Kyllä nyt ongelmattomasta asiasta tekemällä tehdään ongelmaa. Kuolemantapauksessa saat jäädä asumaan asuntoon. Ainoastaan sinulla ei ole mahdollisuutta päästä käsiksi varallisuuteen, joka asuntoon liittyy. Eli jos eroatte tai jos leskenä sen haluaisit pistää lihoiksi, niin se ei onnistu. Normaaliin elämiseen ja olemiseen tällä ei ole mitään merkitystä. Se ainoastaan vapauttaa teidät molemmat vuokran maksusta, joten pelkästään positiivinen asia on kyseessä.
Tuo testamentilla oman lapsen puolison rajaaminen ei ole mitenkään epätavallista, kun kyseessä on kohde joka halutaan säilyttää sellaisenaan. Tätä ehkä harvemmin käytetään asuintaloissa, mutta kesämökeissä tai lapin majoissa, jotka ovat kulkeneet suvussa, se on hyvin tyypillinen. Tällä testamentilla halutaan varmistaa jatkumo, sillä usein kyseisellä kohteella on jopa tunnearvoa enemmän kuin rahallista arvoa. Sillä halutaan suojautua käytännössä avioeron riskiltä. Jos ero tulee, saisi sukumökkiin varsinaisesti kuulumaton osapuoli puolet mökistä. Se helposti johtaa tilanteeseen, että mökki on pakko myydä, sillä toisella osapuolella ei ole rahaa ostaa toisen osuutta.
Tuollainen testamentti voi ymmärrettävästi ensiksi kuulostaa kettuilulta ja siltä että appivanhemmat hyljeksisivät lapsensa puolisoa. Useinkaan kyse ei kuitenkaan ole tästä. Tuollaista testamenttiä suosittelen joka ikiselle pariskunnalle, jolla on lapsi tai lapsia. Testamentti kannattaa tehdä jo oman lapsen ollessa pieni, joten lapsen tuleva puoliso ei voi sitten tulevaisuudessa mitenkään ajatella että se olisi tehty nimenomaan juuri häntä silmälläpitäen.