkielen laulun (Modersmålets sång) sävelsi Johan Hagfors (1857 – 1931).

”Du sköna sång, vårt bästa arv från tidevarv till tidevarv ljud högt, ljud fritt från strand till strand
i tusen sjöars land! ”

Ote Äidinkielen laulusta. Ruotsalaisuuden päivän juhlintaan kuuluu oleellisena osana Modermålets sång – Äidinkielen laulu.

Taustaa
Ruotsalaisuuden päivän tarkoituksena on vahvistaa ruotsinkielisen kansanosan yhteenkuuluvuuden tunnetta. Suomi kuului kauan Ruotsin valtakuntaan ja ruotsi oli silloin suomalaistenkin hallintokieli. Ruotsalaisuuden juhlapäiväksi valittiin marraskuun kuudes, Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolfin kuolinpäivä.

Ruotsin kielen asemasta ja merkityksestä
Nykyään ruotsin kieli on itsenäisen Suomen toinen virallinen kieli. Sitä puhuu äidinkielenään noin 300 000 suomalaista, joilla on perustuslakiin kuuluva oikeus hoitaa asioitaan omalla kielellään esim. virastoissa. Myös jokainen suomenkielinen koululainen opiskelee ruotsin kieltä koulussa – samoin kuin ruotsinkielinen suomea. Eniten ruotsia puhutaan Uudellamaalla, Turun ympäristössä, Ahvenanmaalla ja Pohjanmaalla.

Kulttuurivaikuttajia - kahdella kielellä
Johan Ludvig Runeberg, Sakari Topelius ja Tove Jansson olivat esimerkkejä suomenruotsalaisia kirjailijoista, joiden tekstit, niin runot, sadut kuin kertomuksetkin ovat jääneet elämään lukuisten suomalaisten mieliin - olipa äidinkieli suomi, ruotsi tai jokin muu.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/10/25/ruotsalaisuuden-paiva-611

 

[vierailija]

Meillä ei lippu liehu ikiaikaisen sortajamme kunniaksi.

 

[Palstapesu]

Hyvää ruotsalaisuuden päivää! God svenska dagen!

 

[nietu paruski]

Meillä ei lippu liehu ikiaikaisen sortajamme kunniaksi.

Olisit halunnut jäädä Putinin hellään huomaan?

Suomen sota oli Venäjän ja Ruotsin välinen sota, joka käytiin vuosina 1808–1809.[6] Sodan syynä oli Venäjän ja Ranskan 7. heinäkuuta 1807 Tilsitissä solmima rauha. Ranska antoi Venäjälle suostumuksensa Suomen valtaukseen, mikä teki Venäjästä Ranskan liittolaisen. Venäjän tehtävänä oli Suomeen hyökkäämällä pakottaa Ruotsi liittymään mannermaasulkemukseen, kauppasaartoon, jolla Ranska olisi voinut vahvistaa asemaansa merivalta Britanniaa vastaan.

Sodan seurauksena Ruotsin itäiset läänit (Suomi) liitettiin osaksi Venäjän keisarikuntaa ja samalla näiden hallinto järjestettiin autonomian pohjalle, Suomen suuriruhtinaskunnaksi. Venäjällä ei ollut vielä ennen sotaa aikomusta liittää Suomea osaksi keisarikuntaa, sillä sodan syynä oli vain Ruotsin pakottaminen kauppasaartoon Britanniaa vastaan, minkä toteuduttua Suomen miehittäminen voitaisiin lopettaa. Päätös Suomen tulevaisuudesta tehtiin kuitenkin pian sodan alettua, maaliskuun 1808 aikoihin. Venäjän pääkaupunki Pietari oli vaarallisen lähellä Ruotsin itärajaa, joka kulki vuoden 1743 jälkeen Kymenlaaksossa. Liittämällä Suomen alueisiinsa Venäjä sai suojaa Pietarille ja Suomenlahden merenkululle. Osasyynä oli myös Viaporin merilinnoitus, joka saattaisi muodostua uhaksi Venäjälle Britannian ja Ruotsin laivastojen mahdollisena hyökkäystukikohtana Pietaria tai Baltian rannikkoa vastaan.


https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sota

 

[vierailija]

Ap on iloinen saadessaan jatkaa siirtomaaisännän asemassa "finnejä" sortaen vielä 200 vuotta siirtomaavallan sortumisen jälkeen.

 

[vierailija]

Olisit halunnut jäädä Putinin hellään huomaan?

Suomen sota oli Venäjän ja Ruotsin välinen sota, joka käytiin vuosina 1808–1809.[6] Sodan syynä oli Venäjän ja Ranskan 7. heinäkuuta 1807 Tilsitissä solmima rauha. Ranska antoi Venäjälle suostumuksensa Suomen valtaukseen, mikä teki Venäjästä Ranskan liittolaisen. Venäjän tehtävänä oli Suomeen hyökkäämällä pakottaa Ruotsi liittymään mannermaasulkemukseen, kauppasaartoon, jolla Ranska olisi voinut vahvistaa asemaansa merivalta Britanniaa vastaan.

Sodan seurauksena Ruotsin itäiset läänit (Suomi) liitettiin osaksi Venäjän keisarikuntaa ja samalla näiden hallinto järjestettiin autonomian pohjalle, Suomen suuriruhtinaskunnaksi. Venäjällä ei ollut vielä ennen sotaa aikomusta liittää Suomea osaksi keisarikuntaa, sillä sodan syynä oli vain Ruotsin pakottaminen kauppasaartoon Britanniaa vastaan, minkä toteuduttua Suomen miehittäminen voitaisiin lopettaa. Päätös Suomen tulevaisuudesta tehtiin kuitenkin pian sodan alettua, maaliskuun 1808 aikoihin. Venäjän pääkaupunki Pietari oli vaarallisen lähellä Ruotsin itärajaa, joka kulki vuoden 1743 jälkeen Kymenlaaksossa. Liittämällä Suomen alueisiinsa Venäjä sai suojaa Pietarille ja Suomenlahden merenkululle. Osasyynä oli myös Viaporin merilinnoitus, joka saattaisi muodostua uhaksi Venäjälle Britannian ja Ruotsin laivastojen mahdollisena hyökkäystukikohtana Pietaria tai Baltian rannikkoa vastaan.


https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sota

Venäjä pelasti Suomen ruotsalaistamiselta, eikä suomalaisten enää tarvinnut tapattaa parhaita poikiaan hurrien sodissa.

 

[Gustaf von Fyrckman]

Ap on iloinen saadessaan jatkaa siirtomaaisännän asemassa "finnejä" sortaen vielä 200 vuotta siirtomaavallan sortumisen jälkeen.

Ei mine sårtta, mutta jos sine olla kilti, ja hake minu yxi Skåne akvaviitti, ja tuo se minu, tack

Och -SKÅL- Pecka