@amaia Joo, naulan kantaan toi, että asiat voi sujua hyvin erittäin monella eri tavalla
. Tää on ehkä se mun suurin oivallus ulkomaanvuosilta ja se koskee niin työelämää kuin perhe-elämääkin . Asuttiin alueella, jossa oli paljon eri kansallisuuksia ja oli hauska huomata, että eri maista/kulttuureista tulevissa perheissä oli ihan omanlaisensa meininki. Ja kaikki vanhemmat haluaa lapsilleen parasta - se vain, että mitä on hyvä vanhemmuus on vähän eri asia eri kulttuureissa. Tottakai siihen vaikuttaa sitten maan lait yms rakenteet. Esimerkiksi aasialaisissa perheissä isovanhemmat tuntuivat olevan tosi tärkeässä asemassa eli heillä näytti olevan erittäin paljon sananvaltaa seuraavan sukupolven asioihin, mutta myös niin, että kun vauva syntyi, niin monissa perheissä isovanhemmista kukin vuorollaan matkusti hoitamaan vauvaa ja auttamaan aina 3 kk kerrallaan (minkä turistiviisumilla pystyi). Ja se, että heidän kulttuurissaan on pitkä lapsivuodeaika (olisko 1kk), jolloin ei saisi poistua kotoa ja joku muu hoitaa silloin äitiä ja vauvaa. Mä lähdin pari päivää synnytyksen jälkeen työntelemään vauvaa vaunuissa, niin jo tuli palautetta ja kauhistelua naapurin aasialaisilta ja kyselivät että missä mun äiti oikein on .
Mulle itselle tuossa systeemissä ehkä yksi rankimmista asioista oli se, että mä jotenkin stressasin sitä, että mitä jos sattuu jotain - tietty vertasin sitä Suomen systeemiin, josta oli ennestään kokemusta, ja jossa otetaan hyvin huomioon, kuinka raskasta raskaus, synnyttäminen ja vauvavuosi voi olla (mutta näin ei välttämättä ole - eikä mulla sitten ollutkaan). Mulla oli myös Suomessa hyvä ystävä raskaana just samaan aikaan, jolla oli ties mitä raskauskomplikaatioita ja hän joutui sitten jäämään varhennetulle äitiyslomalle. Tietty sitä mietti, että mitäs jos jotain tämmöistä käy myös mun kohdalle. Tosi hyvä, että saat jäädä kunnolla ennen laskettua aikaa pois töistä! Ja toi 6kk on jo ihan hyvä äitiysloma, paljon parempi kuin toi 3kk .
AnMaaria
. Tää on ehkä se mun suurin oivallus ulkomaanvuosilta ja se koskee niin työelämää kuin perhe-elämääkin . Asuttiin alueella, jossa oli paljon eri kansallisuuksia ja oli hauska huomata, että eri maista/kulttuureista tulevissa perheissä oli ihan omanlaisensa meininki. Ja kaikki vanhemmat haluaa lapsilleen parasta - se vain, että mitä on hyvä vanhemmuus on vähän eri asia eri kulttuureissa. Tottakai siihen vaikuttaa sitten maan lait yms rakenteet. Esimerkiksi aasialaisissa perheissä isovanhemmat tuntuivat olevan tosi tärkeässä asemassa eli heillä näytti olevan erittäin paljon sananvaltaa seuraavan sukupolven asioihin, mutta myös niin, että kun vauva syntyi, niin monissa perheissä isovanhemmista kukin vuorollaan matkusti hoitamaan vauvaa ja auttamaan aina 3 kk kerrallaan (minkä turistiviisumilla pystyi). Ja se, että heidän kulttuurissaan on pitkä lapsivuodeaika (olisko 1kk), jolloin ei saisi poistua kotoa ja joku muu hoitaa silloin äitiä ja vauvaa. Mä lähdin pari päivää synnytyksen jälkeen työntelemään vauvaa vaunuissa, niin jo tuli palautetta ja kauhistelua naapurin aasialaisilta ja kyselivät että missä mun äiti oikein on .Mulle itselle tuossa systeemissä ehkä yksi rankimmista asioista oli se, että mä jotenkin stressasin sitä, että mitä jos sattuu jotain - tietty vertasin sitä Suomen systeemiin, josta oli ennestään kokemusta, ja jossa otetaan hyvin huomioon, kuinka raskasta raskaus, synnyttäminen ja vauvavuosi voi olla (mutta näin ei välttämättä ole - eikä mulla sitten ollutkaan). Mulla oli myös Suomessa hyvä ystävä raskaana just samaan aikaan, jolla oli ties mitä raskauskomplikaatioita ja hän joutui sitten jäämään varhennetulle äitiyslomalle. Tietty sitä mietti, että mitäs jos jotain tämmöistä käy myös mun kohdalle
. Tosi hyvä, että saat jäädä kunnolla ennen laskettua aikaa pois töistä! Ja toi 6kk on jo ihan hyvä äitiysloma, paljon parempi kuin toi 3kk .AnMaaria
Viimeksi muokattu:
