Mulla on kans välillä huimannu mut lähinnä kun nousen ylös seisomaan. Onko teillä mieliala heitellyt et olis jotenkin kiukkusempi tms.? Omasta mielestäni en ole juurikaan erilainen kuin ennenkään mut miehen mukaan oon kiukustunut helpommin asioista joten voihan se olla.
itkettänyt ei ole yhtään vaikka noin muuten olenkin tunteellinen.
Mies tokaisi tänään että nyt ei ole enää se omituinen olo mitä viime viikolla oli tai vielä eilen. Oli kyllä vähän myrskyisä viikonloppu ja eilen saatiin juteltua kunnolla asioista niin helpotti molempia. Meillä kun on isomman asunnon etsintä edessä ja läheisille kertominen jännittää aika tavalla sekä tietenkin pelko tulevasta ja jos kaikki ei menekään hyvin jne. Eli ei se piinailu ainakaan siihen plussan saamiseen loppunut.
Nuorempana sitä oli paljon rennompi eikä osannut huolia asioista samalla tavalla. Ja tietenkin nyt on enemmän elämänkokemustakin,näkee uhkia ja kun on tuon kuopuksen kanssa ollut niin vaikeaa, niin pelottaa että mitä jos tulevalla lapsellakin löytyy sairauksia. Mutta ei sitä voi elää jatkuvassa pelossakaan. Itselläni ei ole onneksi keskenmenoja takana mutta voin vain kuvitella miltä niistä tuntuu jolla niitä on ollut. Joten eiköhän meillä jokaisella ole omat pelkonsa ja epävarmuutensa. Pääasia että nämä vauvat ovat haluttuja ja osaamme olla onnellisia näistä pienistä masuasukeista.
<3