Toukotenavat 2017 <3 Helmikuu

@forester imetykseen liittyen; onhan se tietenkin mahdollista että maitoa ei tule, mutta myös ehkä aika harvinaista. En oo mikään imetyksen asiantuntija todellakaan, mutta semmosen neuvon annan että se imetys ei välttämättä ole helppoa alkuun, ja myöhemminkin voi tulla kaikenlaisia kommervenkkejä tielle. Minuu ainakin sattu ekat pari viikkoa ihan jumalattoman paljon JOKA KERRAN nänneihin kun vauva niistä tarras kiinni.. Mutta sitten se helpotti. Ensi alkuun ei tule välttämättä maitoa, mutta tulee ihan pienenpienenpieniä määriä sitä ensimaitoa, mikä onkin tosi tärkeetä vastasyntyneelle. Ja maito nousee sitten muutamassa päivässä, se riippuu ihmisestä, miulla on tainnu kahella kerralla mennä n. 3 vuorokautta siihen. Kannattaa varmasti liittyä esim. Facebookissa tähän imetysryhmään, jonka nimeä en nyt muista. Ja onhan niitä imetystukipuhelimiakin ketkä auttaa tarvittaessa. En halua paasata imetyksellä, mutta haluan että jos sinä haluat imettää, niin älä luovuta jos tulee joku vastoinkäyminen, vaan ota selvää, koska tosiaan siinä imetyksessä voi tulla joitain mutkia matkaan. Ehkä just sen 6kk jälkeen imetys muuttuu helpoksi.. no näin miulla, mutta ei tieteskää välttämättä siulla. ei kannata siis stressata mutta kannattaa joku imetysopas lukea (mie sain esikoisen synnyttyä semmosen hyvän oppaan, lukasin sen sairaalassa ja se avarsi miun silmät)
Esikoista ja kuopusta oon kumpaakin imettäny yli 1vuoden ikään.

 

Siis onko systeemi muuttunut niin, että nykyään kaikki joutuu/pääsee sokerirasitukseen? Viimeksi 8-vuotta sitten ei ainakaan näin ollut.
Kiristyskivut hitto, kun juuri juhlistin että kaikki sujuu niin nyt kävely alkanu aiheuttaa kiristyksen/ahdistuksen tunnetta mahassa. Uinti ja vesijuoksu taasen helpottaa niitä. Salijumppa toimii myös. Olisi vaan kova halu ulkoilla . Viimeksi oli sama homma..ja tässäkin raskaudessa yks viikko millon ihan yksärillä tsekattiin että onhan kaikki kunnossa. Ehkä tääkin ohimenevää.
Kantoliinoista vielä sen verran, että ei ole todella mitään rakettitiedettä/eikä vaadi mitään ryhmäytymistä tai kerhoja. Kyllä siitäkin jos innostuu saa hifistellä mutta itse pärjäsin esikoisen kanssa ihan liinan käyttöohjeella ja vauva kerrasta sisään. Eli sen takia ei kande jättää ostamatta/kokeilematta. Manduca reppu tosiaan tai vastaava on ergonomisesti vauvalle turvallisempia kun roikottamisreput.
Leipomishimo yllätti odottavan äidin ja laskiaispullia mennyt luvattoman monta . On vissiin painon kannalta parempi siirtyä ostamaan kaupasta yksi pulla pellin sijaan
Tsemppiä mammat uuteen viikkoon!!
Ironmom.+ ninjawarrior 24+?? viikot

 

Imetyksestä joo ei kukaan ollut mullekkaan kertonut ettei välttämättä lähde homma pelittämään ihan tosta noin vaan..Mulla tyttö ei osannut imeä lainkaan, pyöritteli suutaan ja sai raivarit, kun "ylläri" ei tullutkaan suihkulähdetyyliin ruokaa. 3 kätilöä kävi jotain lällyttelemässä ilman mitään tulosta. Illalla sitten, kun aamusta oli tyttö syntynyt pyysin iltakätilöä (kunnon matami), että nyt pitää tyttö saada syömään. No siinä olikin taistelu. Kätilö sai todella käyttää napakoita otteita, rintakumia sekä siihen laitettavaa vastiketta "motivaatioksi" että vihdoin kone käynnistyi. Maitoa tuli jonkun verran mutta kunnolla nousi kotona ja se SATTUI. Onneksi oli pumppu odottamassa koska meinas mennä rinnat tukkoon maitoa tuli niin paljon eikä tyttö syönyt sitä tahtia. Ja imetys sattui myös aluksi tosi paljon ja käytin rintakumeja ekat viikot aina imetyksen aluksi. Eipä osannut myös pulloa tai tuttia käyttää..
Suurimmalla osalla kuitenkin tuntuu menevän melko vaivatta koko homma. Mutta tämmönen "worst case" vaan tiedoksi ettei kande luovuttaa jos ei suju ja pyytää vaan kätilöä toisen perään auttamaan jos ei eka onnistu. Onhan siinä ensi äitinä vähän lannistunut olo, mutta ei saa ottaa henkilökohtasesti ja sitkeästi vaan yrittää. JOS siis tahtoo imettää. Kaikkihan ei tahdo ja se on sitten eri juttu.

 

Tosta imetyksestä ei mullakaan oo niin ihania muistoja alkuun.. Ensimmäisenä mille työnnettii rintakumi nännille, ja kommentin et kun on niin pienet nännit että ei voi saada otetta, pakko käyttää. Jätkä oli aika siro eikä jaksanut imeä riittävästi koska sen kumin läpi vissii pitäs olla enemmä voimaa.. Kolme-neljä päivää ja yötä yritin imeä ja ohjeita tuli sieltä ja täältä eikä mikään auttanu.. Pumppaamalla sain sit tulemaan ja pullolla syötin et etes jotain ruokaa sai. Paino tippu kuitenkii ja mua syyllistettiin pullolla ruokkimisesta, tyyliin että ei koskaan opi enää syömään rinnasta kun kerran pullon on saanut, mut imetin ja lopuks annoin pullosta. Mut niinpä tuli viimeinen yö osastolla (onneks! ) ja sellanen matami kätilö paikalle joka otti mun tissistä ja pojasta kiinni ja sano et tänä yönä tämä oppii imemään ja niinhän siinä kävi et ekan kerran imetys sujui ilman taistelua ja raivoamista! Pikkuhiljaa sit kotona tosiaan imetys alkoi täydellä teholla, rintakumista päästiin eroon, mut tosin pumppasin ja annoin maitoa yöllä myös pullolla et sai tarpeeks, en siis luottanut et riittää. Tosin painoa seurattiin ja käskettiin niin tekemään. Mut lopulta monen luovuttamis kerran jälkeen vaan jatkoin ja imetin lopulta reilun vuoden ja niin iloinen että kannatti taistella se alku läpi. en olis ikinä uskonut et voi olla niin vaikeaa mut kaikkeen kannattaa varautua ja ennenkaikkea ottaa selvää kun ne kätilötkin siellä osastolla antaa jokainen täysin omia neuvoja ja jopa samana päivänä saat kahset täysin pöinvaastaiset ohjeet kuinka toimia. Mut ennenkaikkea kannattaa kuunnella omaa järkeä ja tunnetta miten kannattaa tehdä! Tällä kertaa aijon kyl itse olla itsekäs ja tehdä siellä osastollakin just niinku hyvälle tuntuu enkä ole kilttinä tyttönä myötäilemässä jokaista ohjetta jonka saa. Tosin hyviä neuvoja voi aina saada!

Huomenna meen pyytää lisää saikkua, on nii kipeetä tyo elo ihan pienen pienestä rasituksesta et töissöolo olis ihan mahdotonta.. Harmitttaa kyl et meni näin, mut aattelin nyt kuunnella omaa kehoa!
Leenulainen 25+5

 

Mieki oon näköjään hirveen huono kommentoimaan muiden tekstejä, enemmän tää on tällaista itsekeskeistä oman navan kevennystä . Miulla on ihan iteksiään jäänyt nuo hiilarit vähemmälle, karkista ja viljoista tulee vaan ällö olo, paitsi kaurapuurosta.. Ilta- ja välipalana viiliä tai piimää rusinoilla ja marjoilla tai salaatinlehtiä tomaatin, juuston ja avokadon kera, suolalla ja pippurilla ja limemehulla maustettuna! Hirveen hyvää! Miulle on tullut ihan uutena asiana tuo imetyksen mahdollinen vaikeus. Siis on ilm. mahdollista että maitoa ei tule tms..? Mie oon itsestäänselvyytenä pitänyt et tyyppi pärjää rintamaidolla ainaskin eka puolvuotta.. Miehän en ole yhtään perillä ensikertalaisena joistain asioista, elkää naurako tai moittiko.. Entäs maidon nousu? Se siis ilmeisesti tapahtuu jonkun päivän päästä syntymästä mutta kai sitä jonkun verran heruu aikaisemmin..?

Mutta kuules, meillä wanhuksilla on se etu, että maitoa voi herua paremmin kuin pameloilta. Muistan meinaan opiskeluajoilta kun sanottiin, että pienirintaisilta saattaa herua paremmin kuin isommilta. Se oli tosin 90-luvun lopussa... Meikäläisen rintavarustus ei ole juurikaan kasvanut. Liiviliikkeessä kävin kun alkoi ahdistaa, mukaan lähti parit uudet liivit entisellä koolla ja jatkopala ympärykseen. Etenkin iltaisin tuntuu että liivit painautuu ihon läpi.

Mää lähden kanssa siitä että maitoa tulee ja sähköinen pumppu löytyy. Ressiä en ota, jos ei heru niin sitten käydään kaupassa lypsyllä.

Yhtään syyllistämistä en rupea kuuntelemaan ja vaadin opastusta sekä kunnioitusta asiaan. Rumasti en sano koska ei kuulu mun tapoihin, mutta pystyn kyllä sanomaan jos ei osata puhua ammatillisesti.

 

Imetyksestä: Esikoisen syntyessä osastolla taisi olla yksi enemmän imetykseen perehtynyt kätilö, muut opasti parhaan tietonsa mukaan vähän mitä sattuu. Tuon yhden avulla päästiin jonkinlaiseen alkuun, mutta kun tyyppi oli 2-3 viikkoa, ei mikään enää onnistunut ja mä olin suunnilleen valmis hyppäämään katolta kun en edes lastani pystynyt ruokkimaan (vaikka olin etukäteen ajatellut että kiva jos onnistuu mutta kun ei mun äitiltäkään ollut onnistunut, turha ottaa paineita - mutta ne hormonit...) Kutsuttiin sitten yksityisestä neuvolasta imetysneuvoja käymään, maksoi vajaan satasen, ja ratkaisi kaikki meidän ongelmat. Tai no, sattuihan se edelleen jne mutta tuon yhden käynnin neuvoilla homma lähti oikeasti toimimaan, paino kunnon nousuun jne. Myöhemmin löysin myös Imetyksen tuen face-ryhmän - niiden nettisivuilla vastaan tuli lähinnä fanaatikkoja joille äitiyden mitta oli täysimetyksen pituus, mikä ei tuossa pahimmassa epäonnistumisen alhossa oikein tuonut parempaa oloa. On niitä fanaatikkoja facebookissakin, mutta siellä tulee ehkä paremmin näkyvin se, että on niitä ongelmia muillakin. Tuon yksityisen neuvojan suhteen ajateltiin, että jos ei senkän avulla imetys toimi, niin ollaanpahan parhaamme tehty ja lopetetaan turha yrittäminen. Maksoi kyllä itsensä takaisin, kun korviketta jatkossa tarvittiin vain satunnaisesti kun vauva oli miehen/muiden hoidossa.

Tärkein asia, jonka tällä kertaa aion tehdä toisin, on että jo synnärillä pidän vauvaa mahdollisimman paljon pelkässä vaipassa oman paidan sisällä sen sijaan että kapaloin omaan sänkyynsä köllimään että saan itse levätä. Nopeuttaa sekä oman maidon nousua että vauvan imuhalujen heräämistä.

Imetyksestä oli ehkä suurin ilo välillä 6-12 kk, kun esikoinen ei oikein alkanut syödä kiinteitä (neuvolantäti: montako pilttipurkillista syö päivässä: minä : 1-2 ruokalusikallista neuvola: oletko kokeillut että jos antaisit enemmän?). Nyt saatoin ajatella että kai se sitten saa tarpeeksi maitoa tissistä kun on tyytyväinen, mutta jos olisi pulloista tiennyt tarkkoja määriä, olisi voinut tulla stressi.

Sokerirasituksesta taisin selvitä puhtain paperein, kun eivät ole soitelleet. Ainakin täällä se tehdään kai nykyisin kaikille yli 25 v, sekä niille nuoremmille joilla on ylipainoa tai sukurasitusta,

Lantionpohjanlihasjumppaa on tullut nyt luontevasti, ainakin niitä maksimipitoharjoituksia, kun huonosti käy jos niistää, yskii tai aivastaa ilman että noita jännittää, ja on nyt ollut pari viikkoa räkätauti päällä.

StiinaM, jossain 26-27 nurkilla ehkä

 

Mutta kuules, meillä wanhuksilla on se etu, että maitoa voi herua paremmin kuin pameloilta. Muistan meinaan opiskeluajoilta kun sanottiin, että pienirintaisilta saattaa herua paremmin kuin isommilta. Se oli tosin 90-luvun lopussa... Meikäläisen rintavarustus ei ole juurikaan kasvanut. Liiviliikkeessä kävin kun alkoi ahdistaa, mukaan lähti parit uudet liivit entisellä koolla ja jatkopala ympärykseen. Etenkin iltaisin tuntuu että liivit painautuu ihon läpi.

Mää lähden kanssa siitä että maitoa tulee ja sähköinen pumppu löytyy. Ressiä en ota, jos ei heru niin sitten käydään kaupassa lypsyllä.

Yhtään syyllistämistä en rupea kuuntelemaan ja vaadin opastusta sekä kunnioitusta asiaan. Rumasti en sano koska ei kuulu mun tapoihin, mutta pystyn kyllä sanomaan jos ei osata puhua ammatillisesti.

Jep VV, samat rauhaset ne on meilläkin vaikka ei rasvaa siinä peitteenä niin oliskaan.. Mie ostin reilumpia imetysliivejä, kylläpä helpotti kun mahtuu nyt hengittämään. Aurinkoista alkuviikkoa naikkoset!

 

Forester, on tosi harvinaista ettei maitoa tulis tai että se loppuis. Kun ite muistaa syödä ja varsinkin juoda hyvin, ja imettää vaan niin paljon kuin lapsi tilaa, niin kyllä sitä tulee. Mutta se on tosiaan totta niin kuin täällä jo moni mainitsi, että ei se ihan helppoa aluksi välttämättä oo! Se facebook-ryhmä, jossa mm. koulutetut tukiäidit auttaa imetysasioissa, on nimeltään Imetyksen tuki ry. Sinne kannattaa laittaa liittymispyyntöä kyllä. Meillä oli kans alussa haastetta vauvan imuotteen kanssa, nännit meni ihan verille ja aluks piti sählätä rintakumin kanssa. Parin kuukauden päästä oli jo miellyttävää, kumistakin pääsi onneksi eroon. Imetys on ollut kyllä tosi ihanaa ja suloista, nyt raskaana välillä vähän rasittaa mutta on se silti niin tärkeetä tolle pienelle.

 

Meillä oli tänään äitipolikäynti (seuranta 1. tyypin diabeteksen takia) ja ultra numero 5, viikkoja nyt siis 27+0. Kaikki oli siellä pienellä hyvin Ja ehkä mä nyt ihan tosissaan alan uskoa siihen, että tyttö tämä todella on, kun nyt oli kolmas kerta ja joka kerralla eri lääkäri, kun on tyttöä lupailtu. Tämä tän päiväinen oli kaikkein vakuuttavin, kun muut on olleet sillain "luultavasti, ehkä". Tää sanoi, ettei ikinä anna 100% lupauksia, mutta kyllä hän aika varma on tytöstä. Mut joo. Vauvan painoarvio oli nyt 971g ja kasvaa kuulemma ihan keskikäyrällä. Kaikki muukin oli oikein hienosti. Kova tämä on liikkumaan (kuten isoveljensäkin eli jos merkit pitävät paikkansa niin ei kyllä yhtään helpommalla tulla pääsemään tämän kakkosenkaan kanssa ), lääkäriäkin nauratti kun koko ajan kävi sellainen myllerrys siellä. Nyt oli tyttö asettunut pää alaspäinkin kun tähän asti on ollut perätilassa - vaikka kyllähän tässä on vielä tilaa pyörähtää ympäri... Kuvaa ei taaskaan saatu (ei siis olla saatu nt-ultran jälkeen) kun ei tyyppi edelleenkään ollut yhteistyöhaluinen. Ultrauksen alussa köllötteli kyllä nätisti pää ylöspäin, mutta heti kun yritettiin ottaa kuvaa, niin laittoi ensin kädet naaman eteen ja sitten vielä pyörähti ympäri ettei varmasti onnistuisi

Pupumama ja Pottu 27+0 POKS

 

Joo ei se imetys välttämättä helppoa ole, minun siskolla ei onnistunut ollenkaan esikoisen kanssa kovasta yrityksestä huolimatta...

Mulla nousi maito neljäntenä päivänä. Sitä ennen sitä tuli jonkin verran, mutta iltaisin ainakin piti antaa korviketta lisäksi. Sen nousun kyllä huomasi!! Jestas kun teki kipeää, tissit oli punaiset, kuumat ja sellaiset silikonit että huh. Mikään paita ei mahtunut päälle liiveistä puhumattakaan. Kävelin sitten kotona harso rintojen edessä, ettei maito lennä minne sattuu . Ja suurin huoli oli jos nännit paisuu eikä vauva saa enää otetta... Kipeää teki ensimmäiset viikot kyllä. Mutta kaikesta selvittiin, poika oli kyllä niin hyvä syömään ja hyvin määrätietoinen asiassa että se auttoi paljon. Ja ihanaahan se oli, en sitä muuten olisi 1,5 vuotta tehnyt . Tämän seuraavan kanssa olen ajatellut jatkaa vielä pidemmälle jos yhtä hyvin onnistutaan Tuota imetyksen tuki -ryhmää suosittelen minä kanssa, nyt jo. Liityin siihen tämän raskauden alussa. Olisipa tiennyt tuosta esikoisen aikana... Imetykseen ei käytännössä ohjattu ollenkaan silloin laitoksella. Tai no joo, taisi ne välillä imuotetta vähän kurkistaa. Mutta itse olin ihan pihalla kuinka usein syötän, kauanko, vaihdan rintaa välillä... Sitten kun aloin vähän luottamaan meidän imetykseen, yksi hoitaja sanoi ettei puolta tuntia kauempaa kannata kerralla imettää, ei siitä sen jälkeen enää mitään hyötyä ole
. Että ei siellä tieto välttämättä ole oikeaa...

Eilen laitoin kotia vähän kevätkuntoon. Mutta syytän siitä enemmän viikonloppuna olevia juhlia kuin pesänrakennusviettiä. Esikoisen 2v synttärit on nimittäin viikonloppuna ja jonkun verran miehen sukulaisia majoittuu meille. Yritän olla ressaamatta

Sain kanssa kela-hakemukset tehtyä. Että sitten inhottaa tuollaiset viralliset hakemukset! Olen niin huono niissä, mutta kai ne nyt oikein meni
. Pääsikö joku jo pakkausta penkomaan? Tule jo!

3kk la:han . En kestä!

Tsemppiä radilaisille! Ja onnea yllättävästä tyttölupauksesta Helmiina1978

Sekavaa tekstiä, ottakaa tuosta nyt selkoa . Mutta leppoisaa uutta viikkoa toverit!

Sulkava_ ja masukki 27+2

 

Imetystietous kätiöillä ja th:lla ei kaikilla tosiaankaan ole ihan kohdillaan aina ikävä kyllä.. Tosiaan muistan alussa kun vaavi saattoi ihan helposti olla esim. 45 minuuttia putkeen rinnalla, kun nykyään riittää muutama minuutti tai sekunti Oonkin ajatellut, että yritän sitten imettää liinassa, ehkä rengasliinassa, niin saa muutakin tehtyä. Toki vauvat on yksilöllisiä tavoissaan.

Mulla oli tänään äitiysneuvola. Kaikki mainiosti, kurkattiin ultrallakin mutta ei siitä sukupuolta näkynyt kun oli niin vanha ultra. Vauvalla sykkeet korkeammat kuin esikoisella, niin jos vanhoihin uskomuksiin uskoo, merkkais sekin tyttöä. Mutta on se kyllä liikkuvainen, huh! Jaksaa liikkua tosi pitkään. Esikoinen kävi antamassa muutamat iskut ja rauhoittui, tämä pyörii kuin hyrrä. Hemoglobiini oli 111, mutta terkan mukaan ei tarvi syödä rautaa koska on niin normaalia tässä vaiheessa raskautta, että se laskee. Hmm... Mites teillä muilla?

 

Meillä oli tänään äitipolikäynti (seuranta 1. tyypin diabeteksen takia) ja ultra numero 5, viikkoja nyt siis 27+0. Kaikki oli siellä pienellä hyvin Ja ehkä mä nyt ihan tosissaan alan uskoa siihen, että tyttö tämä todella on, kun nyt oli kolmas kerta ja joka kerralla eri lääkäri, kun on tyttöä lupailtu. Tämä tän päiväinen oli kaikkein vakuuttavin, kun muut on olleet sillain "luultavasti, ehkä". Tää sanoi, ettei ikinä anna 100% lupauksia, mutta kyllä hän aika varma on tytöstä. Mut joo. Vauvan painoarvio oli nyt 971g ja kasvaa kuulemma ihan keskikäyrällä. Kaikki muukin oli oikein hienosti. Kova tämä on liikkumaan (kuten isoveljensäkin eli jos merkit pitävät paikkansa niin ei kyllä yhtään helpommalla tulla pääsemään tämän kakkosenkaan kanssa ), lääkäriäkin nauratti kun koko ajan kävi sellainen myllerrys siellä. Nyt oli tyttö asettunut pää alaspäinkin kun tähän asti on ollut perätilassa - vaikka kyllähän tässä on vielä tilaa pyörähtää ympäri... Kuvaa ei taaskaan saatu (ei siis olla saatu nt-ultran jälkeen) kun ei tyyppi edelleenkään ollut yhteistyöhaluinen. Ultrauksen alussa köllötteli kyllä nätisti pää ylöspäin, mutta heti kun yritettiin ottaa kuvaa, niin laittoi ensin kädet naaman eteen ja sitten vielä pyörähti ympäri ettei varmasti onnistuisi

Pupumama ja Pottu 27+0 POKS

Säähän tiedät vastauksen tähän: Mun pitää mitata tunti aterian jälkeen. Laskenko ajan siitä kun ruoka on päättynyt vai alkanut?

 

En kyllä virallista vastausta tiedä (pitäiskin muistaa kysyä ens käynnillä ), mutta sanoisin että siitä kun aloittaa syömisen. Koska silloinhan ne ekat hiilarit alkaa jo vaikuttaa ja nostaa sokereita. Mulla sama homma että pitäisi nyt mitata aina tunti aterian jälkeen.

/ Edit. Mietin asiaa lisää, kyselin muilta diabeetikoilta ja korjaan. Eli siitä kun on syönyt, vaikuttaisi olevan enemmistön mielipide Mutta jos syö vaikka 15 min niin tuskin sillä on niin väliä alkaako se tunti siitä kun aloitti vai lopetti.

 

@Vauveli vanhalle täällä myös yksi wanhus eli 38v ja pienirintainen. Ekassa raskaudessa ostin kuppikokoa isompia rintsikoita varastoon -》sinne jäi ei kasvanut juurikaan vaikka maitoa tuli. Nyt toisessa raskaudessa reagoivat erilailla.
Kestovaippailijoita onko täällä? En käyttänyt esikoisella ja nyt olisi halua ainakin osittaiseen. Miten pääsee alkuun? Kannattaako aloittaa vasta, kun vauva on vanhempi? Haitat? Merkillä väliä? Kiitos vinkeistä!
Ironmom & ninjawarrior 25+

 

Pienirintainen täällä kans hei, ja ei onneksi se tissien koko vaikuta maidon määrään. esikoisen synnyttyä sitä oli kyllä ihan häpsingillään että voiko noista tosiaan TULLA JOTAIN?!? Mutta kyllä sieltä vaan jotain tuli ja sitten kun maito nousi niin iihan pikkisen kasvokin tissit. Nyt tässä raskaudessa oon ollu ihan ilonen kun tissit on kasvanu pikkase jo nyt.

 

Jännä muuten että miekään en ennen esikoista muuta ajatusta suonu imetykselle kun että tottakai imetän, mutta ei ollu kans mitään tietoa yhtään sen enempää. Mutta kun se vauva synty ja kätilö hänet siihen tissille nosti, niin joku luontanen vaisto siinä oli että siinä ihan lähellähän sen vauvan on kaikkein parhain olla. nyt aion kokeilla että pitäisin vauvaa enempi ihan paidan alla alasti ihokontaktissa, jos se auttaisi myös nopeampaan maidonnousuun.

 

@Vauveli vanhalle täällä myös yksi wanhus eli 38v ja pienirintainen. Ekassa raskaudessa ostin kuppikokoa isompia rintsikoita varastoon -》sinne jäi ei kasvanut juurikaan vaikka maitoa tuli. Nyt toisessa raskaudessa reagoivat erilailla.
Kestovaippailijoita onko täällä? En käyttänyt esikoisella ja nyt olisi halua ainakin osittaiseen. Miten pääsee alkuun? Kannattaako aloittaa vasta, kun vauva on vanhempi? Haitat? Merkillä väliä? Kiitos vinkeistä!
Ironmom & ninjawarrior 25+

Mää aattelin kestoilla heti alusta lähtien. Oon ostanut/saanut vaipa käytettynä ja niitä kuulemma on niin paljon että pärjää vaippa-ajan.

Alussa kuulemma ohivuodot yleisiä kun etsii sopivaa imumäärää. Kokeilemalla oppii. Merkeistä ei ole hajuakaan. Riisipaperia ihoa vasten niin imee isommat kakat.

Ressiä en aio kestoilusta ottaa. Jos ei suju niin sitten kertsit ja joka tapauksessa niitäkin hommataan varmuuden vuoksi kotiin.

 

Mua kiinnostaa kans kestoilut. Pari kaveria luvannut lainailla omia kakkosta odottavia vaippavarastoja ja konsultoida. Mut oma ajatus on, että kotona kestoillaan, jos vaan yhtään on energiaa ja reissun päällä kertsit. Jokainen säästetty kertakäyttövaippa on plussaa, mutta stressiä en asiasta ota. Ja jos tuntuu hankalalta ja työläältä ja vauva on vaikka koliikkivauva niin antaa olla.

 

Minä oon mittaillu sokerit tunti aterian loppumisesta. Tosiaan mulla on tuo mittari edelleen viime raskaudesta ja nyt mittailen varalta vaikka hyviä ne arvot näyttää. Paljos teille on tullut painoa? Mulla on selvästi taipumusta herkästi painonnousuun raskausaikana, tuntuu että kaikki ylimääräinen jämähtää. Nyt on rv 25 ja painoa tullut 10 kg.

 

Rv28 ja kävin pitkästä aikaa vaa'alla, painoa tullu nyt n. 14kg ei ois pitäny käydä. no, edellisissäkin tullu +20kg ja on ne poiski lähteny, että ehkäpä ne tulee imetystä varten! En siis stressaa niistä.. Katotaa kuun lopussa stressaako neuvolassa th.

 

Menikö siulla @Qia nuo vatsaoireet miten ohi? Mulla ollu nyt samaa, mut ei kyl mitään vuotoja. Kauheen tukala olo kun ei oikein mitenkään päin voi olla.

Meni ja ei mennyt , olen nyt käynyt toisenkin kerran ylimääräisessä ultrassa samoista syistä. Edelleen kaikki on onneksi kuitenkin kunnossa. Rasituksesta kuulemma johtuvat ja jatkossa ei tarvitse niiden takia näytille mennä, jos ei ole kovaa kipua tai runsaampaa vuotoa. Rauhallisemmin, rauhallisemmin sanovat. Tsemppiä!

Huomenna on ensimmäinen (ja ainoa, jos seurantatarvetta ei ole) neuvolalääkäri, jännittää vähän. Eilen viimein hain olotilan takia sairaslomaa ja sainkin suoraan kolme päivää tuon huomisen lääkäriajan vuoksi, katsotaan mitä mieltä lääkäri on jatkosta.

Pienen liikkeet näkyvät jo päivittäin ja tuntuvatkin paljon kovemmilta kuin aiemmin. Ihanaa!

Sokerirasituksessa olin yksi niistä paljon puhutuista onnettomista kauhutarinoista, mutta selvisin ja arvot olivat oikein hyvät.

Ihanat te pesänrakennusvietteinenne! Antaa mennä vaan naiset, tuleepahan ajoissa valmista!

Ps. Käsi pystyyn, kuka muistaa jumpata lantionpohjalihaksia?

Melkein päivittäin, mutta varmasti silti liian vähän tai liian lyhytkestoisesti. Olen ottanut tavaksi tehdä aina iltaisin ennen nukkumaanmenoa.

Mitens teillä aateltiin järjestää vauvan nukkuminen?

Siinäpä vasta pulma , meillä on liian pieni huone ja siihen nähden liian suuri sänky joten sängyn vierelle ei mahdu minkäänlaista sivuvaunua vauvalle ja emme koe kumpikaan että uskaltaisimme nukkua pienen kanssa perhepedissä. Perintökehto on tulossa ensivuoteeksi vauvalle mutta sen sijoitus on vielä avoinna kun emme tiedä mahtuuko sekään makkariimme, toivottavasti mahtuu.

25+5, jäljellä 100 päivää laskettuun aikaan.


Voikaa hyvin!

 

Mä kävin eilen 27+0 äitipolilla puntarilla ja 10kg nyt tullut. En ota stressiä kun on sanottu että saakin tulla reippaammin kuin normaalisti "suositellaan". Esikoisesta tuli 17kg ja kaikki lähti. Mullakin näköjään vaan taipumusta tähän, niitä vaan kertyy vaikka liikun ja syön terveellisesti

 

Meillä aiotaan kans kestoilla. Uskon että vaipat saa toimimaan kun vaan jaksaa yrittää Onhan sitä ennenkin harsotettu ja villahousutettu Meillä siis on babyboxin paria kertsiä lukuunottamatta vaan kestoja ja lapselle sopivien vaippojen löytyessä voi sitten niitä muita myydä vaikka pois Jälleenmyyntiarvo kuitenki aika hyvin pysyy, jos vaippoja on hoitanu ohjeitten mukaan

Täällä on alavatsalla ja lonkissa jomotusta ja pistelyä. Ei kipeetä,mut vähän häiritsevää.. Äitiyspakkaus tilattu tammikuun lopussa ja eile tuli Kelalta lappu mikä postitettu 1.2. Millohan siis lie tuloo paketti, kun hakemus tehty kohta 2 viikkoo sit
- Spukka ja Tyyppi 24+3

 

Minä oon mittaillu sokerit tunti aterian loppumisesta. Tosiaan mulla on tuo mittari edelleen viime raskaudesta ja nyt mittailen varalta vaikka hyviä ne arvot näyttää. Paljos teille on tullut painoa? Mulla on selvästi taipumusta herkästi painonnousuun raskausaikana, tuntuu että kaikki ylimääräinen jämähtää. Nyt on rv 25 ja painoa tullut 10 kg.

Tuossa vihkosessa minkä neuvolasta sain, mitataan sokeriarvo 1-2 tuntia ruokailun jälkeen.

 

Huh huh, olin sitten oikein pullantuoksuinen äiti ja leivoin monta pellillistä pullaa. Reilu 2 pellillistä tuhottiin heti. No mikä voi olla näin pakkaspäivänä parempaa kuin laskiaispullat. Että se niistä hiilareista. Mutta minä oon antanut nytkin luvan itselle että 1 hiilaripäivä viikossa. Ei mee liian rankaksi, paino pysyy kurissa ja en usko sen vaikuttavan kaiheasti vauvaan. Leipää syön kyllä päivittäin, yritän vain pitää ne tummina. Salaattia, kasviksia ja marjoja paljon ruokien kanssa. Muutoin kyllä tässä aattelin alkaa tiukalle vetämää nloppuajan. Kyllä sen huomaa synnytyksessä onko vauva 4 kiloinen vai 3 kiloinen. Että ihan mieluummin otan sen lähempänä 3 kiloisen. Etenkään kun en ole mikään iso ihminen. Mutta 4 kiloinenhan on vielä normaali vauva Mutta hyvin ne on pienellä ihmisellä 4 kiloisetkin syntyneet. Ponnistusvaihe on vain raju ja repeän helpommin.

Rai-da ja mini 26+2