Ihan mahdotonta löytää uusia ystäviä aikuisena :(

Ongelmani on ettei minulla juuri ole läheisiä ystäviä. Yksi paras ystävä löytyy mutta niin eri elämäntilanteessa ettei juuri pidetä yhteyttä (ja jos pidetään niin minä olen yhteydessä, ei koskaan hän). Tuttavia on paljonkin ja tutustun helposti uusiin ihmisiin, se ei vaan koskaan kehity siitä eteenpäin.

Olen mielestäni yrittänyt kaikkea, kun esikoinen oli vauva olin mukana muskareissa ja kerhoissa ym. En ole keneenkään yhteydessä niiltä ajoilta (7v sitten). Aloitin uuden harrastuksenkin pari vuotta sitten mutta en koskaan tapaa ketään treenien ulkopuolella.

Nuorena ja lapsena olin ujo ja koulukiusattu, ystäviä oli silloin yleensä se 1 jos sitäkään. Mutta oikeasti olen ekstrovertti ja nautin muiden seurasta, vaikka saatankin olla ujo isossa porukassa. Olen kateellinen niille joilla on kaveriporukka, sellaista en ole koskaan kokenut.

Nyt aikuisena ystävyyden luominen on vielä vaikeampaa kun elämä ruuhkavuosissa on niin kiireistä. Mussa vaan taitaa olla jotain vikaa kun en kelpaa ystäväksi? Mieheni on intovertti eikä kärsi ollenkaan siitä että hänellä ei ole kuin 1 ystävä. Minä taas kärsin yksinäisyydestäni joka päivä

 

Sama

 

Juttele niitte tuttavien kanssa.

 

Missä asut ja ikäsi?

 

Netistä voi löytää uusia kavereita! Laita "etsitään ystäviä" -sivustoille ilmoituksia, vaikkapa edes uusien mailikavereiden löytäminen piristää Itsekin olen huomannut saman asian, että kavereita ei aina ole helppoa löytää, mutta aina on kuitenkin toivoa !

 

jostain harrastusten parista, sukankutomiskerho ja tuhat muuta

 

Ystäviä saa olemalla pyyteettömästi ystävällinen ja välittämällä muista (vaikka he aina eivät sitä ansaitsisikaan). Aloittamisen uskallus auttaa myös, kutsu noita tuttuja luoksesi.

 

Ystäviä saa olemalla pyyteettömästi ystävällinen ja välittämällä muista (vaikka he aina eivät sitä ansaitsisikaan). Aloittamisen uskallus auttaa myös, kutsu noita tuttuja luoksesi.

Blaa blaa blaa paskaa suoraan sanottuna. toki tiesit itekki sen jo lähettäessäsi tään viestin..

 

Ystäviä saa olemalla pyyteettömästi ystävällinen ja välittämällä muista (vaikka he aina eivät sitä ansaitsisikaan). Aloittamisen uskallus auttaa myös, kutsu noita tuttuja luoksesi.

Näin saa niitä tuttavia.
Totuus on ettei ystäviä saa kovin helposti, niiden löytäminen on yhtä vaikeaa kuin puolison etsiminen. Se on asia minkä pitäisi kestää kaiken ja koko elämän, kolhut ja naurut. Harvan kanssa ihmisellä ihan oikeasti mätsää niin hyvin, että sellaisen saa.
Monesti nämä ystävät on tavattu jo lapsuudessa tai teini-iässä.

 

Blaa blaa blaa paskaa suoraan sanottuna. toki tiesit itekki sen jo lähettäessäsi tään viestin..

Tai sitten on niin, että kyynisesti elämään suhtautuvat "kaikki on paskaa" ihmiset eivät saa ystäviä kovin helpolla. Vaikka palstaminäni ei ehkä vaikuta siltä, noudatan itse tuota ohjettani.

 

Mun on vaikea tajuta tuota... Luepa tämä ---siksi.
Eri kannalta tosin, mutta pohjustusta

 

 

Monesta harrastuksesta ei kavereita löydy, ellet ala järjestöaktiiviksi. Eli Jos vain käyt treeneissä, et juurikaan tutustu muihin, vaan vasta sitten kun ilmoittaudut seuran hallitukseen, juokset seuran muissa tapahtumissa tekemässä hommia, jne, niin sitten muihinkin alkaa tutustumaan. Minä olen havainnut, että parhaiten muihin tutustuu, kun heidän kanssaan "tekee töitä". Monesti työpaikan bileissäkin olen ilmoittautunut vapaaehtoiseksi auttamaan, koska esim. juomäpöydän valvojalle jutellaan bileissä eniten.

 

Katso pieni suklaapuoti -elokuva. Vai oletko nähnyt sen?

 

Missä teidän olisi sinun mielestäsi tarkoitus sitä ystävyyttänne toteuttaa? Mikset kutsu ehdokkaita kotiisi ja katso synkkaako.

 

No mitäs jos otettaisiin tavoitteeksi ystäväporukan muodostaminen? Voin todistaa sulle, että ei ole mahdotonta aikuisenakaan.

Olen 40v, asun Turussa ja mulla on yksi 1v lapsi. Tykkään käydä museoissa ja taidenäyttelyissä. Pidän klassisesta musiikista ja jazzista mutta jos pyydetään niin lähden vaikka hevi- tai Yön konserttiin (oma-aloitteisesti ei ehkä tulisi mentyä). Teatterista tykkään. Tai ihan vaikka vaan kävelylenkeistä ja juttelusta.

Nyt lapsen myötä on kiva käydä myös erilaisissa lapsille suunnatuissa tapahtumissa.

Laita s-postiosoite niin kirjoitan sulle. Ja nähdään vaikka joku kerta. Meidän lähellä on huokea hotelli ja jos tutuiksi tullaan niin voi tulla yöksikin.

 

Missä teidän olisi sinun mielestäsi tarkoitus sitä ystävyyttänne toteuttaa? Mikset kutsu ehdokkaita kotiisi ja katso synkkaako.

Miksi niiden ystävien kanssa pitäisi kotona kököttää? Me ainakin enemmän käydään syömässä, kahviloissa, patikkaretkillä, yms eikä vaan nökötetä jonkun kotona.

 

Ystäviä saa olemalla pyyteettömästi ystävällinen ja välittämällä muista (vaikka he aina eivät sitä ansaitsisikaan). Aloittamisen uskallus auttaa myös, kutsu noita tuttuja luoksesi.

Tietysti hyväksikäyttäjiä löytyy aina kiltille ihmiselle.

 

Ap, huhuu?

 

Blaa blaa blaa paskaa suoraan sanottuna. toki tiesit itekki sen jo lähettäessäsi tään viestin..

Älä ajattele muista ihmisistä noin negatiivisesti. Yleensä yhteinen elämäntilanne tai samat kiinnostuksen kohteet auttaa ystävystymään, jos sille antaa tilaisuuden.
Mulla on ystäviä, jotka olen tuntenut lapsesta asti ja nyt lasten "sosiaalistumisen" kautta olen löytänyt uusia mielenkiintoisia tuttavuuksia, joiden kanssa vietän yllättävän paljon aikaa.

 

Tietysti hyväksikäyttäjiä löytyy aina kiltille ihmiselle.

Miten liität toisiinsa ystävällisyyden ja alttiuden hyväksikäytölle?

 

Aikuisiällä ystäviä harvoin saadaa, niiden eteen pitää oikeasti nähdä työtä. Joskus harvoin törmää sellaiseen ihmiseen, jonka kanssa heti natsaa ja voidaan samantien alkaa ystäviksi, tosin näinkin voi käydä.

Mutta useimmiten se vaatii itseltä aktiivista otetta. Sitä, että esim järkkää muskariporukalle tapaamisen vaikkapa kotonaan, pyytää naapurin kahville tai ehdottaa treenien jälkeen kaljalle menoa, ja sitä kautta lähtee tutustumaan ja katsomaan, josko jonkun kanssa muodostuisi ystävyys. Yllättävän moni kaipaisi enemmän ystäviä, mutta harva uskaltaa ottaa sen ensimmäisen askeleen.

 

Ystävien saamiseen ja pitämiseen pitää AINA nähdä vaivaa! Iästä riippumatta. Tietysti sen olisi oltava molemmin puolista...
Ei lapsenakaan nähdä vain joskus jossain. Parhaat kaverit on niitä joiden kanssa ollaan lähes koko ajan.

Eli kutsu niitä tuttujasi kylään, juhliin, kävelylle, shoppailemaan, kysy kaveriksi harrastamaan... Yllätä vaikka tarjoamalla kiertoon leluja, vika vaateostoksia...
Tietysti on varottava ettei pommita yhtä, kahta niin, että heistä tuntuu että takerrut.

 

Itse olen aikuisiällä ruvennut harrastamaan näyttelemistä ja ei ole kavereista ollut puutetta sen koommin. Tosin tuon harrastuksen pariin ehkä hakeutuukin keskivertoa enempi ihmisistä tykkääviä helposti lähestyttäviä ihmisiä.

 

Samaistun hyvin keskustelun aloittajaan. Ystäviä on tosi vaikea löytää.