Sydän sanoo että ei, pärjään kyllä yksinkin.. Mutta.. Olis kiva kuulla mielipiteitä.. Mitä mä teen..
Tuo on ihan totta, että tuskin abortin jälkeen enää minkäänlaista suhdetta olisi, kolmelle siis jään yksinhuoltajaksi, mutta uskon että pärjäisin. Tukiverkkoa on reippaasti.Niin ei minusta tuossa ole valintaa parisuhde vai lapsi, eiköhän tuo parisuhde ole jo mennyt? Tai siis voiko olla parisuhdetta ilman kunnioitusta ja luottamusta, jotka eivät juuri loista läsnäolollaan nyt kun ap sitä tarvitsisi?
Eli valinta kaiketi on oletko yksinhuoltaja kahdelle vai kolmelle. Siihen en ota kantaa, tiedät itse parhaiten.
Totta puhut. En tiedä johtuuko hormooneista mutta mua itkettää teidän fiksut ja tsemppaavat kommentit, pelkäsin kovasti alottaa mitään keskustelua kun oon tosi herkkä tällä hetkellä. Kiitos teille.Tietysti valitset lapsen. Eihän tuosta miehestä kumppaniksi olisi.
Kiitos paljon <3 erittäin kurja tilanne teilläkin ollut, paljon voimia myös sinulle sinne, vaikkakin jo tuosta on aikaa. Mutta ikuisesti mielessä. <3Kamala tilanne. Sympatiat ovat kanssasi.
Olen itse käynyt saman läpi. Meillä oli vuoden ikäinen lapsi miehen kanssa (yhteinen) ja tulin raskaaksi. Mies sanoi että vihaa minua ja lasta loppu ikänsä jos en tee aborttia.
Se oli helvetillistä aikaa. Päädyin aborttiin. Kun tultiin sairaalasta pois, mies lähti baariin kavereiden kanssa ja minä jäin kotiin lapsen kanssa ihan hajalla. Muistan kun heittein tavaroita ympäriinsä vaikka se ei ollut tapaistani. Siitä lähti puoli vuotta kun suhteemme oli kylmä kuin pakastin. Nukuttiin eri sängyissä. Minä muutin pois.
Ei olle tullut vuotta ettenkö asiaa miettisi. Olen yhä lapsemme kanssa yh ja yksin. Lapsen isä niin hylkäsi siis myös olemassa olleen lapsensa eromme jälkeen. Nyt lapsi on jo 11v eikä ole nähnyt isäänsä yli 8 vuoteen.
Olen varma että yksin olisin lapsen kanssa jäänyt. Kärsin jo silloin masennuksesta ja lapsi valvotti yöt. Pelkäsin etten selviä raskauden kanssa ja pysty hoitamaan lasta. Eka raskauskin oli minulle niin vaikea.
En osaa antaa kuin ne vinkit, että
1. mitä ikinä päätätkään, teet päätöksesi nyt ja tässä hetkessä, yritä olla tulevaisuudessa jossittelematta.. et voi tietää miten tulevaisuus menee. Ei ole kristallipalloa, joten muista kun elät sitä tulevaisuutta, että teit päätöksesi siinä tilanteessa niillä tiedoilla ja tunteilla mitä sinulla silloin oli.
2. älä syytä vain itseäsi- tämä on myös miehen päätös (sanoi muut mitä sanoivat.. kyllä vastuu on kahden ihminen... ja tässä toinen on tätä mieltä..sinulla on oikeus olla toista mieltä.. mutta jos päädyt aborttiin..se ei ole vain sinun päätös vaan sitä on halunnut myös toinen)
3. ajattele asiaa miten pärjäät yksin. Älä elättele mitään haaveita että mies olisi mukana enää millään tapaa (meillä ainakin suhde kuoli siihen). Ajattele asiaa sinun ja myös lapsiesi kannalta.
Paljon voimia Sinulle!
Sulla on tukiverkosto jo olemassa, joten sen puoleen sulla on hyvä tilanne. Pärjäät kyllä kolmen lapsen kanssa.Totta puhut. En tiedä johtuuko hormooneista mutta mua itkettää teidän fiksut ja tsemppaavat kommentit, pelkäsin kovasti alottaa mitään keskustelua kun oon tosi herkkä tällä hetkellä. Kiitos teille.
Aijon päivittää tätä säännöllisesti, kerron kyllä mihin tulokseen tulen, sekä tulevasta, oli päätös kumpi tahansa. Mietin että teen blogin, jota kirjoitan eri nimellä, ettei ihmiset tunnistaisi. Julkaisen blogin osoitteen täällä, jos joitakin kiinnostaa. Olen vielä ihan pyörällä päästä, ajatukset pyörii vain raskauden ympärillä, ja pelottava tunne valtaa mielen .Sain tietää olevani raskaana , ei siis olla yritetty ja pillereitä olen syönyt. Nyt viikkoja n 6-7 enkä tiedä mitä tekisin. Mies lähti, haukkui minut huonoksi äidiksi(lapsia mulla entuudestaan (5v&6v entisestä suhteesta)yksinhuoltaja näille isommille. Mies lähetti viestin että ei ole missään tekemisissä kanssani ellen tee aborttia. Tänään tuli taas viesti että ei jokatapauksessa aijo olla missään tekemisissä, ja kuulemma olen tahalleen tullut raskaaksi vaikka näin ei todella ole. Olen niin järkyttynyt ja loukkaantunut hänen sanoista, nyt olen inhottavassa mielentilassa, abortti vai ei?
Sydän sanoo että ei, pärjään kyllä yksinkin.. Mutta.. Olis kiva kuulla mielipiteitä.. Mitä mä teen..![]()
Kiitos kauniista viestistä. Eniten pelottaa juuri se, että jos pääsyn aborttiin, selviänkö siitä. Parisuhde on ollut jokseenki vaikea, enkä uskalla luottaa yhtään että mies palaisi luokseni lapsen syntymän jälkeen. Toki mikään ei ole mahdotonta, mutta yritän pitää sen mielen että yksin on pärjättävä. En osaa tarkkaan sanoa miksi vaatii aborttia ja kiristää/painostaa siihen. Näin hänen sanoin koottuja ovat mm "eikö sullaki jo lapsia ole" (hänellekin on entuudestaan) "en halua kakaraa" "sä kieroilit ja jätit pillereitä syömättä" "teit tahalleen tuon" (raskaaksi tulo siis), sitte meni haukkumiseen rankemmin, mm olen sairas, ällöttävä, hyväksikäyttäjä, käärme, ja viimeinen viesti tuli tänään että hän ei ole enää missään tekemisissä minun kanssa ja esti minut fb, sekä watsapissa. Puhelimessakin jokin esto kun en pysty soittamaankaan, joten olo on aikalailla luovuttajaPäätös on sinun, olet aikuinen nainen.
Jos sinusta tuntuu, että olisit kykeneväinen huolehtimaan tästä kolmannesta lapsesta niin suosittelen, ettet tekisi aborttia.
Kyllä sinä tulet pärjäämään loistavasti!
Abortti tulee kaduttamaan ja olisiko sekään takuu, että mies olisi kanssasi?
Ehkä mies oppisi elämään lapsen kanssa..ehkä hänellä on joitakin sisäisiä pelkoja asian suhteen?
Tilanne voi muuttua hänelläkin ja ajatukset ym. Tiedätkö syytä miksi mies ei haluaisi tätä lasta?
Voimia sinulle!
Lisätäkseni vielä, että kyseessä on reilusti yli 30v mies. Ei enää lapsi pitäisi olla, vaikka käytös on todella inhottavaaKiitos kauniista viestistä. Eniten pelottaa juuri se, että jos pääsyn aborttiin, selviänkö siitä. Parisuhde on ollut jokseenki vaikea, enkä uskalla luottaa yhtään että mies palaisi luokseni lapsen syntymän jälkeen. Toki mikään ei ole mahdotonta, mutta yritän pitää sen mielen että yksin on pärjättävä. En osaa tarkkaan sanoa miksi vaatii aborttia ja kiristää/painostaa siihen. Näin hänen sanoin koottuja ovat mm "eikö sullaki jo lapsia ole" (hänellekin on entuudestaan) "en halua kakaraa" "sä kieroilit ja jätit pillereitä syömättä" "teit tahalleen tuon" (raskaaksi tulo siis), sitte meni haukkumiseen rankemmin, mm olen sairas, ällöttävä, hyväksikäyttäjä, käärme, ja viimeinen viesti tuli tänään että hän ei ole enää missään tekemisissä minun kanssa ja esti minut fb, sekä watsapissa. Puhelimessakin jokin esto kun en pysty soittamaankaan, joten olo on aikalailla luovuttaja![]()
Älä missään nimessä ajattele enää miestä osaksi elämääsi, teit kummin tahansa. Päätös on tehtävä siltä pohjalta että olet yksin. Ja valitettavasti uskon, että molemmissa tapauksissa parisuhde ei jatku. Et sinä tätä käytöstä mieheltä voi unohtaa ja vaikka yrittäisit se tulisi vaikuttamaan jatkossa. Ja mies on tehnyt kantansa selväksi. Ja sitäkin on syytä kunnioittaa, vaikka hän esittääkin sen röyhkeällä ja vastuuttomalla tavalla. Mutta on itsensä huijaamista jos ajattelee että mies siitä leppyisi, tai tottuisi tai ajan kanssa hyväksyisi ja palaisi.. okei.. ehkä sekin mahdollisuus on.. mutta täysin marginaalinen.. ei lainkaan todennäköinen.Kiitos kauniista viestistä. Eniten pelottaa juuri se, että jos pääsyn aborttiin, selviänkö siitä. Parisuhde on ollut jokseenki vaikea, enkä uskalla luottaa yhtään että mies palaisi luokseni lapsen syntymän jälkeen. Toki mikään ei ole mahdotonta, mutta yritän pitää sen mielen että yksin on pärjättävä. En osaa tarkkaan sanoa miksi vaatii aborttia ja kiristää/painostaa siihen. Näin hänen sanoin koottuja ovat mm "eikö sullaki jo lapsia ole" (hänellekin on entuudestaan) "en halua kakaraa" "sä kieroilit ja jätit pillereitä syömättä" "teit tahalleen tuon" (raskaaksi tulo siis), sitte meni haukkumiseen rankemmin, mm olen sairas, ällöttävä, hyväksikäyttäjä, käärme, ja viimeinen viesti tuli tänään että hän ei ole enää missään tekemisissä minun kanssa ja esti minut fb, sekä watsapissa. Puhelimessakin jokin esto kun en pysty soittamaankaan, joten olo on aikalailla luovuttaja![]()
Kiitos kauniista viestistä. Eniten pelottaa juuri se, että jos pääsyn aborttiin, selviänkö siitä. Parisuhde on ollut jokseenki vaikea, enkä uskalla luottaa yhtään että mies palaisi luokseni lapsen syntymän jälkeen. Toki mikään ei ole mahdotonta, mutta yritän pitää sen mielen että yksin on pärjättävä. En osaa tarkkaan sanoa miksi vaatii aborttia ja kiristää/painostaa siihen. Näin hänen sanoin koottuja ovat mm "eikö sullaki jo lapsia ole" (hänellekin on entuudestaan) "en halua kakaraa" "sä kieroilit ja jätit pillereitä syömättä" "teit tahalleen tuon" (raskaaksi tulo siis), sitte meni haukkumiseen rankemmin, mm olen sairas, ällöttävä, hyväksikäyttäjä, käärme, ja viimeinen viesti tuli tänään että hän ei ole enää missään tekemisissä minun kanssa ja esti minut fb, sekä watsapissa. Puhelimessakin jokin esto kun en pysty soittamaankaan, joten olo on aikalailla luovuttaja![]()
Ei se lapsi ole isätön, kyllä sillä isä on.En näe syytä jatkaa raskautta, ei siellä mitään vauvaa vielä ole ja ehdoin tahdoin haluat synnyttää yhden isättömän lapsen lisää? Olet aikuinen nainen ja osaat jo varmasti käyttää järkeäsikin. Miksi et odottaisi, että tapaat ihanan miehen ja alat sitten vauvajaaveisiin kun yhteiskunnan ei sitä tarvitse kustantaa ja lapsen kärsiä.