Helmikuiset 2020

Heippa!
9.6. plussasin esikoisen haaleana viivana, 12.6. näkyi jo vahvana. Sen jälkeen tehdyt testit myös plussia. Laskurin mukaan 6+2, ja la 16.2.2020. Alkuun oltiin vaan shokissa, nyt jo jännittää ja innostuttaa. Odotus tuntuu hajottavalta, kun eka neuvolakäynti vasta 15.7., siihenhän on ikuisuus! Myös läheisille kertominen mietityttää, että onko liian aikaista. Perhepiirin ensimmäinen lapsenlapsi tulossa, itsellä ikää jo 30v.

Oireet tuntuu lieventyvän, paitsi rintojen arkuus. Urheileminen on ihan tuskaa! Pahoinvointia oli, mutta se meni ohi parissa päivässä. Turvotus alavatsassa on järjetön, näytän jalkapallon nielleeltä jo nyt! Koita nyt tässä sitten hellekesänä peitellä massua tai selitellä että tuli mässsäiltyä juhannuksena...

Tuleeko neuvolakäynnin jälkeen lähete ensimmäiseen ultraan automaattisesti, vai pitääkö sitä pyytää?

Tsemppiä kaikille ja onnea odotukseen!

 

Taidan minäkin uskaltautua tänne nyt kun ultrassa on viikkoja vastaava (8+1) alkio löytynyt. Helmikuulla sain keskenmenon viikolla 13+, nyt siis parivuotiaalle pojalle odotellaan pikkusisarusta. La on 3.2. ja ikää mulla 41.
Mulla on ollut tyttöolo tästä raskaudesta, saas nähdä muuttuuko olot ja oisko sieltä sisko tulossa.
Alkuraskaus on ollut oireettomampi kuin aiemmat, aiempi ympärivuorokautinen ellotus on nyt vain hetkittäistä, ihanaa. Jos makeaa sortuu syömään olo kyllä pahenee.
Joku kyseli alkuraskauden ultrasta, ilmeisesti se on aluekohtaista tarjotaanko se jos ei selvää tarvetta ole (esim vuodot).
Onnea odotukseen kaikille, kiva kun pääsee täällä avautumaan, toivottavasti keskustelu säilyy vilkkaana !

 

Tänään kävin sit varhaisultrassa ja laskettu aika olisi 13.2.2020. Sieltä löytyi 2 sikiötä ja kaksi sykkivää sydäntä. Toinen on viikkoja vastaava ja kaikin puolin hyvän ennusteen omaava. Toisen syke oli paljon matalampi ja koko puolet pienempi, jolle ei toivoa annettu. Kuulemma tullee menemään itsekseen kesken, enkä välttämättä huomaa mitään.

 

Täällä tehty plussatesti 6.6 ja laskettu aika olis 12.2.2020 jos nyt oikein muistan!
Tämä on meidän ensimmäinen lapsi ja tärppäsi sitten heti, koska toukokuussa tiputettiin ehkäisy pois ja sattumoisin mun appin mukaan näytti olevan ovulaatio menossa ja kokeiltiin sitten miten käy. Sen jälkeen siinä tulikin tosi outoja oireita heti ja ei harrastettu seksiä kunnes sitten tosiaan 6.6. tein plussatestin ja olin ihan järkyttynyt. Oltiin jotenkin ajateltu, että tässä menis vähintään sellainen vuosi..

Käytiin varhaisultrassa 5+6 ja pieni sykekin näkyi.

En osaa edelleenkään käsittää, että olen raskaana. Tuntuu utopistiselta ja kaikki pelot ovat ottaneet vallan. Odottelen kovasti, että pääsis ensimmäiseen ultraan neuvolan jälkeen ja sais lisävarmistusta vielä. Eka neuvola olis 11.7 Nyt mennään 7+1.

Onnea kovasti kaikille muillekin odottajille! <3

 

Ensikertalaisen tyhmiä kysymyksiä, osa 1: osaisko joku kertoa, millaisella vehkeellä ultraäänitutkimus tehdään alateitse?

 

Ensikertalaisen tyhmiä kysymyksiä, osa 1: osaisko joku kertoa, millaisella vehkeellä ultraäänitutkimus tehdään alateitse?

Sellaisella suht ohuella "sauvalla".

 

Ensikertalaisen tyhmiä kysymyksiä, osa 1: osaisko joku kertoa, millaisella vehkeellä ultraäänitutkimus tehdään alateitse?

 

Varhaisultra takana ja kaikki oli hyvin! <3 Pienen syke löytyi ja vastasi parilla päivällä heittäen viikkoja mitä olin ajatellutkin.. Oli kyllä ihanaa nähdä, että siellä oikeasti joku asustaa.

@Keltain3n miten ultrassa meni? Eikös sulla ollut kanssa tänä päivänä?

Moikka, oli kyllä jännä päivä.
Raskaus oli jälleen oikeassa paikassa ja syke LÖYTYI, huhhuh..
Ultraaja oli ehkä sijainen tai uusi, sillä jäi hatara fiilis.
Mutta syke löytyi, eli paremmin menee, kuin elokuussa 18.
Toki koko vastasi viikkoa pienempää, joka ihmetyttää. Sillä tiedossa tarkka ovis päivä+ yhdyntä.

Minkä kokoinen kaveri sieltä löytyi?

 

Te ketkä olette käyneet jo ultrassa niin paljon teillä on ollut viikkoja ja minkä kokoisia muruja?

 

Voi ihanaa, mahtava juttu! Ihania uutisia sinnekin siis <3 Mulla kanssa oli ihan eri ihmisiä ketä ollut aiemmin, joten vähän jännitti senkin vuoksi kun ei tunne kunnolla. Mutta hyvin onneksi meni kuitenkin ja kuva saatiin kotiin.

En muista nyt senttimittoja, mutta mitoiltaan ainakin vastasi viikkoa 7+1. Lääkäri sanoi, et voi olla, että neuvola laskee kuitenkin viimeisistä menkoista eli siis 7+3 olis nyt niiden mukaan.

Ultrakuvan oikeassa alalaidassa pitäisi olla mitat CRL.
Kiitos sinulle ja muille tsempeistä.
Olen yleeensä niin positiivinen ja uskon vain hyvään, mutta mikä mua nyt vaivaaaaa

 

Te ketkä olette käyneet jo ultrassa niin paljon teillä on ollut viikkoja ja minkä kokoisia muruja?

Mä kävin 5+6 varhaisultrassa ja muistaakseni pituus oli alle 3mm, en voi käsittää et miten tollasella voi näkyä syke.. :O

 

Heip, mäkin liityn mukaan!

Plussasin 18.6., tällä hetkellä about 5+3 ja LA alustavasti 24.2. Toinen lapsi kyseessä, esikoispoika syntynyt 10/13.

Vähän epätodellinen olo oli kyllä kun testin tein, tiesin kyllä et tän uuden mieheni kanssa tullaan lapsi saamaan ja toivoin et se tapahtuu pian, mut ei me oikein varsinaisesti ehditty yrittämään! Ehkäisy jätettiin huhtikuussa kierron lopussa, toukokuun hedelmälliset päivät olin reissussa eli oikeastaan heti tärppäsi sit

Alavatsaa juilii edelleen välillä, rinnat oireilee miten sattuu ja tänään ekaa kertaa tuntu jo aikamoista pahoinvointia, oksentamiselta oon välttynyt toistaiseksi. Viime raskaudessa ei ollu oikein mitää fyysisiä oireita, joten uusia tuntemuksia nämä itelle. Jotenkin sitä on kuitenkin aika onnellinen et oireilee, tulee vähän varmempi olo et tää on totta

Varhaisultraan varasin ajan 3.7., silloin ois 6+2. Toivon ettei oo liian varhaista ja tietty et kaikki olis hyvin

 

@Keltain3n tosi tympeä olo varmaan jos ultrasta jäi epävarma fiilis. Paljonko sulla on viikkoja nyt? Syke kuitenkin löytyi ja onhan myös tuossa alkion alun kehittymisessä eroja. Sekä ultraajan "kädenjälki" aiheuttaa heittoja mittoihin.
Nytpä se pahoinvointi on jokapäiväistä, vähintään illat menee laahustaen tai mieluiten sohvalla. Elättelen kyllä toiveita että ens vkon jälkeen helpottaa kun hormonitkin tasoittuu. Liikunnasta olo helpottuu mutta saattaa myöhemmin pahentua kahta kauheammaksi . Mites muiden vointi, onko joku toistaiseksi välttynyt pahoinvoinnilta?
F ja pallero 8+3

 

@Keltain3n tosi tympeä olo varmaan jos ultrasta jäi epävarma fiilis. Paljonko sulla on viikkoja nyt? Syke kuitenkin löytyi ja onhan myös tuossa alkion alun kehittymisessä eroja. Sekä ultraajan "kädenjälki" aiheuttaa heittoja mittoihin.
Nytpä se pahoinvointi on jokapäiväistä, vähintään illat menee laahustaen tai mieluiten sohvalla. Elättelen kyllä toiveita että ens vkon jälkeen helpottaa kun hormonitkin tasoittuu. Liikunnasta olo helpottuu mutta saattaa myöhemmin pahentua kahta kauheammaksi . Mites muiden vointi, onko joku toistaiseksi välttynyt pahoinvoinnilta?
F ja pallero 8+3

Harkitsen kovasti, että menen yksityiselle vielä ihmettelemään tätä pientä elämää. Sillä seuraava ultra sit rv 12 aikoihin.
Omien laskelmien mukaan olisi tänään 7+4 (tarkka ovulaatiopäivä tiedossa sekä yhdyntä), mutta ultraaja sai viikot 6+5 tänään.
Sillä jäi mietityttämäänkin.
Mutta eilen siis 6+4 ja 7,3mm.

Oireeton olen ollut nyt. Ihmettelen, kun mieli vähän maassa vaikka yleensä aina iloinen

 

@Keltain3n En tiedä lohduttaako yhtään mutta täällä myös yksi joka ei pysty ollenkaan iloitsemaan raskaudesta Mulla myös takana kkm viime maaliskuussa ja se varjostaa tätäkin raskautta koko ajan. Mulla oireet on olleet aika voimakkaat mutta lieventyvät aina välillä päiväksi pariksi melkein kokonaan pois ja aina sitä on vaan varma et nyt meni kesken.. Tuossa kesken menneessä raskaudessa siis mullakin katosivat oireet jossain kohti (pahoinvointia luk.ottamatta) ja varhaisultrassa sitten todettiin keskenmeno.

Viime torstaina oli taas oireeton päivä ja sinä päivänä sattui olemaan varhaisultrakin. Sinne mentiin ihan maansa myyneinä, varmoina keskenmenosta. Onneksi löytyikin sitten viikkoja vastaava alkio oikeasta paikkaa ja syke myös. Mulla viikot oli silloin 6+4 ja alkio oli 6.80mm.

Hyvästä ultra kokemuksesta huolimatta nyt taas pelottaa että onko pahoinvointi pikkusen laantunut ja onko se nyt sitten mennyt kesken eli kyllä se oma mielikin tekee vähän tepposia kun tarpeeksi spekuloi.

Kauhea romaani mutta pointtina varmaankin se ettet oo yksin noiden synkkien ajatusten kanssa. Kannattaa varmaankin varata se aika toiseenkin ultraan jos yhtään tuntuu siltä, voihan se olla että aloitteleva ultraaja onkin laskenut mittoja väärin tai asiaan löytyy joku muu hyvä selitys se että syke löyty on hyvä juttu. Tsemppiä kaikille hermoilijoille ja muillekin!

 

@Keltain3n En tiedä lohduttaako yhtään mutta täällä myös yksi joka ei pysty ollenkaan iloitsemaan raskaudesta Mulla myös takana kkm viime maaliskuussa ja se varjostaa tätäkin raskautta koko ajan. Mulla oireet on olleet aika voimakkaat mutta lieventyvät aina välillä päiväksi pariksi melkein kokonaan pois ja aina sitä on vaan varma et nyt meni kesken.. Tuossa kesken menneessä raskaudessa siis mullakin katosivat oireet jossain kohti (pahoinvointia luk.ottamatta) ja varhaisultrassa sitten todettiin keskenmeno.

Viime torstaina oli taas oireeton päivä ja sinä päivänä sattui olemaan varhaisultrakin. Sinne mentiin ihan maansa myyneinä, varmoina keskenmenosta. Onneksi löytyikin sitten viikkoja vastaava alkio oikeasta paikkaa ja syke myös. Mulla viikot oli silloin 6+4 ja alkio oli 6.80mm.

Hyvästä ultra kokemuksesta huolimatta nyt taas pelottaa että onko pahoinvointi pikkusen laantunut ja onko se nyt sitten mennyt kesken eli kyllä se oma mielikin tekee vähän tepposia kun tarpeeksi spekuloi.

Kauhea romaani mutta pointtina varmaankin se ettet oo yksin noiden synkkien ajatusten kanssa. Kannattaa varmaankin varata se aika toiseenkin ultraan jos yhtään tuntuu siltä, voihan se olla että aloitteleva ultraaja onkin laskenut mittoja väärin tai asiaan löytyy joku muu hyvä selitys se että syke löyty on hyvä juttu. Tsemppiä kaikille hermoilijoille ja muillekin!

Kiitos viestistä. Ihanaa löytää samoja tunteita käyvä <3
Ainakin siis noihin viikkoihin 6+4 olisi siis hyvin kasvanut.
5.7 on neuvola niin täytyy siellä puhua tästä ja kysyä kannattaisiko mennä uuteen ultraan.
Sen tiedän, etten kesken menoon voi vaikuttaa, joten on vain odotettava ja toivon niiiiiiin paljon vain, että kaikki kyllä järjestyy!

 

Täällä on iha samat fiilikset. En jotenkin osaa vielä iloita raskaudesta vaan koko ajan murehdin millon keskenmenon pelkoo millo mitäkin.
Tänään kävin itsekkin ultrassa ja viikkojavastaava papu löyty nyt ultran mukaa 6+2 flo:n 6+1. Vahva sykekkin löytyi.
Mutta eipä se olo siitä paljoa helpottunut kun lääkäri löysi jonkun?, mahdollisesti tulevan hyytymän? kohdunkaulan sisäsuulta. Sanoi että ei osaa nyt sen tarkemmin sanoa mikä se mahtaa olla ja oli vähä ihmeissään Otti siitä "hyytymästä" myös kuvat ja sanoi että pitää antaa ekassa ultrassa lääkärille.
Muuten täällä ollaan kanssa melko oireettomia. Rinnat välillä vähän kipuilee mutta hyvin vähän enää näinä päivinä.

 

Heippa hei kaikki. Oon nyt ollu ihan surkea palstalainen, kun ei tää raskaus ole konkretisoitunu vielä mitenkään. Tänään vasta 5+2 omien laskujen mukaan. Rinnat ja nännit arat ja väsymystä ilmassa, mutta muuten oireetonta. Jotenkin sitä toivois jotain vahvaa "merkkiä" siitä, että tuolla sisällä on elämää. Osa minusta haluais jo niin kovasti iloita täysillä, mutta se toinen, realistinen osa minua tietää että vielä ei voi hengähtää millään tapaa helpotuksesta kun riskiviikot on suurimmillaan. En ole kuitenkaan menossa varhaisraskauden ultraan, kun se on ensiksikin aivan järjettömän hintainen ja toiseksi en pidä sitä kovin merkittävänä. Saatan silti työsuhde-etuna pyytää jotain lääkäriä ultraamaan kun viikkoja on se 8-9 ainakin, jotta varmasti näkyy jos on näkyäkseen.

Onnittelut kaikista uusista plussista, joita tänne on sadellut ja tsemppiä kaikille tähän raskaaseen ensimmäisen kolmanneksen odotteluun! Ihanaa että meitä on jo näin monta!

 

Mulla tapahtu eilen se mitä oon koko ajan pelännyt, nimittäin valkovuoto oli vähän rusehtavaa ja tänään pönttöön tuli varmaan lusikallinen ihan ruskeaa vuotoa. Tiedän, että alkuraskaudessa vuoto on ihan normaalia ja pitäisi ehkä eniten huolestua jos tulee kirkasta verta ja on kovaa kipua, mutta ahdistaa se nyt vaan. Jotenkin meni ihan fiilikset vaikka laskeskelin, että näihin aikoihin mulla vois alkaa kuukautiset ja tällanen vähäinen vuoto voi olla ihan normaalia ns. siihen aikaan kun pitäs alkaa.

Kohdun ulkoisesta raskaudesta ei ainakaan voi olla kyse, se on sentään varhaisultrassa todettu.

Kamalaa kun pitää koko alkuraskaus vaan pelätä.. Nyt on 7+3 ja matkaa on vielä pitkään

 

@EllenL Kuulostaa tosiaan viattomalta vuodolta. Tiedän silti, että heti se alkaa mietityttää ja kaikki kauhuskenaariot pyörii mielessä. Kunpa vaan osaiskin olla niin rento ja huoleton ettei pelkäis mitään, vaan eihän se onnistu. Tsemppiä!

 

@EllenL Kuulostaa tosiaan viattomalta vuodolta. Tiedän silti, että heti se alkaa mietityttää ja kaikki kauhuskenaariot pyörii mielessä. Kunpa vaan osaiskin olla niin rento ja huoleton ettei pelkäis mitään, vaan eihän se onnistu. Tsemppiä!

No sepä se, järki koittaa sanoa et rauhotu kuuluu asiaan mut sitten joku piru huutaa että KESKENMENO. Miten hitossa mä jaksan odottaa joku 3-4 viikkoa ultraan jossa kuulee tuomion.

 

@EllenL Se sama 3-4 viikkoa on odottelua edessä täälläkin. Kyllä me selvitään, vertaistuen voimalla!

 

@hanba oot aivan oikessa ja kun oikeasti eihän tässä tilanteessa voi mitään, vaikka mä kuinka makaisin selälläni sängyssä liikkumatta niin se ei estä keskenmenoa jos se on tullakseen.
Täytyy nyt yrittää ottaa positiivinen asenne ja katsoa mitä vastaan tulee.
Miten sä oot itse voinut?

 

@hanba oot aivan oikessa ja kun oikeasti eihän tässä tilanteessa voi mitään, vaikka mä kuinka makaisin selälläni sängyssä liikkumatta niin se ei estä keskenmenoa jos se on tullakseen.
Täytyy nyt yrittää ottaa positiivinen asenne ja katsoa mitä vastaan tulee.
Miten sä oot itse voinut?

No niinpä, pitää uskaltaa luottaa siihen että kaikki menee hyvin. Oon yrittäny miettiä sitä niin, että jos tulee keskenmeno niin todennäköisesti siinä alkiossa on jotain pahasti vialla tai se ei ole ollenkaan elinkelpoinen. Luonto on viisas ja osaa usein hoitaa tällaiset. Ei se toki keskenmenon kohtaamisesta sen helpompaa tee, mutta auttaa ainakin mua ymmärtämään paremmin.

Fyysisesti oon voinu erittäin hyvin. Väsymystä lukuunottamatta hyvä olo. Vähäiset oireetkin meinaa stressata mutta onneksi se kuitenkin on normaalia myös ettei paljoa oireile.

 

@hanba
Joo samalla tavalla oon myös miettinyt et luonto hoitaa itse tilanteet

Toisaalta kiva kun ei joudu kärsiä kamalasti oireista mutta sitten taas tulee se pelko et onko kaikki hyvin kun on oireeton Menee ihan hulluks tää alkuodotus.