Miksi tyhmänä odotan että jonain vuonna häävuosipäivä olisi

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Muuta kuin sitä samaa arkea. Tänä vuonna oli 9:s vuosipäivä. Odotin miehen puolelta jotain (kun tyttökin asiasta ääneen puhu kuinka tärkeä päivä se on). Tyttö olikin vissiin itse päätellyt asian, eikä niin että mies ois suunnitellut jotain.

Rahaa on järjestää, se ois yhdellä puhelin soitolla saanut järjestettyä lapsille hoitajan. Mutta ei, eipä viitsinyt edes kukkia ostaa.

Enpä ole tällä kertaa viitsinyt edes puhua asiasta, miksi puhuisin? Ei mies ole aiemminkaan välittänyt. Tekis mieli vaan lähtee, mutta todennäköisesti muutkin miehet on samanlaisia laiskoja välinpitämättömiä paskapäitä.
Ensi vuonna 10v täynnä.. jos ollaan vielä yhdessä, mä varaan hotelli kylpylä yön , itselleni, enkä edes kerro mitään etukäteen. Ukko voi sit tiskaa, kattoo tv:tä, nukkua ja katella kakrui. Minä menen nauttimaan.
 
Miksi niistä toiveistaan ja haaveistaan ei voi puhua puolisolleen mitään? Vaan oletetaan ja odotetaan että toinen osaa lukea ajatuksia! Ei kukaan osaa!

Ja kerran suuta ei saada auki, niin tottakai toisella on myös oletuksena se että näin on hyvä.

Miksi ei voisi yhdessä suunnitella miten juhlistaa hääpäiväänsä? Ja jos haluaa siihen jonkun yllätysmomentin, niin järjestää sellaisen. Toinen ei välttämättä edes tarvitsekaan mitään erikoisempaa koska hänelle voi se yhdessäolon arki jo olla sitä juhlaa, arvokasta aikaa.

Opetelkaa puhumaan toisillenne ettei tarvitse marttyyrinä olla. Toivottavasti osaatte edes pussata...
 
Vittu mä oon tässä 8vuotta puhunut. Jos mies on niin tyhmä että vaatii toistoa yhdeksän vuotta niin oma moka.

Anteeksi nyt vaan mutta vituttaa vaan koko homma.

Mies muutama vuosi sitten haki mm avioeroa, asui vuoden omassa asunnossa, koska ei halunnut kohdata ongelmaa johon olisi ollut ratkaisu. Tähän pystyi, mutta kun pitäisi teoilla osoittaa että rakastaa, ts.käyttää hetki elämästä avioliiton eteen niin ei ilmeisesti kiinnosta.
 
Kuulostaa niin tutulta.
Nyt, yli 30 vuoden jälkeen, mies on oppinut tuomaan kukkia synttäripäivänäni (tulppaanikimpun tuo kun hänestä se on upea...no, kukkia kuitenkin).
Niin jäärä mies on, ettei mitään muuta ole halunnut oppia näiden vuosikymmenten aikana. Aikaisemmin merkkipäivinä edes yritin jotain, nyt en enää jaksa. Muistamisen pitäisi olla vastavuoroista, mutta ei niin ei. Kun puhe ei tehoa, ei minun tekemät muistamiset - ei sitten, en jaksa.
 
Miksi et koku vuosi itse järjestä teille sitä hotelliyötä tai muuta?

Itse saan välillä kukkia, usein en muuta. Mutta sen sijaan että narisen järkkään meille yhteistä tekemistä ja hoitajan itse. 9v hääpäivä ensi kesänä :)

Muuta kuin sitä samaa arkea. Tänä vuonna oli 9:s vuosipäivä. Odotin miehen puolelta jotain (kun tyttökin asiasta ääneen puhu kuinka tärkeä päivä se on). Tyttö olikin vissiin itse päätellyt asian, eikä niin että mies ois suunnitellut jotain.

Rahaa on järjestää, se ois yhdellä puhelin soitolla saanut järjestettyä lapsille hoitajan. Mutta ei, eipä viitsinyt edes kukkia ostaa.

Enpä ole tällä kertaa viitsinyt edes puhua asiasta, miksi puhuisin? Ei mies ole aiemminkaan välittänyt. Tekis mieli vaan lähtee, mutta todennäköisesti muutkin miehet on samanlaisia laiskoja välinpitämättömiä paskapäitä.
Ensi vuonna 10v täynnä.. jos ollaan vielä yhdessä, mä varaan hotelli kylpylä yön , itselleni, enkä edes kerro mitään etukäteen. Ukko voi sit tiskaa, kattoo tv:tä, nukkua ja katella kakrui. Minä menen nauttimaan.
 
Eikö olis parempi kun kertoisit toiveesi, ja jos tämä järkkääminen nyt on miehelle ylivoimasta, niin ei se tarkoita etteikö häntä kiinnostais. Miettikää yhessä mikä olis kivaa molempien mielestä. Ei toinen osaa ajatuksia lukea!
 
Toivottavasti mies ymmärtää häipyä noin myrkyllisestä suhteesta pysyvästi ja pian.

Seuraavassa listaamme suomalaisen naisen kolme ahkerimmin käytettyä keinoa silloin, kun parisuhteessa asiat eivät mene hänen itsensä haluamallaan tavalla.

1. Uhriutuminen
2. Syyllistäminen
3. Kosto

Ei se mieskään aina osaa toimia oikein, hyvin tai edes välttävästi. Mutta voi jumaliste että tyytymätön suomalainen nainen osaa myrkyttää koko suhteen niin radioaktiiviseksi, että sen ydinsaasteen puoliintumisaikaankaan ei ihmisikä riitä.
 
Toivottavasti mies ymmärtää häipyä noin myrkyllisestä suhteesta pysyvästi ja pian.

Seuraavassa listaamme suomalaisen naisen kolme ahkerimmin käytettyä keinoa silloin, kun parisuhteessa asiat eivät mene hänen itsensä haluamallaan tavalla.

1. Uhriutuminen
2. Syyllistäminen
3. Kosto

Ei se mieskään aina osaa toimia oikein, hyvin tai edes välttävästi. Mutta voi jumaliste että tyytymätön suomalainen nainen osaa myrkyttää koko suhteen niin radioaktiiviseksi, että sen ydinsaasteen puoliintumisaikaankaan ei ihmisikä riitä.

Lässyn lää sullekin.
Ja kiittääkkö taas pitäis ja poskea silittää.
Jos äijä haluaa olla välinpitämättömyydellään kusipää, niin sitähän sitten on.
Ei tollanen ole mitään toisesta välittämistä, "periaatteet" ne on suomalaisella kusipäälläkin, kyllä toi on ihan täysin sitä ettei HALUTA arvostaa toista, HALUTAAN TAAS vähän näpäyttää ja osoittaa mikä on naisen paikka.
 
Lässyn lää sullekin.
Ja kiittääkkö taas pitäis ja poskea silittää.
Jos äijä haluaa olla välinpitämättömyydellään kusipää, niin sitähän sitten on.
Ei tollanen ole mitään toisesta välittämistä, "periaatteet" ne on suomalaisella kusipäälläkin, kyllä toi on ihan täysin sitä ettei HALUTA arvostaa toista, HALUTAAN TAAS vähän näpäyttää ja osoittaa mikä on naisen paikka.
:laugh: Kuule, kyllä se ”näpäyttely” on nimenomaan suomalaisten naisten juttu. ”Näpäyttely” ja ”kouluttaminen” ovat niitä juttuja, joilla lasketaan haisevaa lietettä parisuhteeseen ja yllätys yllätys, siinä vellovassa lietteessä ei kohta viihdy enää kukaan.
 
En oikein ymmärrä miksi miehen pitää muistaa hääpäivä kun te molemmat olette siinä liitossa. Olen toki erilainen jo senkin takia kun me molemmat aina unohdamme hääpäivämme.
Järjestä sinä juhlapäivä teille, ehkä miehesi tekee saman ensi vuonna. Ja puhukaa siellä kotona.
 
En oikein ymmärrä miksi miehen pitää muistaa hääpäivä kun te molemmat olette siinä liitossa. Olen toki erilainen jo senkin takia kun me molemmat aina unohdamme hääpäivämme.
Järjestä sinä juhlapäivä teille, ehkä miehesi tekee saman ensi vuonna. Ja puhukaa siellä kotona.
Tää on niin nähty! Ei mies tee elettäkään juhlistaakseen hääpäivää. Ei mitään, vuodesta toiseen. Jos minä järkkään jotain niin lähtee mukaan nuristen "ai jaa, mitäs me ny kahestaan mihinkään..." mutta itse ei pistä tikkua ristiin päivän hyväksi.
Eipä meillä enää juhlita hääpäivää. Mitä sitä juhlimaan kun virhe se oli päivä oli, näin jälkikäteen ajatellen.
-ohis-
 
Nuo miehet on ku teinejä. Kyl ne tykkää vaikka nurisevat. Se on kato se ego. Cool pitää olla, ja siksi "eihä me ny mittää hääpäivänä.. ei kai?" Väillä niitä pitää käsitellä ku teinejä ja antaa nurista. Tykkäät kuitenki. =)
 
mä en ymmärrä tätä. miks ei voi itse ottaaa ja tehdä asia eteen jotain. hommaa lapsille hoitjan. varaa hotellin ja mitä nyt ikinä haluaa ja sanoo ukolle, että nyt mentiin
Jos on joka ikinen kerta monen vuoden ajan järjestänyt itse kaiken, eikö joskus ole oikeutta odottaa että se toinenkin osapuoli viitsisi edes jotain? Vai onko nämä tallaiset aina vain naisen tehtävä? Miehelle pitäisi varmaan maksaa kahden viikon panoloma Thaimaahan, se olisi kai miehen oikeuskin?
 
Hei, parempi kun ette juhli ja muista päivää ollenkaan. Ihan turhaa koko homma koska - jos mies muistaisi niin kuitenkin se menis väärin. Väärä lahja, huonot kukat, surkee rafla/hotelli vat evö. Ja kun ei muista koska ehkä tietää räpätyksen määrän, niin - väärin menee sekin. Olkaa siis muistamatta kokonaan. Päivä muiden joukossa. Joka menee ohi ja on pian eilistä.
 
Meillä mieheni on se joka kyselee aina ennen hääpäivää että olisiko jotain mitä haluaisin hääpäivänä tehdä. No ei ole ei joten olemme ihan normaalisti kotosalla koska koti on paras paikka.
En halua koruja koska en käytä muita kuin nomination rannekorua ja korviksia joten niitäkään miesraasu ei voi minulle ostella.
Inhoan leikkokukkia koska en halua nähdä niiden kuolevan maljakossa eli niitäkään ei mies voi kiikuttaa.
Minä en ymmärrä koko hääpäivän ihmeellisyyttä, johan me olimme muutaman vuoden samaa taloutta pitäneet pystyssä ennen naimisiin menoakin. Naimisissa ollaan oltu kai 30-33 vuotta, en muista minä vuonna se pappi piipahti kotonamme sanomassa aamenensa. (paikalla oli kaksi todistajaa, tietenkin).
Mutta jos olisin aloittaja joka haluaa jotain ekstraa hääpäiväksi niin ilmoittaisin miehelle pari viikkoa ennen kyseistä päivää että jos hän haluaa jatkossakin viettää hääpäiviä kanssani niin parasta olisi nyt järjestää jotain, hommata lapsenvahti jne. Ei mies sanoitta tajua mitään järjestää !
 
Ei meilläkään mies tosiaankaan hommaa lapsenvahtia ja yötä jonnekin yhdessä. Mutta kun tämän tiedän niin teen sen ite viime kesänä käytiin yhdessä ystävien kanssa suomipopissa. Ens vuonna hyvällä tuurilla jos päästäis iskelmä festareille. Kun ei odota liikoja niin ei pety. mä kysyn puolisolta et kiinnostaako tämmönen ja sit mennään. Ens vuonna jopa ehkä ulkomaille kaksin. Meillä ei mies pursua romantiikkaa mut kun mä pursuan niin se sitten joutuu mun hömpötyksiin mukaan ❤
 
Me suunnitellaan aina yhdessä - yhdessä sovitaan mihin mentäis syömään tai mitä tehtäis, toinen varaa toisen jutun, toinen toisen ja sitten lapsille hoitaja. Thats it. yhdessä tässä liitossa ollaan, yhdessä juhlitaan eikä tarvi mitään että vain toinen järkkää, muistaa, yllättää.

JOS joku vuosi miestä ei innosta niin minä järkkään itse, no big deal!

Meillä mies on maailman huonoin ostaan lahjoja ja minä hyväksyn sen, ostan itse tai pyydän sen tietyn, en odota yllätyksiä vuosipäivinä, jouluna, synttäreinä koska tiedän asian ja hyväksyn sen ja elän sen kanssa!

Onni löytyy itsestä, oma onni ei ole eikä SAA olla toisesta riippuvainen!
 
Just näin!
Yhteinen liitto yhteiset hääpäivät. Molemmat mietitään mikä olis kivaa, jutellaan ja toteutetaan. Esim jos ollaan tosi väsyneitä hääpäivän tienoilla voi olla kivempi valita rauhallinen hotelli jostain syrjästä ja käydä jossain perus ravintolassa syömässä. Joskus taas intoa riittää Helsingin keskustan hotelliin ja kunnon juhlimiseen. Joku vuosi taidettiin myös tilata pizzaa lasten kanssa


Me suunnitellaan aina yhdessä - yhdessä sovitaan mihin mentäis syömään tai mitä tehtäis, toinen varaa toisen jutun, toinen toisen ja sitten lapsille hoitaja. Thats it. yhdessä tässä liitossa ollaan, yhdessä juhlitaan eikä tarvi mitään että vain toinen järkkää, muistaa, yllättää.

JOS joku vuosi miestä ei innosta niin minä järkkään itse, no big deal!

Meillä mies on maailman huonoin ostaan lahjoja ja minä hyväksyn sen, ostan itse tai pyydän sen tietyn, en odota yllätyksiä vuosipäivinä, jouluna, synttäreinä koska tiedän asian ja hyväksyn sen ja elän sen kanssa!

Onni löytyy itsestä, oma onni ei ole eikä SAA olla toisesta riippuvainen!
 
Olet oikeassa, ap. Jos mies haluaisi järjestää jotain mukavaa, osaisi ja pystyisi kyllä. Ei se miehille ole yhtään sen vaikeampaa. Ja kun olet asiasta sanonutkin, mies olisi kyllä ottanut onkeensa jos asia kiinnostaisi.
 
mä en ymmärrä tätä. miks ei voi itse ottaaa ja tehdä asia eteen jotain. hommaa lapsille hoitjan. varaa hotellin ja mitä nyt ikinä haluaa ja sanoo ukolle, että nyt mentiin

Juuri siksi, kun vituttaa joka helvetin kerta tehdä kaikki itse ja yksin. Kumma juttu, jos toinen ei voi tehdä välillä samaa, vaikka vaimo on siitä sanonutkin monta kertaa.

Lyödäänkö vetoa, että jos olisi kyse ukon sivusuhteesta, niin ukolle ei ole mikään ongelma varata hotelleja, viedä ravintolaan ja ostaa pieniä lahjoja.
 
Pari terapiaan jos haluat vielä pelastaa liittosi! Onko teillä yleensä kivaa yhdessä tai juteltavaa? Miten käytätte illat ja hetket kun ootte kaksin? Teillä ei mies (oletetaan että tarina menee näin kuten sanoit) selkeesti puhu tai kuuntele yhtään mitään josko oppis sitä kuuntelemista ja vuorovaikutusta. Jos ei lähde pelastamaan liittoa niin laittaisin itse eropaperit eteenpäin! Silloin se ei oo valmis tekemän teidän eteen mitään pitääkseen teidät!
 

Yhteistyössä