Toggle sidebar

Tiedättekö sen ihmistyypin joka hallitsee toisia?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Tottakai se satuttaa, mutta ratkaisu on surra asia, ottaa hajurako äitiisi ja hankkia elämä jossa ei ole äidin tai kenenkään muunkaan hyväksynnän varassa sillä tavalla kuin sinä olet. Riippuvaisena, kykenemättömänä aikuiseen itsenäisyyteen.
Click to expand...
No ei se niin paljon satuta nyt kun tämänkin taas vain tajuaa, se on pahinta, kun ei ymmärrä, mistä paha mieli johtuu ja mistä se tulee. Tietää vain, että äiti on siihen syyllinen.
Mä kostan tän sille, on mua PALJON enemmän kuin hän kunnioittaneet KAIKKI MUUT, eli isoäitini, isäni, tätini, mieheni..... äiti on iso pask heidän rinnallaaan ja saa sen vielä ymmärtää. Hänen valtansa minuun loppuuu nyt sen suhteen, etenkö osaa kunnioittaa muita, vaikka hän saaaakkinnminulta täyttä paskaaa päähänsä. kunhan keksin, mikä ois sopivaa. Mielellään sitä ei tietenkään ole hänen kanssaan edes tekemisissä, muttajos narraisikin hiukan.
ap
 
Montako vuotta jo olet käyttänyt äitisi syytelyyn siitä että paha mieli tulee? Kuusi vuotta? Onko se auttanut? Idea ei ole selvittää mistä mikäkin paha mieli tulee ja kenen syy se on, vaan oppia käsittelemään se kokemalla tunteet, antamalla niille lupa ja päästämällä niistä irti sitten kun tunne-energia on kulunut loppuun. Ei ole mitään merkitystä sillä kuka pahan mielen on aiheuttanut silloin joskus menneisyydessä. Elämme nykyhetkessä ja vain nykyhetkeen voi vaikuttaa. Esim sillä lailla ettei ole tekemisissä ihmisen kanssa joka vahingoittaa NYT JA TÄSSÄ.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Montako vuotta jo olet käyttänyt äitisi syytelyyn siitä että paha mieli tulee? Kuusi vuotta? Onko se auttanut? Idea ei ole selvittää mistä mikäkin paha mieli tulee ja kenen syy se on, vaan oppia käsittelemään se kokemalla tunteet, antamalla niille lupa ja päästämällä niistä irti sitten kun tunne-energia on kulunut loppuun. Ei ole mitään merkitystä sillä kuka pahan mielen on aiheuttanut silloin joskus menneisyydessä. Elämme nykyhetkessä ja vain nykyhetkeen voi vaikuttaa. Esim sillä lailla ettei ole tekemisissä ihmisen kanssa joka vahingoittaa NYT JA TÄSSÄ.
Click to expand...
Onhan se oleellista tajuta, mistä se tuleeee. Sen jälkeen sille ei anna ehkä niin isoa merkitystä, koska nääkin merkitykset tulevat lähinnä äidiltäni, sehän se haluaa, että itken ja nyyhkin, ettei hän kunnioita minua, se oli katsos yritys manipuloida minua, jotta hän "voisi sitten kunnioittaa" kun koitan miettiä, monelleko mutkalle taivun saadakseni sitä.
Ei mun elmääni merkitse paskaakaan se, jos hän ei mua kunnioita, kunhan vain tajuan sen, että siitä oli tässäkin tunteessa kyse. Harmihan se on, mutta kuten sanottu, minua ova muut kunnioittaneetniin, että äitiä ei sitten tarvita mun kunnioituksen tunteisiin yhtään.
Niihin oli vain sekoittunut jotain hänen laatimaansa paskaa, joka satutti minua. Lähinnä siis se, että hän käytti kunnioittamattomuuttaaan aseena minua vastaan.
ap
 
Mieti nyt kivikissaäiti järjellä. Tämä päähänpinttymäsi että äitisi pitäisi tanssia pillisi mukaan ja mielenterveytesi riippuu siitä tansssiiko vai ei, tarkoittaisi, ettei kukaan voisi koskaan parantua mt-ongelmista jos pahantekijä on vaikka kuollut.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
What, no nyt puhut kyllä ihan eri asiasta. Onko niin että jos pahantekijä ei rupea käyttäytymään ja toimimaan kuten uhri haluaa, uhri ei voi parantua? On pahantekijän vastuulla parantaa uhri?Tätähän sinä väität mutta se on älyvapaa ajatus.
Click to expand...
No on se, jos pahantekijä itse opettaa, että sinun on ansaittava minun kunnioitukseni, muta ei sitten kunnioitakaan toista missään. Niin ei se nyt ainakaan uhrin vastuulla ole vaan sen, joka siinä vaatii. Ja kyseessä vielä itsestä riippuvainen oma lapsi. Lapsi sis olin kun tuo manipulointi alkoi.
ap
 
Tuskimpa sinulla olisi sen "kostamisen" jälkeen yhtään sen parempi mieli. Ja mitä olen tekstejäsi seurannut, on suuri mahdollisuus että syyllistyt johonkin rikolliseen toimintaan "kostossasi".
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Ja siis hän itse opetti, että hänen kunnioituksestaan tulee riippumaan minun koko elämäni.
ap
Click to expand...
Niin? Miksi elät menneisyydessä? Olet aikuinen ja on sinun vastuullasi opetella tajuamaan että äitisi opetti väärin ja ettei aikuisen ole mikään pakko ajatella niin. Paitsi jos itse valitset ajatella niin kuten sinä teet, jolloin olet itse vastuussa itsellesi aiheuttamastasi kurjuudesta. Toisenlaisen ajattelun opettelu vaatii tahtoa ja harjoitusta, mutta et ole kiinnostunut muusta kuin äitisi suuttelystä ja vanhojen toimintamallien vahvistamisesta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Tuskimpa sinulla olisi sen "kostamisen" jälkeen yhtään sen parempi mieli. Ja mitä olen tekstejäsi seurannut, on suuri mahdollisuus että syyllistyt johonkin rikolliseen toimintaan "kostossasi".
Click to expand...
Riippuu aivan siitä, mitä keksin. I'm not stupid. En ehkä ole hyvä keksimään sitä kostoa, mutta niin tyhmä en ole, että hankkisin sillä itselleni haavaakaan. En enää. Hän on haavoittanut minua jo aivan tarpeeksi, koston kohde. Jotain Duudsonit tuli taloon-maistakin voisi miettiä, äiti kokee kaiken sellaisen todella epäkunnioittavana.
ap
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Niin? Miksi elät menneisyydessä? Olet aikuinen ja on sinun vastuullasi opetella tajuamaan että äitisi opetti väärin ja ettei aikuisen ole mikään pakko ajatella niin. Paitsi jos itse valitset ajatella niin kuten sinä teet, jolloin olet itse vastuussa itsellesi aiheuttamastasi kurjuudesta. Toisenlaisen ajattelun opettelu vaatii tahtoa ja harjoitusta, mutta et ole kiinnostunut muusta kuin äitisi suuttelystä ja vanhojen toimintamallien vahvistamisesta.
Click to expand...
Ei tässä tarvita mitään energiaa sitovaa tahtomista, kun riittää vaan, että oivaltaa asioita. Mä vain satuin oivaltamaan tämän, että äitini olisi kuulunut kunnioittaa minua juurikin ihan just nyt äsken. Että en ole voinut ihan hirveän paljon VIELÄ parantua sen tiedon avulla.
On aika vaikeaa myöntää itselleen, ettei edes oma äiti kunnioittanut, kun täällähän joku juuri äsken "tiesi"; sinua kyllä kunnioitetaan, jos olet sen arvoinen. Niin. Tuollaiset lauseethan syyllistävät sittenuhrin aivan täysin.
ap
 
Sanotaan että äitisi ei oikeasti kunnioittanut sinua, sitähän ei voida tietää mutta oletetaan. Paskempi juttu, mutta sen tietäminen ei paranna sua ja estä pahaa oloa. Pahan olon poistaa se että opettelee itse rakastamaan ja hyväksymään itsensä ja kunnioittamaan itse itseään. Opettelee pois siitä että jonkun muun hyväksyntä määrää elämästä. Sinä vain vahvistat vatvomalla ajattelua että elämäsi riippuu äitisi hyväksynnästä, olet riippuvainen siitä että äitisi parantaa sinut. Pahan olon jatkuminen on taattu.
 
Oikeasti, toi on niin ironista, että syytät äitiäsi siitä että tämä opetti sinulle että elämäsi riippuu hänen hyväksynnästään. Ja SAMANAIKAISESTI jääräpäisesti kieltäydyt edes harkitsemasta toisenlaisen ajattelun opettelua ja vaadit raivon vallassa äitiäsi hyväksymään itsesi, koska elämäsi riippuu hänen hyväksynnästään. :D.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Sanotaan että äitisi ei oikeasti kunnioittanut sinua, sitähän ei voida tietää mutta oletetaan. Paskempi juttu, mutta sen tietäminen ei paranna sua ja estä pahaa oloa. Pahan olon poistaa se että opettelee itse rakastamaan ja hyväksymään itsensä ja kunnioittamaan itse itseään. Opettelee pois siitä että jonkun muun hyväksyntä määrää elämästä. Sinä vain vahvistat vatvomalla ajattelua että elämäsi riippuu äitisi hyväksynnästä, olet riippuvainen siitä että äitisi parantaa sinut. Pahan olon jatkuminen on taattu.
Click to expand...
Kyllähän se parantaa, koska silloin alan tajuta, että hänessähän se vika on. Meinaan itse olen sitä mieltä, ettei lasta oikein voi edes arvostella siten, että "en kunnioita omaa lastani" jotenkin se vain ei mene niin. Mutta enhän mä tätä nähnyt. Miten voisin havaita, ettei hän kunnioita minua, kun minulla ei ole kokemusta siitä, että äiti kunnioittaa lastaan? Mä rakastan jo itseäni, tietenkin haavoja on ja on jotain itsevihaakin, mutta paljon pahempi taakka mulle on ollut äitini, kuin minä itse.
Eihän tässä ole kyse jonkun muun hyväksynnästä, vaan siitä olenko minä arvoks ihminen, eli kunnioitetaanko minua. Se on eri asia. Ja se, ettei äiti ole kunnioittanut minua on satuttaanut ihan hirveästi, ei sillä ole mitään tekemistä minun hyväksyntäni kanssa.
ap
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Oikeasti, toi on niin ironista, että syytät äitiäsi siitä että tämä opetti sinulle että elämäsi riippuu hänen hyväksynnästään. Ja SAMANAIKAISESTI jääräpäisesti kieltäydyt edes harkitsemasta toisenlaisen ajattelun opettelua ja vaadit raivon vallassa äitiäsi hyväksymään itsesi, koska elämäsi riippuu hänen hyväksynnästään. :D.
Click to expand...
Täytyyhän se asia oppia ja oivaltaa ja sisäistää, minähän olen aivan looginen tuossa. Äiti opetti, ja siksi se on nyt niin.
Miksi ihmeessä tässä ois ongelmaa, jos ois niin, että "äiti opetti, mutta olen itse eri mieltä"?
Et vain tajua, että äitini opin mukaan se, "onnistuuko" hän kunnioittamaan minua, on asia, josta minun elämäni riippuu. Minä uskoin sen. Uskoin. Äitini on hyvin moraalinen ihminen, miksi en olisi uskonut sitä? En vain tajunnut, että hän ei aiokaan koskaan kunnioittaa minua, se oli vain tapa saada minut hallintaansa, hallittua minua. Koska erillisyyteni tai erilaisuuteni hänestä nostatti hänessä häpeää.
ap
 
Tai siis äitini on "hyvin moraalin tunteva ihminen", ei selkeästikään "moraalinen", koska toimii väärin, mutta itsehän hän ei sitä näe, että toimii väärin. Se helpottaa moralismia.
ap
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Täytyyhän se asia oppia ja oivaltaa ja sisäistää, minähän olen aivan looginen tuossa. Äiti opetti, ja siksi se on nyt niin.
Miksi ihmeessä tässä ois ongelmaa, jos ois niin, että "äiti opetti, mutta olen itse eri mieltä"?
Et vain tajua, että äitini opin mukaan se, "onnistuuko" hän kunnioittamaan minua, on asia, josta minun elämäni riippuu. Minä uskoin sen. Uskoin. Äitini on hyvin moraalinen ihminen, miksi en olisi uskonut sitä? En vain tajunnut, että hän ei aiokaan koskaan kunnioittaa minua, se oli vain tapa saada minut hallintaansa, hallittua minua. Koska erillisyyteni tai erilaisuuteni hänestä nostatti hänessä häpeää.
ap
Click to expand...
Ei, se ei ole niin että äitisi opetti väärän ajattelu- ja toimintatavan ja nyt sinä et voi muuta kuin hyväksyä sen ja elää sen mukaan, odottaen että äitisi parantaisi sinut. Ei ihme ettei terapiastasi tule yhtään mitään kuudenkaan vuoden jälkeen, kun käsityksesi asioista on noin metsässä. Terapian tarkoitus on opetella UUSIA ajattelumalleja, ei elämään äitisi ajattelumallien mukaista elämää.
 

Nappaa liput koko perheen ilmaiseen leffanäytökseen Helsingissä tai Oulussa!

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa