Sikatilan (luomu) perustaminen?

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
Perin maatilan. Maata on, en tiedä edes paljonko, mutta sitä on paljon. Kymmeniä hehtaareja. Osa kesannolla, osa ollut viljapeltoa. Maatilan koneet jo myin, koska en tarvitse puimakoneita, enkä montaa traktoria. Yhden raptorin jätin lumitöitä varten.

Olen ajatellut, että aitaan noin hehtaarin alueen ja laitan sinne sikoja. Siat saisi kirmailla vapaana sitten pellolla, onnellisina. Kuluja ei juuri olisi, siat söisi heinää. Aita pitäisi pedot loitolla. Mietin kuitenkin, pärjääkö siat talvella ulkona? Miksi ei, pärjäähän villisiatkin, ja sama eläin.

Olisi kiva myydä onnellisen sian lihaa, eikä mitään kidutuksessa elänyttä silavaa.

Osaako kukaan sanoa, et mikä on on kohtuu hinta yhdestä siasta. Ja kun laitan siemenkarjaa, ostanko siis yhden sonnin ja yhden naaras-sian. Nehän lisääntyy tosi nopeasti. Tai kannataako ostaa tavallaan isompi erä sikoja, mies ja nais-sikoja? Pitääkö niitä olla tasamärää vai kuten lampolassa, yksi pässi ja se sitten siementää kaikki?

Anteeksi, olen ihan aloittelija näissä asioissa :)
 
  • Haha
Reactions: Lispetti
vierailija
siat ei pärjää heinällä, jos haluat heikolla ruualla pärjääjvä elikoiita niin laita lampaita

oli virhe myydä ne koneet, niitä olisi tarvittu rehunteossa
Jätin yhden raktorin, ei kai millään raktorilla rehua voi tehdä, rehu kasvaa pellolla ja kesannolta niitän sioille talveksi heinää. En ole tyhmä, siksi jätin yhden traktorin! Mitä minä monella, en voi ajella monella samaan aikaan (n)
 
  • Haha
Reactions: Lispetti
vierailija
Jätin yhden raktorin, ei kai millään raktorilla rehua voi tehdä, rehu kasvaa pellolla ja kesannolta niitän sioille talveksi heinää. En ole tyhmä, siksi jätin yhden traktorin! Mitä minä monella, en voi ajella monella samaan aikaan (n)
yks traktori riittää, tarkotin niitä muita koneita (vältit, äkeet, silppurit, paalauskoneet, puimurit jne jne)

muista että siat ei syö heinää, ne tarttee viljaa
 
vierailija
Ei pärjää heinällä, tarvitsee ihan tarkan rehuseoksen: viljaa, kivennäisiä, vitamiineja, rasvaa, proteiinia. Ja vettä (huom ei saa jäätyä).
Pärjää talvella ulkona, mutta sun täytyy rakentaa niille myös katollinen kuiva pihatto. Sinne teet myös porsimispesät emakolle.
Voit aloittaa karjulla ja yhdellä emakolla, mutta jatkossa sun pitää välttää sisäsiitosta, eli esim ostat lisääntyvät emakot muualta, tai ostat ne valmiiksi tiineinä jolloin voit astuttaa kaikki naaraat kerran sillä sun karjullasi.
Sovi hyvissä ajoin kuka ostaa ne sun lihasiat! Ja ihan ensimmäiseksi hanki kaikki mahdollinen tieto sian hoidosta, ruokinnasta, madotuksista, lääkityksistä, luomusäännöistä, eläimenpitosäännöistä, aidanteosta, hinnoista, ja suunnittele taloudelliset seikat kuntoon.

Kaikenkaikkiaan kuulostaa hyvältä! Helpolla et pääse, töitä joudut tekemään, ja joka päivä ne pitää hoitaa.
 
vierailija
Perin maatilan. Maata on, en tiedä edes paljonko, mutta sitä on paljon. Kymmeniä hehtaareja. Osa kesannolla, osa ollut viljapeltoa. Maatilan koneet jo myin, koska en tarvitse puimakoneita, enkä montaa traktoria. Yhden raptorin jätin lumitöitä varten.

Olen ajatellut, että aitaan noin hehtaarin alueen ja laitan sinne sikoja. Siat saisi kirmailla vapaana sitten pellolla, onnellisina. Kuluja ei juuri olisi, siat söisi heinää. Aita pitäisi pedot loitolla. Mietin kuitenkin, pärjääkö siat talvella ulkona? Miksi ei, pärjäähän villisiatkin, ja sama eläin.

Olisi kiva myydä onnellisen sian lihaa, eikä mitään kidutuksessa elänyttä silavaa.

Osaako kukaan sanoa, et mikä on on kohtuu hinta yhdestä siasta. Ja kun laitan siemenkarjaa, ostanko siis yhden sonnin ja yhden naaras-sian. Nehän lisääntyy tosi nopeasti. Tai kannataako ostaa tavallaan isompi erä sikoja, mies ja nais-sikoja? Pitääkö niitä olla tasamärää vai kuten lampolassa, yksi pässi ja se sitten siementää kaikki?

Anteeksi, olen ihan aloittelija näissä asioissa :)
http://mikkovlttil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/
Nyt juuri on huonoin mahdollinen aika perustaa sikalaa, kun se sikarutto on niin lähellä. Mut lampaat vois syödä vesakot sun metsistä ensalkuun ja niillähän on hyvä turkki. Tiedätkö mikä on pahna?
 
vierailija
http://mikkovlttil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/
Nyt juuri on huonoin mahdollinen aika perustaa sikalaa, kun se sikarutto on niin lähellä. Mut lampaat vois syödä vesakot sun metsistä ensalkuun ja niillähän on hyvä turkki. Tiedätkö mikä on pahna?
Tiedän mikä on pahna, se on se sian kotikolo.. Olisiko ehkä kuitenkin fiksumpaa, että en laittaisi sikoja, vaan lampaita? Lampaathan on helppoja. Näyttää sikojenpitäminen olevan vaativampaa kuin oletin :(
 
vierailija
Tiedän mikä on pahna, se on se sian kotikolo.. Olisiko ehkä kuitenkin fiksumpaa, että en laittaisi sikoja, vaan lampaita? Lampaathan on helppoja. Näyttää sikojenpitäminen olevan vaativampaa kuin oletin :(
joo laita lampaita, ne pärjää heinällä ja on muutenkin paljon helppohoitoisempia

yks pässi ja muutama uuhi niin kohta sulla on lauma kasassa
 
vierailija
joo laita lampaita, ne pärjää heinällä ja on muutenkin paljon helppohoitoisempia

yks pässi ja muutama uuhi niin kohta sulla on lauma kasassa
Lauma joka syö, mutta josta ei saa mitään tuottoa :(
Sulla pitää olla markkinakanavat kunnossa, ennen kuin teet mitään investointeja!
Jos kaipaat maatilan työtä mikä tuottaa, niin ryhdy mehiläistarhaajaksi! Tai marjanviljelijäksi. Nämäkin pitää mieluiten pakata ja myydä itse toreilla. Jos tukkuun myyt niin tuotto ei ole niin suuri.
Ja aina kun ollaan tekemisissä eläinten ja luonnon kanssa, niin pitää varautua takapakkeihin ja suuriinkin ylimääräisiin kustannuksiin.
 
vierailija
Lauma joka syö, mutta josta ei saa mitään tuottoa :(
Sulla pitää olla markkinakanavat kunnossa, ennen kuin teet mitään investointeja!
Jos kaipaat maatilan työtä mikä tuottaa, niin ryhdy mehiläistarhaajaksi! Tai marjanviljelijäksi. Nämäkin pitää mieluiten pakata ja myydä itse toreilla. Jos tukkuun myyt niin tuotto ei ole niin suuri.
Ja aina kun ollaan tekemisissä eläinten ja luonnon kanssa, niin pitää varautua takapakkeihin ja suuriinkin ylimääräisiin kustannuksiin.
en väitäkään että lampailla tienais

yks kaveri laitto tässä taannoin lampaita ja kun tuli teurastusaika niin laitto kaikille kavereilleen tekstarit että ostasikko luomulammasta, kaikki meni samoin tein eikä kaikille edes riittäny
 
vierailija
Tiedän mikä on pahna, se on se sian kotikolo.. Olisiko ehkä kuitenkin fiksumpaa, että en laittaisi sikoja, vaan lampaita? Lampaathan on helppoja. Näyttää sikojenpitäminen olevan vaativampaa kuin oletin :(
Aloita kuitenkin nistä aitauksista, kunniihin menee hirveesti aikaa. Itse kannattaa tehdä. Opettele rutiinit. Mites vesi, mistä se tulee?
http://www.itubiodyn.fi/index.php?page=125&lang=1
Ostaisin luomupossua, mut makkaroihin laittavat askorbiinihappoa, ei voi syödä.
 
vierailija
en väitäkään että lampailla tienais

yks kaveri laitto tässä taannoin lampaita ja kun tuli teurastusaika niin laitto kaikille kavereilleen tekstarit että ostasikko luomulammasta, kaikki meni samoin tein eikä kaikille edes riittäny
Ihan varmasti, kun ei pilaa sitä jollakin makkaratehtailijalla. Kauan sitten olisin ostanut sellaista, mut olipa sotkeneet taikinan E621- hermomyrkyllä, ei tullut kauppoja. Se lampaankasvattaja ei saanut uskomaan, et sitä nyt vaan ei laiteta yhtään :(
Vilja kannattaa ostaa tutulta, niin tietää, miten sen kerää ja kasvattaa. Ne possuthan sairastuvat homeisesta viljasta - kuten ihmisetkin.
 
vierailija
Ihan varmasti, kun ei pilaa sitä jollakin makkaratehtailijalla. Kauan sitten olisin ostanut sellaista, mut olipa sotkeneet taikinan E621- hermomyrkyllä, ei tullut kauppoja. Se lampaankasvattaja ei saanut uskomaan, et sitä nyt vaan ei laiteta yhtään :(
Vilja kannattaa ostaa tutulta, niin tietää, miten sen kerää ja kasvattaa. Ne possuthan sairastuvat homeisesta viljasta - kuten ihmisetkin.
lampaat syö heinää, ei viljaa
 
vierailija
Lampaat ovat syöneet kasveja rannoilta ja jokitörmiltä ja suoniityiltä on kerätty talveksi heinät.

"Cusa metzä ey löyttä , eij pidä yhdengen Talonmiehen laimi lyömän wetä kyllä hywiä turpaita pellollens syxyl , ja ne maahan kyndä metenämän . [Alm1727-B1b]

Joisa paickakunnisa on soita , on sangen hyödyllinen että nijstä ajetan pellolla . [Alm1727-B1b]

Mutta parhan luulen minä olewan, juuri ohuelda ia sillä tawalla cuin edespäin neuwotan laitejuja herneiä uloskylwä johongun maahan kyndy-peldon josta Syxyllä ylösotetan sen werta ainoastans cnin ulos kylwy on taitanut olla , ja nijn palio palcoia cuin ennetettän nouckia ; mutta se cuin jää, ynnä warttein cansa, pitä mätenemän pellolla, ja nijn palio cuin mahdollinen on peldohon kynnettämän syxylle . [Alm1727-B1b]

Näistä lawiemalda toisell eräl . [Alm1727-B2a]

Nyt rienem me itzem sihen cuin aiwoittu on, joca seiso siinä : että Siemen pitä juri horwast kylwettämän ia nijn laitettaman että se tule sywäld maahan ; cuin jo ennen monelda on muistutettu, mutta eij sencaldaisilla tiedoilla wahwistettu, cuin se oppennut Wolffius Marburgisa sen on tehnyt, joca ilman epäilystä on yxi nijstä tarckamista ihmisist cuin tällä aialla owat, ia awanut solmun meidän etem täsä asiasa . [Alm1727-B2a]

Sillä cosca hän ennen iongun wuoden otti etens ulostutkiaxens oikian syyn, jonga tähden monda olke taita ylöscaswa yhdestä Jywestä, hawaitzi hän wijmein, että nijncuin eij yhdestäkän paicasta warresta uloscaswa lähti ia uusia haroja, waan ainoastans nijstä cusa solmut eli jäsenät owat, pidäis nämät jäsenät olemau nijncuin uudet siemen-paicat eli huonet; ia coska hän hawaitzi ettei caucana olien iurest löytän caxi sencaldaista jäsenätä, aiatteli tämä ahkera mies, ios siemen pannan nijn sywäst maahan, että nämät molemat iäsenät tulewat maan alla, nijn taitawat he caswatta uusia iuria ja wesoja; ioca myös peräti nijn tapahdui caikisa nijsä coettelemuxisa , cuin sekä hän itze, että muut owat tehnet . [Alm1727-B2a]

Nijn että mutamista Jywä-siemenist cuin hän Touco-Cuulla, hywän , mutta monda wuotta sonnitettuhun mahan istutti, ensist ylöstuli iocaitzest ainoastans yxi oras, mutta sitte ulospuhkeisit nijstä ennen nimitetyist iäsenist toiset iuuret ia wesat, ia niistä iällens toiset coco suwen ylitze; niin että wimein yhdestä Jywästä tuli coco pensas iosa oli 68 kypsetä, ia 21 kypsemätöind wartta ia tehkä pätä, ioisa yhten oli yxituhatta ia 90 Jywä. [Alm1727-B2b]

Sen saman on monda muuta sitte coetellut ja löytänyt sen olewan toden . [Alm1727-B3a]

Ja ettei yxikän mähdais epäillä tämen edeskäymisest täsä meidän pohjaisesa Macunnasam, nijn olen minä eskän ollut nijn onnellinen ja nähnyt yhden corkia-sucuisen Herran ylösnäyttäwän yhden pensan , josa oli enämbi cuin 70 wartta ja Tehkä päätä, cuin yhdestä jywästä , ennen nimitetyl tawal istutetust on caswanut . [Alm1727-B3a]

Tästä se hywän-suopa Lukia, paitzi waiwa, taita löytä mitä tästä on oppia meidän Peldomme wiljelemises, nimittäin että siemenen pitä tuleman hywäst maahan ylitzen ennen nimitetyin jäsenitten, cuin jocainen taita peräncatzo, ja nijncuin Maan-Laij on; sillä selkiä sawi maa ej taida kärsiä palio sywäst, jos sen pitä ylöstuleman, 3men eli 4ien Tollin, ( eli puolen cortelin paicka ) on tähän asti mutamilda edes kirjoitettu . [Alm1727-B3a]

Toisexi eij pidä Peldo, nijn tihust, cuin tawallinen on, kylwet tämän, joca on suuri erhetys meidän tykönäm, wan nijn harwast että liki puolen kortelin paicka on jocaitzen jywä: siemenen welil, mutoin ei ne taida itzens hajotta wan estäwät nestän toinen toisestans. [Alm1727-B3b]

Mikä wahingo sijt on ettei siemen tule hywin Maahan, ymärettän puolitain sitä cuin sanottu on puolittain on myös selkiä, että se mutoin wähetän Tuulelda ja Linnuilda, ja aiwan pian wahingoitan Cuiwudest , Märkydest ja packaisest, joca eij tapahdu coska maa saa siemenet powesens paremin kätke. [Alm1727-B3b]

Mutta minä tiedän kyllä että ensimäinen kysymys ja estä on, cuinga sencaldainen tarcas ja wisu kylwö taittan matcan saatta .[Alm1727-B4a]

Johon neuwomisexi tule: ettei yxikän aluxi waiwaloisna pidä, uloswalitaxens yhtä wähä sängy ja sarca, eli myös monicahtoja eri Maa-Laijst, ja nijhin parhalla tawalla cuin hän taita oikiahan sywytehen ja harwutehen istutta siemenen: [Alm1727-B4a]

Joca nyt eij ennen tahdo uscoa, mutta tämän cautta hawaitze sen hyödytyxen cuin taincaldaisel kylwöl on, taita ilman epäilämetä, jos hän wähekin tahto ajatella ja itzens ahkeroita, löytä jongon muodon ja tawan oma parastans catzoaxens, sihen asti että jocu inventioni eli rakenus taitan päiwän walkeuten tuotta, jonga cauta sencaldainen kylwö, ilman suurta waiwa taittan tehdä ; ja on minulle myös sanottu että yxi sencaldainen ase yhdeld suckelalda Mieheldä täälä Stockholmis jo on ylösajateldu; johon myös taittais moni cahdat neuwot tällä eräl annetta, jos Paperi sen sallis. [Alm1727-B4a]

Sillä wälillä on paras tehdä itzellens äcken sencaldaisel painol ja pikeil että se teke parhuldaisen sywät ja harwat waot, joihin jywät sitte heitetän nijn paljo cuin mahdollinen on tasan toinen toisestans; ja peldo sen jälken, eij äkellä cuin ilman järjestyst secoitta, waan Ladalla äken suurudest, joca pitä oleman paxuista planguista tehty ja sywille pykälille pyeldätty, poicki wacoin tasotettaman, nijn että waot hywin tasoitettan ja siemenel peitetyxi tulewat oikiahan sywytehen sitte pitä peldo hywin raskalla rahnolla painettaman ja rahnottaman, jos eij se ole puhdas sawi-maa, joca itzesäns on kyllä tihu. [Alm1727-B4b]

Nijn paljo tästä tämä erä . [Alm1727-B4b]

Nyt tahdon minä ainoastans mutamilla sanoilla mainita, cuinga siemenet pitä pideldämän, enn~en cuin ne ulos kylwetän, sen päälle että sitä myös aicanans taittais coetella. [Alm1727-B4b]

Ensist pitä parhat Jywät cuin sinä wuotena caswawat eroitettaman Siemenex, hywin caxi erä wiskattaman, ja wielä sittekin wetän pandaman, ja ne cuin wedän päälle nousewat, pojes otettaman; johon tila annetan, cosca toisexi Jywät pitä lioitettaman wedäs cuin tällä tawalla laitetan: Ota wanha hywin palanet Lamban sonda , heitä se ammehen , keitä wettä ja lyö sihen päälle , secoita hywin , ota se wesi ja keitä wielä toinen erä , ja lyö jällens sihen päälle , jota wäkewämex se tule sitä pare se on ; sijla sitten se wesi yhten eli monen Tynnärihin , ja heitä joca Tynnärihin yxi naula Saltpietari - lyö yxi Tynnäri Jywi Ammesehen , ja yxi Tynneri tästä wedästä sihen päälle , secoita usein , anna seiso 12 hetkä ; sijla sitten wesi pois ja pane sihen endisehen tynnärihin jällens , edespäin tarwitaxens ; ota Jywät nijn märjät cuin he owat ja pane saunan eli idätys huonen Lauwol .[Alm1727-B5a]

Sitte ota wanhoja lautoija eli permando-palkeja cuin owat ollet hingalois hewoisten eli elämitten alla , eli myös mädännitä puita ja lastuia sonda tungioist , heitä yxi eli jocu piwo Saltpietaria niden päälle wielä merkänä ollesans , cuiwata ne sitten hijwin ja sauhuta nijlle Siemenet 12 hetkä ; Laita cuitengin nijn ettei ne aiwau palio lämbij , ia terwäy , lijcuta yhtä märä , ia priscota ennen nimitetyst wedest aiwoittain nijden päälle . [Alm1727-B5b]

Cosca Siemenet owat cuiwat , nijn kylwä ne ennen edespannulla tawalla peldon . [Alm1727-B5b]"

Kyllä noilla ohjeilla hyvin kasvaa!
 
vierailija
Lampaissa on sellainen vika usein, että alkavat hylkiä karitsaansa ja joudut syöttämään tuttipullolla niitä, ennen kun listivät karsinan nurkkaan. Kova homma, mut hanki ensin hyvä kuttu, jonka maitoa saatat antaa sitten niillekin. Vuohista on iloa pidempään, kunne ovat niin fiksuja ja mukavia. Tanskalainen maajussi hieroi yhden vastasyntyneen karitsan toisen karistan synnytysnesteillä, otti vastasyntyneen hetkeksi pois ja antoi sen sitten emolle, joka ei tiennyt synnyttäneensä vain yhtä. Toimi kerran, mutta kannattaisi kokeilla tuota muillekin. Se emo siis otti syötettäväkseen myös sen toisen karitsan, jota emo ei huolinut. Maitoja ei tarvis ostaa (hirmukalliita ne) kun olis aina yksi kuttu varamaitoa tuottamassa ja kun ei tarvi, ainakin itse voit juoda sen maitoon tehtyä kaakaota, syödä pannaria, vohveleita ym.;)
 

Yhteistyössä